Lomautusjärjestelmä on hillinnyt työttömyyslukujen nousua

Kolumni 29.9.2009

Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen

Meneillään oleva talouskriisi on koetellut rankasti Suomen työmarkkinoita. Taloustilanne on heikentynyt voimakkaasti, ja se on heijastunut myös työllisyys- ja työttömyyslukuihin. Elokuussa työllisiä oli 95000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia, mikä oli jo 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden elokuussa.

Samaan aikaan väen vähentämisen ohella myös lomautettujen määrä on kuukausi kuukaudelta kasvanut. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan elokuussa erilaisten lomautusten piirissä oli jo lähes 75000 ihmistä. Osa näistä tekee lyhennettyä työviikkoa ja osa on kokoaikaisesti lomautettuna.

Lomautus merkitsee työnteon ja palkanmaksun osittaista tai täydellistä keskeyttämistä toistaiseksi tai määräajaksi. Lomautuksen ajalta työntekijä voi hakea ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lomautuksen etuna työntekijän kannalta voi kuitenkin pitää sitä, että työsuhde säilyy voimassa lomautuksen aikana. Työnantajan näkökulmasta lomautus taas mahdollistaa sen, että suhdannetilanteen kääntyessä parempaan yrityksellä on osaavaa työvoimaa valmiina.

Ilman lomautusjärjestelmää Suomen viralliset työllisyys- ja työttömyysluvut olisivat vieläkin synkemmät. Työvoimatutkimuksen tilastoissa alle kolme kuukautta lomautettuina olleet luetaan edelleen työllisiksi ja sitä kauemmin lomautettuna olleet luokitellaan työttömiksi, jos he ovat etsineet uutta työtä ja olisivat työhön käytettävissä, ja muutoin työvoiman ulkopuolella oleviksi. Lomautusaikojen pidentyminen ja taantuman jatkuminen siirtää siis lomautettujakin entistä enemmän pois työllisistä. Tämän vuoden toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tilastoissa lomautetuista 56 prosenttia oli työllisiä, 27 prosenttia työvoiman ulkopuolella ja 17 prosenttia työttömiä. Osa lomautuksista myös muuttuu irtisanomisiksi.

Täysin vastaavaa lomautusjärjestelmää kuin Suomessa ei muista maista löydy. Joissakin maissa on otettu käyttöön taantuman vaikutusten lieventämiseksi työajan lyhentäminen siten, että valtio on kompensoinut työntekijöille lyhennetystä työajasta johtuvan ansionmenetyksen. Yksi esimerkki tällaisista maista on Saksa, jossa lyhennetyn työajan ”Kurzarbeit”-järjestelmän piirissä on talouskriisin aikana ollut yli 1,4 miljoonaa työntekijää ja jonka on arveltu pelastaneen liki puoli miljoonaa työpaikkaa.

Tällaiset järjestelmät ovat lieventäneet talouskriisin vaikutusta avoimen työttömyyden kasvuun, mutta talouskriisin pitkittyessä nekään eivät auta. Vaikka viime aikoina on saatu merkkejä siitä, että taantuman pohja olisi jo ohitettu ja että talouskehitys olisi kääntymässä parempaan suuntaan, Suomen työmarkkinoilla käänne parempaan on kuitenkin odotettavissa vasta ensi vuoden loppupuolella. Siksi on tärkeää jatkaa edelleen elvyttävää talouspolitiikkaa, jolla pidetään yllä kokonaiskysyntää ja tuetaan työllisyyttä. Viime lamasta tiedämme, kuinka haitallisia seurauksia korkeaksi päässeellä työttömyydellä ja pitkäaikaistyöttömyydellä on.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share