Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyyskehitys eriytyy ikäryhmittäin

Talousennuste vuosille 2018–2019

Ennusteryhmä: Hannu Karhunen, Ilkka Kiema, Miia Korhonen, Sakari Lähdemäki, Terhi Maczulskij, Aila Mustonen, Elina Pylkkänen ja Heikki Taimio

Julkaistu: 11.9.2018
Lehdistötiedote
Julkaisu PDF-muodossa
Kuvio- ja taulukkopaketti PDF-muodossa

Esimerkkiperheet 2018–2018 – Tiedote
Esimerkkiperhelaskelmat vuosille 2018–2019

Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.

  • Noususuhdanne jatkuu Suomessa maailmantalouden kasvun hidastumisesta huolimatta
  • Työllisyyskehitys on ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan eriytynyttä
  • Valtion budjettipolitiikka on turhan elvyttävää
  • Välittömien verojen alennusten kompensoiminen haittaveroilla on vaikeaa, eikä se kiristä erilaisten kotitalouksien verotusta tasapuolisesti

Vuonna 2016 käynnistynyt ja vuonna 2017 nopeutunut talouskasvu on jatkunut kuluvan vuoden alkupuolella. Neljännesvuositilinpidon alustavien lukujen mukaan bruttokansantuote olisi kasvanut vuoden alkupuoliskolla 2,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta tuotannon suhdannekuvaaja viittaisi vahvempaan, noin 2,9 prosentin suuruiseen kasvuun.

Arvioimme talouskasvun hidastuvan ennustejaksolla vähitellen, kuten myös PT:n viime kevään talousennusteessa tehtiin. Kotitalouksien yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot kasvavat mm. paranevan työllisyyden myötä, mutta yksityisen kulutuksen kasvua rajoittanee säästämisen lisääntyminen: pitkään negatiivisena pysytellyt säästämisaste alkanee kasvaa (lähestyä nollaa). Investointien kasvu hidastuu vähitellen mm. rakennusinvestointien kasvuvauhdin pienenemisen johdosta, mutta ennusteessamme investointien määrä on vuonna 2019 silti suurin Suomen historiassa.

Suurimmat muutokset keväisiin kasvuarvioihimme liittyvät ulkomaankauppaan: sekä viennin että tuonnin kasvuennustetta on päivitetty edelliseen ennusteeseen verrattuna tämän vuoden osalta pienemmäksi.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla sekä vienti että tuonti ovat kasvaneet ennakoimaamme hitaammin. Vientiyritysten tilauskantatiedot ja vientiodotukset viittaavat kuitenkin alkuvuoden heikkoja lukuja nopeampaan viennin kasvuun. Viennin kasvua uhkaa Yhdysvaltojen asettamien tuontitullien ja niiden vastatullien seurauksena syntyvän kauppasodan mahdollisuus. Pidämme kuitenkin luultavana, että varsinaisen kauppasodan syntymisen sijaan tullit johtavat vain yksittäisten tuoteluokkien kaupan hidastumiseen ja hidastavat ulkomaankaupan kasvua vain vähän.

Arvioimme, että alkuvuodesta havaittu ulkomaankaupan kasvun hiipuminen jää tilapäiseksi ja että kansainvälisen noususuhdanteen heikkenemisestä huolimatta Suomen viennin kasvu nopeutuu ensi vuonna. Talouskasvuarviomme on muuttunut keväistä pienemmäksi ennen muuta viennin ja tuonnin kasvuarvioihin tehtyjen muutosten johdosta: nyt arvioimme, että kuluvana vuonna bruttokansantuotteen kasvu on 2,7 ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

Työttömyys supistuu, mutta työllisyyskehitys on eriytynyttä

Viime vuonna nopeutunut talouskasvu näkyi enemmän työllisten määrän kasvuna kuin työttömien määrän vähenemisenä. Tänä vuonna myös työttömyys on vähentynyt ripeästi. Arvioimme, että työttömyysaste vähenee kuluvana vuonna prosenttiyksiköllä 7,6 prosenttiin.

