Kaikkien nousukausien äiti?

Talouskehityksen kommentointia 18.3.2009

Erikoistutkija, tiedottaja Heikki Taimio

Vasta puoli vuotta on kulunut siitä, kun presidentti George W. Bushin hallinto yllättäen päästi investointipankki Lehman Brothersin konkurssiin, aiheuttaen siten erittäin vakavan luottamuspulan kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Finanssikriisin vaikutukset ovat sittemmin levinneet laajalti reaalitalouteen ja syventäneet jo tulossa ollutta laskukautta taantumaksi ja joissakin maissa jopa lamaksi. Ei ole harvinaista, että esimerkiksi vienti ja teollisuustuotanto putoavat kymmeniä prosentteja, ja kokonaistuotannonkin supistuminen on usean prosentin luokkaa.

Tätä taustaa vasten on ällistyttävää, että nyt eri tahoilta suorastaan tulvii viestejä positiivisista käänteistä. Niistä ovat puhuneet sellaiset asioista yleensä perillä olevat tahot kuin Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Ben S. Bernanke ja EU:n talouskomissaari Joaquin Almunia. Odottamattoman hyvistä tilasto- ja indikaattoriuutisista mainittakoon muutamina esimerkkeinä Yhdysvaltain vähittäiskaupan myynti ja asuntoaloitukset, Kiinan ostopäälliköiden indeksi, Saksan kuluttajaluottamus ja sijoittajaluottamusta mittaava ZEW-indeksi sekä Suomen asuntokauppa. Suhdannekäänteitä yleensä useita kuukausia ennakoivat pörssikurssit ovat olleet nousu-uralla nyt puolitoista viikkoa.

Maailmantalouden syöksy taantumaan oli ennätysmäisen nopea ja jyrkkä. Voisiko myös toipuminen siitä olla nopeaa ja jo alkanut? Onko edessämme peräti kaikkien nousukausien äiti – yhtä lyömättömän nopea ja jyrkkä kuin oli laskukin?

Kaiken järjen ja todennäköisyyden mukaan kyseessä on ns. väärä hälytys. Ohimenevät suvantovaiheet ja jopa hypähdykset ylöspäin ovat historiallisesti olleet tavallisia pitkittyvissä taantumissa ja lamoissa. Vaikka epätietoisuus tulevasta suhdannekehityksestä on nyt poikkeuksellisen suurta, on erittäin vaikea kuvitella sellaista tukevaa pohjaa, jolle kestävä nousu voisi rakentua.

Kaksi isoa tekijää pakottaa pistämään jäitä hattuun. Ensinnäkään pankki- ja finanssikriisi ei ole vielä ohi. Päinvastoin odotettavissa on lisää huonoja uutisia, kun pankit joutuvat lähiaikoina paljastamaan lisää tietoja tilanteestaan. Vaikka pörssikurssien nousu sai alkunsa tuoreista tiedoista, että eräiden yhdysvaltalaisten suurpankkien alkuvuosi oli ollut odotettua parempi, on muistettava, että valtion (virheellisesti suunniteltuja) toimenpiteitä karttaakseen pankkien kannattaakin karsia riskinottoaan saavuttaakseen parempia tuloksia. Kun suuryitykset korvaavat korkeakorkoisilla pankkilainoilla vaikeutunutta lainanottoaan muualta (kansainvälisiltä joukkovelkakirjamarkkinoilta), niin samanaikaisesti pankkien lainatiskeillä pk-yritykset, kotitaloudet ja jopa kunnat saattavat jäädä nuolemaan näppejään. Sellainen ei mitenkään edistä uutta nousukautta.

Toinen painava kysymys on: mistä ihmeestä maailmantalouteen ilmestyisi nopealla aikataululla uutta vahvaa kysyntää, joka elvyttäisi maailmankaupan ja Suomenkin viennin? Ei kerta kaikkiaan mistään. Joka puolella yritykset ja kotitaloudet kärvistelevät ja odottavat parempia aikoja. Valtiot ovat kyllä laatineet elvytyspaketteja, mutta niiden toteuttaminen vie aikaa, ja ne ovat jääneet taantuman syvyyteen suhteutettuina melko vaatimattomiksi, etenkin Euroopassa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen 3.2. ilmestyneessä ennusteessa esitetty arvio Vanhasen hallituksen toimenpiteiden vähäisyydestä ja väärästä painopisteestä pitää edelleen paikkansa, eikä kohta kokoontuvalta hallituksen kehysriiheltä odoteta mitään uutta, tehokkaampaa pakettia.

Maailmalla vallitsevat ennätysmatalat korot ja ekspansiivinen finanssipolitiikka vaikuttavat tietenkin ajan mittaan samoin kuin nyt toteutumatta jäävien hankintojen ja investointien seurauksena ilmenevä lisäkysyntä myöhemmin. Tämän hetken konsensusennuste onkin, että suhdannekehityksen tasaantumista ja jopa osittaista toipumista saattaisi ilmetä ensi vuonna. Sitä ennen saatamme nähdä painumista vielä syvemmälle kuin on tähän asti ennakoitu.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share