Julkinen talous tasapainoilee

Talousennuste vuosille 2019–2020 | Julkinen talous

Tekijä(t): Johtaja Elina Pylkkänen
Artikkeli PDF-muodossa
  • Työllisyyden kasvu lisää vauhdikkaasti julkisen sektorin tuloja
  • Sekä tuloverot että kulutusverot karttuvat vinhaa vauhtia
  • Kunnissa on paineita korottaa veroja

Valtiontalous ei ehdi tasapainoon

Talouskasvu ja neutraali finanssipolitiikka ovat tuoneet valtiontalouden tulot ja menot lähes tasapainoon. Talouskasvu on ollut vuodesta 2016 lähtien vahvaa, ja työllisyysaste on noussut uuteen ennätykseensä 2000-luvulla. Uusia yrityksiä on perustettu, ja työllisiä on tullut lisää lähes 140 000. Viimeisen vuoden aikana yritysten määrä on lisääntynyt jopa neljällä prosentilla ja työllisten määrä noin prosentilla.

Valtion budjettitalouden tuloista suunnilleen 85 prosenttia kertyy verotuloista ja loput mm. osinkotuloista, myyntivoitoista ja rahastosiirroista. Välittömien verojen tuotto on kasvanut taloudellisen aktiviteetin lisääntyessä. Ansio- ja pääomatuloverot samoin kuin yhteisövero ovat kartuttaneet verokertymää talouden myötätuulessa hyvin. Myös kulutusverojen tuotto on kasvanut, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet työllisyyden ja tuotannontekijäkorvausten noustessa. Lisäksi eläkkeensaajien tulot ovat kasvaneet ripeästi eläkejärjestelmän kypsyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa. Eläketulot muodostavat noin neljänneksen ansiotulojen veropohjasta.

Valtiontalouden menojen kasvua ovat hillinneet sekä etuuksien että kuntien valtionosuuksien indeksijäädytykset. Säästöä on tuonut myös lakisääteinen kuntien valtionosuuksien kustannustenjaon tarkistus. Myös kiky-sopimuksesta aiheutuneet kuntien työvoimakustannusten vuosittaiset supistumiset leikattiin kuntien valtionosuuksista. Toisaalta kiky-sopimukseen sisältynyt julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen 30 prosentin leikkauksen vaikutus valtiolle työnantajana loppuu ja aiheuttaa menojen kasvua, jota kuitenkin tasapainottaa työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen alentaminen edelleen, neljänä peräkkäisenä vuonna vuodesta 2017 lähtien.

Puolueiden eduskuntavaaliohjelmista päätellen tullaan lakisääteiset indeksikorotukset indekseihin sidottuihin etuuksiin toteuttamaan täysimääräisinä vuonna 2020. Odotettavissa on myös muita menolisäyksiä vastareaktiona viime hallituskauden menoleikkauksille. Siten myöskään valtiontalouden ylijäämää ei ole odotettavissa, vaikka lähelle tasapainoa todennäköisesti päästäänkin.

Kuntatalous paranemaan päin

Kuntien tuloista puolet on verotuloja – keskimäärin, sillä osuudet vaihtelevat kuntien välillä. Kunnallisvero yksistään muodostaa kuntasektorin tuloista noin 42 prosenttia. Sen vuoksi kuntien tulokehitys on hyvin pitkälle riippuvainen työllisyystilanteesta ja ansiokehityksestä. Ennustamme kunnallisveron veropohjan kasvavan yli kolmella prosentilla sekä tänä että ensi vuonna. Kunnallisveron tuotto niin ikään kasvaa lähes neljällä prosentilla molempina vuosina.

Yhteisövero ja kiinteistövero muodostavat kuntien verotuloista kumpikin keskimäärin noin kahdeksan prosenttia. Kiinteistöveron tuotto on vakaasti ja ennustettavasti kasvava, noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Yhteisövero puolestaan on suhdanneherkkä, mutta tässä taloustilanteessa varsin hyvä tuloerä myös kunnille reilun kuuden miljardin euron tuotollaan, josta kunnat saavat noin kolmanneksen.

