Sairauspoissaolojen uudet kuviot

Kolumni 5.6.2009

Erikoistutkija Petri Böckerman

Sairauspoissaolot ovat kasvaneet Suomessa tuntuvasti 1990-luvun alun laman päättymisen jälkeen. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työaikakatsauksen mukaan teollisuuden työntekijöillä sairauspoissaoloprosentti oli 6,2 % vuonna 2004. EK:n jäsenyritysten henkilöstöllä oli sairauksista ja työtapaturmista aiheutuvia poissaoloja keskimäärin 79 tuntia eli noin 11 työpäivää henkilöä kohti. Vastaavasti vuonna 2003 Suomen kansantaloudessa menetettiin yhteensä suurin piirtein 21 miljoonaa työpäivää sairauspoissaolojen tähden.

Sairauspoissaolot lyhentävät omalta osaltaan ihmisten työuria, ja ne aiheuttavat työuriin katkoksia, jotka ovat haitallisia sekä yrityksille että kanssatyöntekijöille, koska niiden johdosta työtehtäviä joudutaan järjestelemään uudestaan työpaikoilla. Sairauspoissaolot lisäävät myös kanssatyöntekijöiden työpaineita. Toistuvat sairauspoissaolot voivat johtaa myös siihen, että ihmiset vetäytyvät työmarkkinoilta herkemmin ennen virallista eläkeikää.

Sairauspoissaoloihin vaikuttavat luonnollisesti lukuisat eri taustatekijät. Yhtenä tärkeänä syynä sairauspoissaoloihin ovat epämukavat työolot, jotka lisäävät työntekijöiden alttiutta jäädä sairauslomalle. Työoloihin voivat sekä työntekijät että työnantajat vaikuttaa omin valinnoin.

Perinteisten sairauspoissaolojen selittäjien rinnalle on viimeaikaisessa tutkimuksessa nostettu eräitä uusia tekijöitä. Yhtenä näistä on alkoholin käyttö. Thor Norström on tutkinut alkoholikulutuksen yhteyttä sairauspoissaoloihin Ruotsissa vuosina 1935–2002. Tulokset osoittavat, että alkoholikulutuksella on hyvin läheinen yhteys sairauspoissaolojen kehitykseen. Myöhemmin vastaavanlainen aikasarjayhteys on havaittu myös norjalaisella aineistolla. Aikasarjatutkimusten ongelmana on kuitenkin se, että niissä ei voida huomioida tutkimusvuosiin liittyviä havaitsemattomia tekijöitä.

Alkoholikulutuksen yhteyttä sairauspoissaoloihin on tutkittu myös Suomessa. Tutkimus pohjautuu yksilötasoisiin alkoholinkäyttö- ja sairauspoissaolotietoihin Kansanterveyslaitoksen Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselyistä vuosilta 1993–2005. Tulosten perusteella alkoholinkulutus on yhteydessä sekä miesten että naisten itse ilmoitettuihin sairauspoissaoloihin. Vahvin riippuvuus alkoholinkulutuksen ja sairauspoissaolojen välillä todettiin alle 10 vuotta kouluja käyneillä miehillä.

Alkoholikulutuksen haittoihin pitäisi viimeaikaisten havaintojen perusteella lukea kasvaneet sairauspoissaolot. Näiden vaikutusten huomioimisella on merkitystä myös pohdittaessa optimaalista alkoholiverotuksen tasoa.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share