Maailmantalouden laskusuhdanne on tasaantumassa

Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kansainvälinen talous

Tekijä(t): Erikoistutkija Heikki Taimio
Artikkeli PDF-muodossa
  • Kauppapoliittinen epävarmuus jatkuu
  • Tilapäiset syyt aiheuttivat notkahduksen talouskehitykseen
  • Yhdysvaltain ja euroalueen rahapolitiikka on keveämpää
  • Kiina elvyttää voimakkaasti
  • Talouskasvu jää selvästi aiempaa hitaammaksi tänä ja ensi vuonna

Vuosi sitten PT ennusti, että maailmantalouden nousukausi on taittumassa. Tärkein syy tähän oli Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikka. Yhdysvallat on asettanut tulleja ja muut maat vastatulleja, mutta laajaa kauppasotaa ei ole syttynyt. Odotettuja ratkaisevia ”diilejä” kauppakumppanien välillä ei ole toistaiseksi kuitenkaan solmittu, vaan lisätullien asettamisesta on nyttemmin pidättäydytty ainakin siksi aikaa, kun neuvottelut jatkuvat.

Yhdysvaltain ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut ovat edistyneet merkittävästi, mutta vaikeinta on päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten Kiinan voitaisiin todentaa noudattavan sopimusta erityisesti tekijänoikeuskysymyksissä. Yhdysvaltain ja EU:n välisissä neuvotteluissa on kyse ennen kaikkea autoista ja siten potentiaalisesti vielä suuremmasta osasta maailmankauppaa. Presidentti Trumpille on myös ilmeisen tärkeää esiintyä kovana kauppaneuvottelijana. Kauppaepävarmuus vaikuttaa odotuksiin ja jarruttaa kauppaa, investointeja ja talouskasvua. Toisaalta sen hälveneminen toisi merkittävän kasvusysäyksen maailmantalouteen.

Muutamat ohimenevät tekijät ovat haitanneet viime aikojen talouskehitystä. Kiina reagoi taloutensa hidastumiseen jo viime kesäkuussa, mutta elvytystoimien vaikutukset antoivat odottaa itseään yllättävän pitkään. Yhdysvaltojen historian pisin (35 vuorokautta) liittovaltion hallinnon sulkeminen joulu-tammikuussa vaikutti myös yksityiseen kulutukseen ja yrityksiin, jotka ovat valtion alihankkijoita. Syyskuun alusta voimaan astunut EU:n uusi autojen päästömittausmenetelmä ja standardit uusille autoille aiheuttivat autoteollisuudelle odotettua suuremman häiriön erityisesti Saksassa.

Talouskasvu hidastuu Yhdysvalloissa mutta nopeutuu Kiinassa

Trumpin kaudella Yhdysvaltojen talouskasvu on kiihtynyt hiukan neljännes neljännekseltä. Nyt kuitenkin ulkomaankaupassa ja investoinneissa näkyy hiipumista, ja viimevuotisen elvyttävän finanssipolitiikan vaikutus vaimenee. Liittovaltion sulkeminen hämärsi suhdannekuvaa vuodenvaihteen molemmin puolin, joten monet ennakoivat indikaattorit ovat näyttäneet heikoilta, mutta niissä näkyy myös jo paranemista. Ensi vuoden vaalien lähestyessä Trump tuskin antaa kasvun heiketä oleellisesti, joten odotettavissa on uusia elvytyskeinoja.

Yhdysvaltain keskuspankki päätti maaliskuussa, ettei se nosta ohjauskorkoaan tänä vuonna ja että se hidastaa taseensa alasajoa toukokuusta lähtien ja lopettaa sen syyskuussa. Markkinoiden arvioima todennäköisyys, että ohjauskorkoa alennetaan vielä tänä vuonna, on nousussa. Tämä käänne rahapolitiikassa on jo alentanut pitkiä korkoja, ja vastaava vaikutus leviää jossain määrin myös muihin maihin.

Kiina on alentanut virallista kasvutavoitettaan tälle vuodelle ”noin 6,5 prosentista” 6,0-6,5 prosenttiin. Todelliset lukemat ovat ilmeisesti tätä matalammat, mutta ne ovat nousussa. Viime vuonna aloitetut elvytystoimet ovat laajoja ja melko voimakkaita: veronkevennyksiä, julkisia investointeja ja keveämpää rahapolitiikkaa. Vaikka vain vähän aikaa sitten tavoitteena oli hillitä maan velkavuoren kasvua, on julkisen talouden alijäämän ja pankkiluottojen kasvun seurauksena jälleen lisävelkaantuminen. Yritysten velkataakka on jo 160 prosenttia suhteessa bkt:en. Useat ennakoivat indikaattorit viittaavat nyt nopeutuvaan talouskasvuun, jota velkaantuminen varjostaa.

