Työttömyysasteessa päästään lähelle finanssikriisiä edeltäneitä lukuja

Talousennuste vuosille 2019–2020 | Työmarkkinat

Tekijä(t): Erikoistutkija Terhi Maczulskij
Artikkeli PDF-muodossa
  • Työvoiman ulkopuolella olevia on siirtynyt aktiivisesti työmarkkinoille
  • Työttömyysaste laskee mahdollisesti lähelle finanssikriisiä edeltäneitä lukuja
  • Väestönkasvu hidastuu ja heijastuu työllisyyteen

Talouskasvun kohentuminen näkyi työllisyyden nopeana kasvuna jo vuonna 2017. Tällöin havaittiin merkittävän osan työllisyyden kasvusta johtuneen siitä, että työvoiman ulkopuolella olleista moni oli siirtynyt takaisin aktiiviseen työnhakuun tai suoraan työllisyyteen. Viimeisimpien tilastotietojen perusteella työvoiman ulkopuolella olevien määrän lasku on kuitenkin hiipunut, kun taas työttömien määrä on vähentynyt voimakkaasti. Työttömyyden alenemisen ennustetaan jatkuvan maltillisesti vuosina 2019 ja 2020, jonka aikana on mahdollista saavuttaa ja alittaa ennen finanssikriisiä vallinnut työttömyyden taso.

Työllisyysaste on saavuttanut hallituksen asettaman 72 prosentin rajapyykin, ja kuluvana vuonna se nousee 72,5 prosenttiin. Hidastuva väestönkasvu heijastuu kuitenkin työvoiman ja työllisten määrään. Mikäli työttömien määrä ei merkittävästi alene vuonna 2020, niin työllisyysaste jää ensi vuonna 72,7 prosenttiin. Lisäksi erityisesti kokoaikaisten palkansaajien työllistyminen on hiipunut, mikä asettaa haasteita työllisyyden kohentumiselle tulevaisuudessa.

Kiky-sopimuksen purku ja palkkaneuvottelut vaikuttavat ansiotason kehitykseen

Viime kierroksella palkankorotusten yleiseksi linjaksi muodostuivat 3,2 prosentin korotukset, jotka oli tarkoitus toteuttaa vuosina 2018 ja 2019. Yksityisellä sektorilla ensimmäiset korotukset astuivat voimaan pääosin helmi-maaliskuussa ja julkisella sektorilla huhti-toukokuussa 2018. Valtio- ja kuntasektorilla yleiskorotukset olivat maltillisia vuodelle 2018, mutta mukana olivat myös paikalliset virastoerät ja tammikuussa 2019 maksetut kertaerät. Täten koko julkisen sektorin osalta palkankorotukset kumuloituvat pääosin kuluvalle vuodelle.

Vuoden 2019 aikana alkavat palkkaneuvottelut ja julkisen sektorin lomarahojen leikkauksien palautukset vaikuttavat ensi vuoden ansiotasokehitykseen. Pelkästään lomarahojen leikkauksen perumisen vuoksi sopimuspalkkaindeksi nousee julkisella sektorilla noin 1,2 prosenttia vuonna 2020, ja koko taloudessa sitä vastaa 0,3 prosentin kasvu. Pohjalle oletetaan samankaltaiset korotukset kuin edellisellä kierroksella, ja ne on tarkoitus toteuttaa vuosina 2020 ja 2021. Mikäli ensimmäiset palkankorotukset toteutuvat keväällä 2020, niin ensi vuoden sopimuspalkkaindeksi kohoaa 1,5 prosenttia, kun laskelmissa otetaan huomioon lomarahojen leikkausten peruutukset. Liukumat ovat olleet maltillisia viimeiset 10 vuotta, eikä näissä ole tapahtunut muutosta viimeaikaisesta talouskasvusta huolimatta. Mahdollisen kasvun hidastumisen vuoksi liukumat jäävät kuluvana ja ensi vuonna 0,6 prosenttiin. Ansiotasoindeksin nousu on kuluvana vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia.

Mikäli julkinen ja yksityinen sektori irtaantuvat kiky-sopimuksen työajan pidennyksestä, niin se vähentää tehtyjä työtunteja ja nostaa keskituntiansioita noin prosentin vuonna 2020. Tämä vaikutus kumoutuu osin sillä, että ensi vuonna on kolme työpäivää enemmän kuin tänä vuonna. Yhteisvaikutus jää siten vain marginaaliseksi. Palkansaajien tehdyt työtunnit lisääntyvät 1,7 prosenttia kuluvana vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna. Keskituntiansiot nousevat melko samassa suhteessa ansiotasokehityksen kanssa, 2,3 prosenttia vuonna 2019 ja 1,9 prosenttia vuonna 2020.

Työmarkkinoiden keskeiset luvut
Ansiotasoindeksi, sopimuspalkkaindeksi ja liukumat 2007–2020
Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share