Mitä taitoja tarvitsemme?

Kolumni 26.5.2009

Vanhempi tutkija Kristiina Huttunen

Työllisyystilanteen heikentyessä herää kysymys, mitkä työpaikat ovat nyt vaakalaudalla. Voiko taantuma toimia jonkinlaisena ”luovana tuhona”, joka nopeuttaa rakennemuutosta taloudessa? Mihin tämä rakennemuutos sitten johtaa ja onko tietyn tyyppinen ammattitaito tulossa tarpeettomaksi?

Ekonomistit ovat pohtineet näitä kysymyksiä jo vuosikymmeniä. Vajaa kaksikymmentä vuotta sitten oli vallalla ajattelu ns. skill-biased technological change-ilmiöstä (SBTC). Tämä termi viittaa teknologiseen muutokseen, joka muuttaa työvoiman kysynnän rakennetta koulutusta suosivaksi. Automaatio ja tietokoneistuminen korvaavat matalasti koulutettua työvoimaa ja tietokoneet puolestaan vaativat käyttäjäksi koulutettua työvoimaa. Useat empiiriset tutkimukset tukevat tätä hypoteesia. Tutkimusten mukaan teknologisen kehityksen aiheuttama muutos työvoiman kysynnässä on johtanut Yhdysvalloissa suurempiin tuloeroihin ja Euroopassa taas matalasti koulutetun työvoiman työttömyyden nousuun.

Teknologinen kehitys ei ole ainoa mahdollinen selitys näille ilmiöille. 1990- luvulla useat tutkimukset vetivät yhteyden kansainvälistymisen ja koulutuksen kysynnän nousun välille.

Tälle vuosituhannelle tultaessa ekonomistitkin alkoivat tarkastella taitoja hieman monimutkaisemmin kuin pelkästään koulutusvuosien perusteella. Autor, Levy ja Murmane osoittivat vuonna 2003 julkaistussa artikkelissaan, että teknologinen kehitys ei suoraan korvaa vähemmän koulutettua työvoimaa, vaan sillä voidaan korvata rutiininomaisia ja selvien ohjeiden avulla esitettäviä työtehtäviä. Jotkut koulutetun työvoima tekemät tehtävät menevät tähän kategoriaan (kirjanpito), kun taas joitain matalasti koulutettujen suorittamia tehtäviä ei mitenkään voida korvata automaatiolla (siivoustyö). Kirjoittajat osoittivat, että aloilla, joilla on ollut paljon rutiinitehtäviä, työvoimaa onkin korvattu paljon tietokoneilla.

Goos ja Manning jatkoivat Autorin ja kumppaneiden ajatuksia pidemmälle ja toivat esille työmarkkinoiden polarisaatiohypoteesin. Heidän mukaansa rutiinitehtävät sijoittuvat palkkajakaumassa juuri keskivaiheille, kun taas korkeasti koulutettujen ei-rutiinitehtävät sijoittuvat palkkajakauman kärkeen ja matalasti koulutettujen ei-rutiinitehtävät (siivous, tarjoilu) taas palkkajakauman häntäpäähän. Teknologinen kehitys on johtanut samanaikaisesti palkkajakauman päissä olevien tehtävien kysynnän kasvuun ja keskellä olevien tehtävien kysynnän pienenemiseen. Tämä puolestaan on johtanut palkkaerojen kasvuun juuri suurimmilla tulotasoilla.

Ei-rutiinitehtävien kysynnän kasvun ja polarisaation taustalla nähdään samat syyt kuin STBC.nkin taustalla. Ensisijaisena syynä pidetään teknologista kehitystä. Viime aikoina on alettu korostaa myös kansainvälistymisen ja ennen kaikkea tuotannon ulkomaille siirtämisen roolia. Yritys pystyy helpoiten siirtämään sen osan tuotannosta ulkomaille, jonka suorittaminen voidaan selkeillä ohjeilla taata maassa kuin maassa. Siivoustyö ja putkityöt tehdään kotimaassa, ainakin toistaiseksi.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share