Viime vuonna hiipunut vienti elpyy vähitellen

Talousennuste vuosille 2019–2020 | Ulkomaankauppa

Tekijä(t): Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
Artikkeli PDF-muodossa
  • Viennin kovat indikaattorit eivät ole yhtä synkkiä kuin pehmeät
  • Telakkateollisuus heiluttaa tavaraviennin kasvulukuja
  • Palveluvienti kasvanee tavaravientiä nopeammin

Tilastokeskuksen maaliskuussa julkistamien ennakkotietojen mukaan viennin kasvu olisi jäänyt viime vuonna vaatimattomaksi: koko vuoden viennin kasvu olisi ollut vain 1,5 prosenttia. Tulos perustuu ennen muuta tavaraviennin hiipumiseen: ennakkotietojen kausitasoitetuilla, työpäiväkorjatuilla luvuilla arvioiden tavaravienti olisi supistunut sekä toisella että kolmannella vuosineljänneksellä ja pysynyt viimeisellä neljänneksellä miltei ennallaan.

Pehmeiden ja kovien indikaattorien ero kertoo epävarmuudesta

Tavaraviennin kehitystä kuvaavien pehmeiden ja kovien indikaattorin välillä on tällä hetkellä huomattava ero. Kuluvan vuoden ensimmäisinä kuukausina teollisuuden luottamusindikaattori on laskenut ilman vastaavaa laskua teollisuustuotannossa. Elinkeinoelämän keskusliiton uusimman, viime vuoden lopulle asti ulottuvan teollisuuden suhdannebarometrin mukaan yritysten keskimääräisiä vientiodotuksia kuvaavat saldoluvut olivat viime vuonna laskeneet sekä seuraavia kolmea kuukautta että niitä seuraavia kolmea kuukautta tarkasteltaessa. Samalla esimerkiksi Teknologiateollisuuden viimeksi julkistamien, viime vuoden loppuun ulottuvien tietojen mukaan teknologiateollisuuden yritysten vientitilauskanta on saavuttanut vuoden 2008 kriisiä edeltäneen korkean tason, ja uusien vientitilauksien määrä on kasvanut.

Pehmeiden ja kovien indikaattoreiden ero kuvastanee tavallista suurempaa epävarmuutta, jonka syinä ovat muun muassa Brexitin uhka, Yhdysvaltain presidentin arvaamaton käytös ja euroalueen sisäiset ongelmat. Esimerkiksi kaoottinen Brexit tai Yhdysvaltain ulkomaankauppaa oleellisesti rajoittavat politiikkatoimet voisivat hidastaa kansainvälistä talouskasvua ja myös Suomen viennin kasvua huomattavasti. Todennäköisimpänä pitämässämme skenaariossa tällaiset uhkakuvat eivät kuitenkaan toteudu. Arviomme vientimaiden keskimääräisen talouskasvun hidastuvan myös kuluvana vuonna, mutta piristyvän hivenen ensi vuonna. Tämä johtuu mm. EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankin odotettua kevyemmästä rahapolitiikasta sekä Kiinan ja myös joidenkin euroalueen maiden finanssipolitiikan elvyttävyydestä.

Kuluvana vuonna Meyerin Turun telakalta valmistuu kaksi alusta: Mein Schiff 2 vietiin Saksaan tammikuussa ja Costa Smeralda valmistuu syksyllä. Viime vuonna telakalta valmistui vain yksi alus, joka sekin kuului Mein Schiff -sarjaan. Telakan tuotanto lisää tavaraviennin kasvua kuluvana vuonna arviolta noin 1,3 prosenttiyksikköä. Toisaalta koska telakalta valmistuu vuonna 2020 vain yksi alus, kooltaan Costa Smeraldaa vastaava Mardi Gras, ensi vuonna telakan vaikutuksena on vähentää tavaraviennin kasvua vajaan prosenttiyksikön. Ennusteessamme tämä painaa vuoden 2020 tavaraviennin kasvun (2,0 prosenttia) kuluvan vuoden tavaraviennin kasvua (3,0 prosenttia) alemmaksi.

Palveluvienti pysyy tavaravientiä vahvemmassa kasvussa

Myös palveluviennin kasvu (2,9 prosenttia) olisi viime vuotta koskevien ennakkotietojen mukaan jäänyt vaatimattomammaksi kuin viime vuosina yleensä. Palveluvienti on kuitenkin poikkeuksellisen vaikeasti arvioitava, usein jälkikäteen ylöspäin tarkentuva erä. On varsin luultavaa, että viimevuotinen kasvu tarkentuu ylöspäin, kohentaen myös viime vuoden yhteenlaskettua vientiä. Ennusteskenaariossamme palveluvienti kasvaa tavaravientiä jonkin verran nopeammin, kuluvana vuonna 3,0 ja ensi vuonna 3,5 prosenttia.

Palvelujen tuonnin kasvu (7,7 prosenttia) oli viime vuonna poikkeuksellisen vahvaa, ja se vei myös yhteenlasketun tuonnin kasvun (4,2 prosenttia) korkealle tasolle. Ennusteessamme tuonnin ripeä kasvu taittuu kuluvana vuonna, ja ennustejaksolla tuonti kasvaa vain noin kahden prosentin vuosivauhtia.

Vaihtotaseen yllättäen kasvanut alijäämä supistuu viennin elpyessä

Vientihintojen nousu oli viime vuonna tuontihintojen nousua nopeampaa sekä tavara- että palveluviennissä, ja tavaroiden ulkomaankaupassa hinnat nousivat palvelujen ulkomaankauppaa nopeammin. Vientihintoja on nostanut mm. sellun vientihintojen voimakas nousu: tullin tilastojen mukaan sooda- ja sulfaattisellun hinta kohosi noin 40 prosenttia keväästä 2017 vuoden 2018 loppuun ulottuvalla ajanjaksolla. Nyt sellun hinnan nousu näyttää olevan tasaantumassa, mutta jos sellun maailmanmarkkinahinta jää nykyiselle tasolleen, aiempi hinnan kohoaminen näkyy vielä tänäkin vuonna sellun viimevuotista korkeampana keskimääräisenä hintana.

Toisaalta mm. maltilliset palkkaratkaisut rajoittavat vientihintojen nousua. Ennusteskenaariossamme vientihinnat nousevat kuluvana vuonna jonkin verran tuontihintoja nopeammin, mutta ero tasaantuu ensi vuonna.

Viime vuoden vaihtotase jäi odottamattoman paljon (4,4 miljardia euroa) alijäämäiseksi. Alijäämän kasvu johtui suurimmalta osin kauppataseen ja palvelusten taseen heikkenemisestä, jota selittää vientiä nopeammin kasvanut tavaroiden ja palveluiden tuonti. Ennusteskenaariossamme viennin maltillinen elpyminen supistaa vaihtotaseen alijäämää ennustejaksolla jonkin verran – kuluvana vuonna noin 2,9 miljardiin ja ensi vuonna noin 2,4 miljardiin euroon.

Tavaroiden ja palveluiden vienti 2009:1–2018:4
Tavaroiden ja palveluiden tuonti 2009:1–2018:4
Tehdasteollisuuden nimelliset yksikkötyökustannukset 2000–2018
Teollisuuden luottamus ja teollisuustuotanto Suomessa 2009:01–2019:03
Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share