Myönteinen työllisyyskehitys on kuitenkin ollut eriytynyttä sekä ikäryhmittäin että sukupuolen mukaan. Työllisyyskehityksen ikäjakauman pidemmän tähtäimen tarkastelu (ks. s. 17) osoittaa, että työllisyysaste on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2018 ulottuvana ajanjaksona myönteisimmin nuorimpien (15–24-vuotaitten) ja vanhimpien (55–64-vuotiaitten) työntekijöiden ryhmissä. Esimerkiksi 25–34-vuotiaitten ryhmässä työllisyys on heikennyt ja 45–54-vuotiaitten ryhmässä kohentunut vain miesten osalta.

Parhaassa työiässä olevan (25–54-vuotiaan) väestön kehno työllisyyskehitys sopii huonosti tavanomaiseen käsitykseen, jonka mukaan työllistyminen olisi poikkeuksellisen vaikeaa toisaalta nuorille ja toisaalta ikääntyville työntekijöille. Työllisyyspolitiikka kaipaisikin tuekseen seikkaperäistä tutkimusta työllisyyskehityksen yllättävän ikäpolarisoitumisen syistä.

Julkinen talous tasapainottuu hitaasti

Sekä valtion että kuntien verotulot kasvavat mm. myönteisen työllisyyskehityksen johdosta, mutta valtiontalous jää tällä ennustejaksolla alijäämäiseksi mm. veronalennusten takia. Kuntatalous kääntyy kokonaisuutena tarkastellen ylijäämäiseksi, ja Suomen julkisen talouden EDP-velka alittaa 60 prosentin viitearvon.

EU käyttää kolmea eri arviointimenetelmää jäsenmaittensa finanssipolitiikan virityksen arviointiin. Suomen finanssipolitiikan viritys on ollut näistä menetelmistä kahdella arvioiden kiristävää vuonna 2014, kaikilla menetelmillä arvioiden kiristävää vuosina 2015-16 ja kaikilla menetelmillä arvioiden elvyttävää vuonna 2017.1

Hallitus sopi vuoden 2019 talousarviosta 29.8.2018 päättyneessä budjettiriihessä. Ensi vuoden budjetti jatkaa viime vuosien myötäsyklistä politiikkaa. Budjettipolitiikka säilyy esityksessä ennallaan siinä mielessä, ettei budjetissa tehdä mainittavia päätösperäisiä muutoksia hallituksen aiempiin menoja tai tuloja määrittäviin linjauksiin, vaikka suhdannetilanne on niin paljon ennakoitua parempi, että aiempien linjausten muuttamiseen kiristävämmiksi (veroja vähemmän keventäviksi tai menoja enemmän leikkaaviksi) olisi perusteltua.

Nykyinen hallitus on pyrkinyt pitämään työn verotuksen kohtuullisena ja siirtämään verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittaveroihin. Haittaverojen dynaamiset vaikutukset (verotettujen tuotteiden kysynnän supistuminen) vähentävät niiden hyödyllisyyttä työn verotuksen korvikkeina. Lisäksi painopisteen siirtämisen sinänsä kannatettava tavoite on pienituloisten henkilöiden kannalta ongelmallinen silloin kun se merkitsee ostovoiman heikkenemistä. Kuten esimerkkiperheitä koskevat laskelmamme havainnollistavat, haittaveron kiristys saattaa alentaa prosentuaalisesti pienituloisen ostovoimaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin suurituloisen, mutta työn verotuksen alennus ei kompensoi veronkiristyksen vaikutusta kaikkein pienituloisimmille eikä päivärahatulon saajille.

1Ahola, I. ym., 2017, ”Finanssipolitiikan päätösperäisyyden arvioiminen – vaihtoehtoisten mittareiden esittely”, Valtiovarainministeriön julkaisuja, 40/2017, s. 25.

Kysynnän ja tarjonnan tase
Teollisuuden luottamus ja teollisuustuotanto Suomessa 2008:01–2018:08
Tuotannon suhdannekuvaaja 2008:01–2018:06

 

Artikkeli PDF-muodossa

 




Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share