Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden muutokseen

Talousennuste vuosille 2019–2020

Ennusteryhmä: Hannu Karhunen, Ilkka Kiema, Sakari Lähdemäki, Terhi Maczulskij, Aila Mustonen, Elina Pylkkänen ja Heikki Taimio

Julkaistu: 10.4.2019
Tiedote
Julkaisu PDF-muodossa

Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.

  • Epävarmuus hidastaa viennin ja talouden kasvua
  • Työllisyyden koheneminen lisää yksityistä kulutusta
  • Rakennusinvestoinnit hiipuvat
  • Työllisyystavoitteista käyty keskustelu kaipaisi analyyttisempaa otetta

Tilastokeskuksen maaliskuussa julkistamien ennakkotietojen mukaan talouskasvu olisi viime vuonna jäänyt yllättävän pieneksi. Ennakkotietoihin liittyy paljon epävarmuutta, ja niissä bkt-kasvuun nähden vähäinen kysyntäerien kasvu viittaa siihen, että jotkut kysyntäerät tarkentuisivat vielä huomattavasti ylöspäin. Jo nyt näyttää kuitenkin selvältä, että tavaraviennin kasvu jäi viime vuoden lopulla odotettua heikommaksi.

Epävarmuus rajoittaa talouskasvua

Talouden kovat indikaattorit, kuten vientitilauskannat, antavat tällä hetkellä talouden näkymistä optimistisemman kuvan kuin pehmeät indikaattorit kuten suhdannebarometrit. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton tiedustelujen mukaan yritysten vientiodotukset ovat laskeneet, vaikka mm. teknologiateollisuuden yritysten vientitilauskanta on noussut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle.

Kovien ja pehmeiden indikaattorien ero kertoo epävarmuuden kasvusta. Kaoottisen ja hallitsemattoman Brexitin mahdollisuus on kasvanut, kun Ison-Britannian EU-eron alkuperäinen aikaraja (maaliskuun loppu) on lähestynyt ja sittemmin ylittynyt. Myös Yhdysvaltain arvaamaton tullipolitiikka ja euroalueen uuden kriisiytymisen mahdollisuus varjostavat kansainvälisen talouden näkymiä.

Ennusteskenaariossamme epävarmuus jatkuu ennustejaksolla edelleen, mutta pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta. Arvioimme Suomen tärkeimpien vientimaiden keskimääräisen talouskasvun hidastuvan edelleen kuluvana vuonna, mutta piristyvän ensi vuonna hivenen. Tavara- ja palveluvienti kääntyvät ennusteessamme kuluvana vuonna maltilliseen kasvuun. Tarkastelemme erillistekstissä perusskenaariotamme huonompia ja parempia vaihtoehtoja mallilaskelman avulla.

Yksityinen kulutus kasvaa, investoinnit supistuvat

Viime vuonna työllisyystilanteen koheneminen ja siitä aiheutunut kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen voimakas kasvu lisäsivät yksityistä kulutusta. Kasvua kuitenkin rajoitti se, että vuosina 2016 ja 2017 negatiiviseksi kääntynyt säästämisaste muuttui jälleen positiiviseksi.

Vuonna 2018 korot pysyivät alhaisina edellisvuosien tavoin. Viimevuotiselle säästämisasteen kasvulle ei ole helppoa löytää yhtä selitystä, mutta alentunut kuluttajaluottamus lienee osin vaikuttanut lisääntyneeseen säästämiseen. Ennusteessamme korot eivät edelleenkään nouse eikä säästämisaste enää oleellisesti kasva, mikä saa yksityisen kulutuksen kasvamaan viime vuotta vauhdikkaammin.

Rakennusalan korkeasuhdanne on nyt taittunut, ja myönnetyt rakennusluvat vähenivät viime vuonna huomattavasti. Ennusteessamme rakennusinvestointien kasvu hidastuu tänä vuonna ja supistuu ensi vuonna. Rakentamisen hiipuminen painaa myös yhteenlaskettujen investointien kasvun negatiiviseksi, vaikka esimerkiksi T&K-investointien kasvu pysyykin melko voimakkaana.

Työllisyysasteesta käydyltä keskustelulta toivoisi analyyttisempaa otetta

Sekä työllisyysaste että työllisten määrä nousivat viime vuonna voimakkaasti. Ennusteessamme nopein kasvu taittuu talouskasvun hidastuessa, mutta työllisyysaste nousee silti ensi vuonna 72,7 prosenttiin.

