Onko aivan pakko mokata?

Kolumni 13.10.2009

Erikoistutkija Pekka Sauramo

Pääministeri Esko Ahon hallituksen (1991–95) yksi keskeisimmistä talouspoliittista virheistä oli päästää työttömyys – ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys – nousemaan lamavuosien aikana rajusti. Menoleikkausten ulottaminen myös työvoimapolitiikkaan johti pitkäaikaistyöttömien määrän voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 1995 jo joka kolmas työtön oli pitkäaikaistyötön, ja osuus pysyi korkeana koko 1990-luvun loppupuolen ajan.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on toistamassa samaa virhettä. Hallituksen budjettiesityksen yksi perusheikkous on sen sisältämät vaatimattomat resurssit pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillintään. Virheen vakavuutta korostaa se, että pitkäaikaistyöttömyyden tiedetään nousevan ensi vuoden aikana selvästi. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa talous- ja työmarkkinaennusteessa on hahmoteltu hyvin uhka pitkäaikaistyöttömyyden lähiaikoina tapahtuvasta selvästä noususta.

Työttömyys alkoi kasvaa huomattavasti viime syksynä, ja tuhannet silloin työttömiksi jääneet ovat kohta olleet vähintään vuoden työttömänä. Tuoreissa luvuissa näkyy jo yli kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden lukumäärän voimakas kasvu. Tällä hetkellä vain noin joka seitsemäs työtön on pitkäaikaistyötön, mutta seuraavan vuoden aikana heidän osuutensa nousee rajusti.

Työ- ja elinkeinohallinnolle on asetettu ensi vuoden talousarviossa varsin kunnianhimoinen tavoite: katkaista työttömyys varhaisessa vaiheessa eli ennen kuin sen kesto ylittää kolme kuukautta ja estää rakenteellista työttömyyttä. Tavoite on karkaamassa käsistä. Tänäkin vuonna alkaneista työttömyyskausista pitkittyy yli kolmen kuukauden pituisiksi useampi kuin tavoitteeksi asetettu 35 prosenttia.

Myös uusi OECD:n työllisyysraportti antaa synkän kuvan hallituksen varautumisesta pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun. Lisäsatsaukset työllisyyttä tukeviin harkinnanvaraisiin toimenpiteisiin ovat jäämässä Suomessa kansainvälisestikin vertaillen hyvin vähäisiksi. Esimerkiksi porvarihallituksen hallitsemassa Ruotsissa panostukset ovat Suomeen verrattuna moninkertaiset.

Työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin arvioidaan osallistuvan ensi vuonna keskimäärin 83000 henkilöä eli vain 2000 henkilöä enemmän kuin tänä vuonna. Työttömien aktivointiaste laskee työvoimapolitiikkaan budjetoiduilla määrärahoilla ensi vuonna noin 20 prosenttiin eli erittäin paljon. Siitä on toki vielä matkaa 1990-luvun lama-ajan pohjalukemaan noin 15 prosenttiin, mutta kehityssuunta on pahaenteinen. Edessä on politiikalla vauhditettu pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu.

Hallituksella tulisi olla rohkeutta kasvattaa satsauksia työvoimapolitiikkaan. Lisäpanostukset johtavat lyhyellä aikavälillä valtion velan kasvun vauhdittumiseen, mutta vähänkin pidemmällä aikavälillä ne saattavat synnyttää huomattavia säästöjä esimerkiksi työttömyyskorvaus- ja toimeentulotukimenoihin.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share