Brexit ja Saksan vaikeudet vaimentavat euroalueen talouskehitystä

Kiinan elvytystoimien odotetaan tuntuvan pian myös sen tuonnin kasvuna, joka piristää koko maailmantaloutta. Erityisesti autojen ja investointitavaroiden viennistä riippuvaisen Saksan teollisuus on ollut jatkuvassa alamäessä. Sen vienti on kärsinyt kauppaepävarmuudesta, Kiinan notkahduksesta, pitkittyneestä Brexitistä ja myös Turkin uudelleen kärjistyneestä kriisistä. Näiden ongelmien ei odoteta väistyvän kokonaan lähiaikoina, joten Saksan kasvu jää tänä vuonna vain yhteen prosenttiin.

Euroalueella on kuitenkin nähtävissä myös positiivisia merkkejä. Kuluttajaluottamuksen ja palkkojen nousu tukee yksityistä kulutusta. Useimmat jäsenmaat ovat keventäneet finanssipolitiikkaansa hieman. Ostopäällikköindeksit ovat kääntyneet nousuun mm. Italiassa ja Espanjassa, ja Saksassakin teollisuuden ulkopuoliset sektorit ovat nousussa.

Viime syksyn ennusteessamme arvelimme, ettei EKP ehdi nostaa ohjauskorkoaan vuoden 2019 lopulla ennen kuin talousnäkymät heikkenevät. EKP ilmoittiki maaliskuun kokouksessaan, ettei se aio nostaa ohjauskorkoaan tänä vuonna. Markkinaodotusten mukaan nosto ajoittuisi vasta vuodelle 2021. Markkinakorkojen ei ennustetakaan kohoavan tällä ennustejaksolla. Syyskuussa alkaa uusi, pankeille myönnettävien halpakorkoisten lainojen sarja. Euron arvon suhteessa dollariin oletetaan pysyvän nykyisellä noin 1,12:n tasolla. Euroalueen inflaatio pysyy puolentoista prosentin vauhdissa.

Ratkaisematon Brexit on jo pitkään pitänyt Ison-Britannian talouskasvua hitaana, vain runsaan prosentin vauhdissa. On mahdollista, että samana päivänä, kun tämä ennuste ilmestyy, saadaan ”pehmeä” ratkaisu tai se lykkääntyy, jolloin maan kasvu jatkuu yhä vaimeana. Ennuste perustuu tälle oletukselle. ”Kova” Brexit on kuitenkin varteenotettava riski, josta seuraisi huomattava notkahdus Ison-Britannian kasvuun ja ulkomaankauppaan.

Positiivista kehitystä monissa maissa

Koko maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna 3,3 prosentin tasolle, josta se kiihtyy jälleen vähän ensi vuonna. Riskit erityisesti kauppapolitiikassa ovat kuitenkin yhä huomattavia. Öljyn hintaan ei ennusteta pitkäaikaista muutosta viime aikojen tasolta. Iraniin ja Venezuelaan kohdistuvat sanktiot ja muut maakohtaiset häiriöt saattavat supistaa tarjontaa joksikin aikaa, mutta tilanne korjaantuu OPECin ja Yhdysvaltain tuotannon kasvun myötä.

Japanin on määrä korottaa 1.10.2019 arvonlisäveroa kahdella prosenttiyksiköllä, millä on merkittävä lyhytaikainen vaikutus yksityiseen kulutukseen. Toisaalta maan palkkojen nousutrendi alkaa näkyä yksityisessä kulutuksessa. Intia on kasvanut vahvan kotimaisen kysynnän varassa. Rahapolitiikka voi tukea sitä, jos inflaatio pysyy matalana. Brasilia hyötyy Kiinan elvytyksestä.

Venäjän talous kasvoi viime vuonna yllättävän nopeasti, 2,3 prosenttia. Vuonna 2019 alv:n korotus 18 prosentista 20 prosenttiin hidastaa kasvua, mutta toisaalta budjettitilanteen parannuttua menoja voidaan lisätä ja siten elvyttää taloutta. Reaalipalkkojen heikentyvä kehitys hillitsee yksityistä kulusta, kun taas eläkeuudistus kiihdyttää talouskasvua muutamalla prosentin kymmenyksellä.

Kansainvälinen talous
Euroalueen Economic Sentiment Indicator kuukausittain 2010:01–2019:03 ja bkt:n neljännesvuosittaiset muutokset 2010:1–2018:4
Keskeisiä korkoja 2011:01–2020:12
Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share