Useat tahot ovat vaatineet työllisyysasteen nostoa paljon nykyisen hallituksen tavoitteeksi asettamaa 72 prosenttia korkeammaksi, ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiespuheenvuorossa esitettiin jopa, että 2030-luvulla pitäisi pyrkiä 78 prosentin työllisyysasteeseen. Aina ei ole kuitenkaan selvää, miksi työllisyysasteen nosto palvelisi sen vaatijoiden päämääriä.

Erillistekstissä esitelty tutkimus osoittaa, että supistuvien ammattiryhmien työntekijät ovat Suomessa onnistuneet uudelleen sijoittumisessa pääosin hyvin. Toisaalta uudelleen sijoittumisessa epäonnistuneilla henkilöillä on usein pelkkä perusasteen koulutus ja kenties myös puutteelliset oppimisvalmiudet.

Heikosti koulutettujen henkilöiden uudelleen työllistäminen saattaisi edellyttää palkkatuen käyttöä tai johtaa palkan lisäksi sosiaalisia tulonsiirtoja saavien ”työssäkäyvien köyhien” ryhmän syntyyn. Kummassakaan tapauksessa korkeampi työllisyysaste ei ratkaisisi niitä julkisen talouden kestävyyden ongelmia, joita sen avulla pyritään ratkaisemaan. Korkeamman työllisyyden tavoittelemiseen voi kuitenkin olla fiskaalisten perusteiden ohella muitakin syitä, kuten syrjäytymisen ehkäiseminen. Työllisyysasteesta pitäisikin käydä analyyttisempaa keskustelua, jossa pohdittaisiin, mihin työllisyysasteen nostolla pyritään ja miksi.

Tulevalta hallitukselta kaivataan uudistusten parempaa valmistelua

Suomen kaksi edellistä hallitusta ovat harjoittaneet myötäsyklistä, suhdannevaihteluja kiihdyttävää politiikkaa, jossa finanssipolitiikan kiristäminen ajoitettiin taantumaan, kun taas elvyttävämpään politiikkaan siirryttiin vasta vuonna 2017, noususuhdanteen jo käynnistyttyä. Nousukauden nyt hiipuessa elvyttävästä politiikasta tulee aiempaa paremmin perusteltua. Ennusteskenaariossamme tuleva hallitus toteuttaa menolisäyksiä ja luopuu indeksien jäädytyksistä. Kasvavat verotuotot parantavat ennustejaksolla valtiontalouden rahoitusasemaa, mutta ennakoitavissa olevien menolisäysten johdosta ylijäämään ei päästä.

Nykyinen hallitus ei onnistunut toteuttamaan suunnittelemaansa maakunta- ja sote-uudistusta. Uudistuksen valmistelu loi kunnille kannusteita haitalliseen osaoptimointiin: kunnat ulkoistivat palvelujaan ja käynnistivät mittavia rakennushankkeita turvatakseen oman kunnan ja alueen palvelut jatkossakin riippumatta kokonaisuudistuksella tavoitelluista mittakaavahyödyistä (kts. erillisteksti). Seuraavan hallituksen olisi sote-uudistusta uudelleen valmistellessaan syytä paneutua entistä huolellisemmin uudistukseen liittyviin kannustinongelmiin sekä esittää kattavat kustannus-hyöty -laskelmat uudistuksen perusteluina.

Sote-palveluiden uudistamisen ohella vaalien jälkeen valittavan uuden hallituksen tavoitteena lienee sosiaaliturvan uudistaminen. Työllistymistä ehkäisevien taloudellisten kannustinloukkujen ohella myös työllistymiseen liittyvät byrokratia- ja informaatioloukut kaipaavat purkamista. Vuodesta 2014 käytössä ollut työttömyysturvan 300 euron suuruinen suojaosa on jo nyt parantanut työttömien taloudellisia kannusteita ottaa vastaan tilapäistöitä, mutta vuoden alusta käyttöön otettua kansallista tulorekisteriä pitäisi pystyä hyödyntämään kannustinloukkujen poistamisessa. Lisäksi sosiaaliturvaa tulisi laajentaa kattamaan kaikki ansaintamuodot ja työuran nivelvaiheet.

Kysynnän ja tarjonnan tase
Tuotannon suhdannekuvaaja 2009:01–2019:01
Suomen tehdasteollisuus 2012:01–2019:01
Artikkeli PDF-muodossa

 


Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share