Kiky-sopimukselta odotettiin paljon myös kuntataloudessa, onhan kuntasektori hyvin merkittävä työnantaja. Kunnat työllistävät yhteensä noin 530 000 henkilöä. Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenoista noin puolet on palkkamenoja ja henkilöstökuluja. Kiky-sopimukseen sisältyi työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen alentaminen vuosittain 2020 saakka, lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla vuosina 2017 – 2019, työajan pidennys sekä palkkojen nollakorotukset.

Kiky-sopimuksen välitön vaikutus kuntasektorille oli pikemminkin tulojen heikkeneminen kuin menojen pieneneminen. Kunnallisverokertymä väheni sekä 2017 että 2018. Koska samalla leikattiin myös kuntien valtionosuuksia työvoimakustannusten alenemisen vuoksi, heikkeni kuntatalous hyvästä talous- ja työllisyyskasvusta huolimatta.

Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi miljardilla eurolla vuonna 2018, vaikkakin velkasuhde pysyy ennallaan, reilussa kahdeksassa prosentissa suhteessa bkt:en. Velkaa kuntasektorilla on nyt yhteensä vajaat 20 miljardia euroa. Erityisesti kuntayhtymien velanotto kasvoi yli 11 prosentilla lukuisten sairaaloiden rakennushankkeiden vuoksi (ks. erillisteksti).

Ennusteemme mukaan myös kuntatalous tasapainottuu vuoden 2020 loppuun mennessä, koska verotulot kasvavat voimakkaasti palkkasumman kasvaessa. Vaikka kahdella kolmasosalla kunnista viime vuoden tulos oli negatiivinen, on kuntatalouden tasapaino mahdollinen odotettavissa olevien kunnallisveron korotusten ja väistyneen sote-paniikin vuoksi.

Sosiaaliturvarahastot edelleen plussalla

Sosiaaliturvarahastojen talouden ennustetaan vahvistuvan edelleen. Sosiaalivakuutusmaksujen perustana oleva palkkasumma kasvaa 3,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna, koska sekä työllisyys kasvaa että ansiotaso nousee. Myös eläkerahastojen sijoitustuottojen ennustetaan kasvavan heikohkon vuoden 2018 jälkeen.

Eläkemenot kasvavat eläkeläisten määrän ja eläkekarttuman vuoksi, vaikkakin työeläkkeiden indeksikorotukset jäävät mataliksi hitaan inflaation vuoksi. Sen sijaan työttömyysturva- ja muut sosiaaliturvaetuudet ovat vuodesta 2016 lähtien alentuneet vuosittain työttömyyden pienentyessä. Verrattuna eläkemenoihin näiden osuus on kuitenkin vain vajaa viidennes.

Sosiaaliturvarahastojen tulojen ennakoidaan siten kasvavan hieman menoja nopeammin, ja sektorin ylijäämä nousee noin 1,6 prosenttiin suhteessa bkt:en.

EDP-velkasuhde pienenee

Koko julkisen talouden velkaantumista kuvaava nk. EDP-velka on painumassa selvästi tavoitteena olevan 60 prosentin viiterajan alapuolelle. Velkasuhde taittui itse asiassa jo vuonna 2016, vaikka tieto tästä saatiin vasta viime vuoden alkupuolella. Ennusteemme mukaan julkisen talouden sulautettu velka suhteessa bkt:en olisi 59,6 prosenttia tänä vuonna ja 58,3 prosenttia ensi vuonna.

Myös julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä on kääntynyt ylijäämäksi talouskasvun jatkuessa jo viidettä vuotta peräkkäin. Vaikka valtio ja kunnat jäävät vielä tänä ja ensi vuonna niukasti alijäämäisiksi, paikkaa sosiaaliturvarahastojen ylijäämä em. sektorien alijäämää siten, että julkisyhteisöjen yhteenlaskettu rajoitusjäämä nousee positiiviseksi jo tänä vuonna ja on ylijäämäinen ensi vuonna.

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä % bkt:sta 2009–2020
Julkisen talouden keskeisiä lukuja
Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share