Tuloerojen kasvu jatkui vuonna 2007

Talouskehityksen kommentointia 28.5.2009

Erikoistutkija Ilpo Suoniemi

Näin käy ilmi Tilastokeskuksen viime viikolla julkistamasta tulonjakotilastosta. Suomen kotitalouksien keskimääräiset tuloerot olivat 28 prosenttia keskitulosta, ja kasvua edellisestä vuodesta oli 0,7 prosenttiyksikköä. Tuloerojen 2,6 prosentin vuosikasvu oli selvästi nopeampaa kuin kotitalouksien keskimmäisten, mediaanitulojen 0,4 prosentin reaalinen kasvu.

Suomi on OECD-maiden vertailussa edelleen keskimääräistä pienempien tuloerojen maa. Vielä 1990-luvun alussa Suomen tuloerot olivat Gini-kertoimen perusteella kaikkein pienimmät. Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälin jälkeisenä aikana kaikkia muita OECD-maita nopeammin. Nopeimmillaan 1990-luvun jälkipuoliskolla ne kasvoivat noin prosentin vuosivauhtia keskituloon suhteutettuina. Nopean kasvun muut Pohjoismaat, paitsi Islanti, ovat jo jääneet jälkeemme.

Suomen kehitys poikkeaa muutenkin. Kun kansainvälisesti tapahtuneen tuloerojen kasvun syitä on etsitty sekä tuotantoteknologian muutosten että kansainvälisten rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden laajenemisen ja yhdentymisen aiheuttamien markkinapaineiden vaikutuksista työmarkkinoihin, ja erityisesti vähemmän koulutetun työvoiman aseman heikentymisestä, ovat Suomen kehityksen pääsyyt muualla.

Tuotannontekijätuloissa, siis palkka-, yrittäjä- ja pääomatulojen summana mitatut tuloerot ovat Suomessa pysyneet vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ennallaan jo viisitoista vuotta. Syy tuloerojen kasvulle näyttää siis löytyvän pelkästään siitä, miten julkisen vallan tulontasausvälineitä on käytetty. Kotitalouksien saamiin tulonsiirtoihin, sekä etuuksien saantiin että niiden tasoon on tehty muutoksia, ja myös verotusta on uudistettu tavalla, joka on vaikuttanut tulonjakoon.

Tulonsiirtojen varassa elävien kotitalouksien taloudelliseen ahdinkoon ja pienituloisten heikkoon tulokehitykseen on kiinnitetty runsaasti huomiota. Sitä vastoin verouudistusten vaikutus tulonjakoon on jäänyt vähemmälle huomiolle. Vuoden 1993 pääomaverouudistus, jonka seurauksena kaikkia pääomatuloja verotetaan yhtenäisellä ansiotuloista eriytetyllä veroprosentilla, kannusti muuntamaan suuria, ansiotuloina ankarammin verotettuja tuloja pääomatuloiksi. Uudistuksen myötä bruttotulojen jakauman ylimpään tuloprosenttiin kuuluvien osuus kaikista pääomatuloista nousi kymmenessä vuodessa 13:sta jopa 31:en prosenttiin. Samalla vertailulla heidän osuutensa kaikista ansiotuloista säilyi ennallaan. Tämän seurauksena välittömän verotuksen progressiivisuus aleni keskimääräistä suurituloisempien ja erityisesti huipputuloisten, ylimpään tuloprosenttiin kuuluvien keskuudessa.

Koska tuloerojen kasvu on ollut pääosin seurausta julkisten tulontasausmekanismien käytöstä ja näin poliittisen vallan vastuulla, voitaisiin kehityksen suuntaa myös haluttaessa muuttaa. Talouden lama vaikuttaa myös tulonjakopolitiikan mahdollisuuksiin. Julkisen sektorin nopeasti kasvavaa rahoitusalijäämää tullaan käyttämään perusteena, joka estänee tulonsiirtoetuuksien parantamisen. Toiveikkuus, jota oli, kun Sata-komitea aloitti työnsä, on nyttemmin haihtunut.

Verotuksen osalta näkymät ovat valoisammat. Talouslaman ahdingon globaali mittakaava ja yleinen julkisten budjettien tasapainottamistarve vähentävät kansainvälisellä verokilpailulla perusteltua kitkaa verojen nostolle. Pääomamarkkinoiden suhteettomuudet ja holtiton meno halutaan kuriin ainakin kansalaisten mielestä. Poliittisten tuulten kääntyminen voisi mahdollistaa nykyistä progressiivisemman verojärjestelmän. Tämä voidaan toteuttaa soveltamalla pääomatuloihin veroasteikkoa, jossa on ainakin kaksi eri porrasta.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share