Vienti kasvaa tänä vuonna reippaasti, ensi vuonna hitaammin

Talousennuste vuosille 2019–2020 | Ulkomaankauppa

Tekijä(t): Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
Artikkeli PDF-muodossa
  • Lyhyen tähtäimen vienti-indikaattorit ovat yhä optimistisia
  • Meyer Turun telakka lisää tämän vuoden ja supistaa ensi vuoden vientikasvua
  • Heikko suhdannetilanne näkyy ensi vuoden viennissä
  • Tuonnin kasvu hiipuu

Tilastokeskuksen kesäkuussa julkistamien ennakkotietojen mukaan viime vuoden viennin kasvu tarkentui alaspäin, ja se oli vain 1,1 prosenttia. Tuonnin kasvu oli kesäkuisen julkistuksen mukaan viime vuonna vahvaa, 4,1 prosenttia. Viennin hidas kasvu perustui lähinnä heikkoon loppuvuoteen, etenkin kolmanteen vuosineljännekseen, jona tavaravienti supistui vuoden 2017 vastaavasta ajankohdasta kolme ja puoli prosenttia. Kuluvan vuoden alkupuolella vienti näyttää jälleen palanneen kasvu-uralle. Sen sijaan tavaroiden ja palvelujen tuonti supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja toisellakin neljänneksellä tavaratuonti kasvoi vain maltillisesti.

Epävarmuus jatkuu ja painaa luottamusindikaattoreita

Elinkeinoelämän keskusliiton uusimman (31.7.2019) suhdannebarometrin mukaan uusien vientitilausten määrä on supistunut edelliseen kyselyyn verrattuna, mutta lyhyen tähtäimen (seuraavaa kolmea kuukautta koskevat ja niitä seuraavia kolmea kuukautta koskevat) vientiodotukset ovat säilyneet melko vakaina. Myös teknologiateollisuuden yritysten vientitilauskanta on edelleen ennätyksellisen korkealla tasolla.

Teollisuuden luottamusindikaattorin arvot ovat pudonneet viime vuoden lokakuusta alkaen jyrkästi, mikä kertonee osin epävarmuudesta. Tätä kirjoitettaessa Ison-Britannian parlamentti on keskeyttänyt toimintansa, eikä ole varmaa, myönnetäänkö Ison-Britannian Euroopan unionista eroamiselle eli ns. Brexitille jatkoaika, jota parlamentti on velvoittanut pääministerin anomaan. Yhdysvaltojen käynnistämä kauppasota ei ole päättynyt muttei myöskään kärjistynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan tai muiden maiden välisen kaupan kokonaan halvaannuttavaksi kriisiksi.

Jos Brexit toteutuu lokakuun lopussa, Ison-Britannian satamiin saattaa syntyä sekasorto ja sen ulkomaankauppa saattaa tilapäisesti romahtaa. Ennusteskenaariossamme kaoottista Brexitiä ei kuitenkaan tapahdu. Oletamme myös, että presidentti Trump pyrkii varmistamaan uudelleenvalintansa ja välttää siksi Yhdysvaltojen talouskasvua jarruttavia päätöksiä. Siksi oletamme myös, ettei Yhdysvaltojen käynnistämän kauppasodan maailmankauppaa supistava vaikutus muutu ennustejaksolla nykyistä dramaattisemmaksi.

Alkuvuoden tiedot viittaavat lyhyellä tähtäimellä hyvään vientikasvuun

Kuluvaksi vuodeksi ennustamamme viennin kasvua (4,0 prosenttia) voidaan pitää vientimaiden suhdannetilanteeseen nähden varsin vahvana ja ensi vuoden vientiennustettamme (2,0 prosenttia) ennustamamme suhdannetilanteen huomioon ottaen tavanomaisempana.

Vahvan vientikasvun ennustamiseen kuluvalle vuodelle on useita perusteita. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tavaraviennin kasvu on ollut vuoden alkupuolella suhdannetilanteeseen nähden kohtuullista (1,9 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna), ja myös loppuvuoden 2018 heikkous nostaa kuluvana vuonna viennin prosentuaalista kasvua.

Meyer Turun telakalta valmistuu kuluvana vuonna kaksi alusta, pienempi Mein Schiff 2 ja sitä suurempi Costa Smeralda, kun viime vuonna valmistuneita aluksia oli vain yksi, Mein Schiff 1. Kasvanut laivatuotanto riittää yksinään tuottamaan yli prosenttiyksikön lisäyksen kuluvan vuoden tavaravientiin. Ensi vuonna valmistuvia aluksia on vain yksi, Mardi Gras, mikä riittää yksinään supistamaan tavaravientiä vajaan prosenttiyksikön verran. Ennusteessamme tavaravienti kasvaa kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Palveluvienti ja -tuonti ovat voimakkaasti vaihtelevia ja vaikeasti ennustettavia huoltotaseen eriä, ja niiden arvot päivittyvät usein huomattavan suurella viiveellä. Yksittäiset palveluerät saattavat etenkin liike-elämän palvelujen kohdalla olla niin suuria, että ne riittävät heiluttamaan dramaattisesti koko kansantalouden palveluviennin tai -tuonnin kasvuprosenttia.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palveluvienti kasvoi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 12 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hurja luku tuskin kertoo palveluviennin trendinomaisesta kasvusta, mutta se on silti peruste olettaa, että kuluvan vuoden palveluviennin kasvu on huomattavan vahvaa. Ennusteessamme palveluviennin kasvu on kuluvana vuonna 5,0 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia.

Tuonnin kasvu hiipuu ja vaihtotase vahvistuu

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tavaroiden tuonti yllättäen supistui. Tuonnin kasvu on usein aiemminkin supistunut laskusuhdanteissa vielä enemmän kuin bruttokansantuotteen kasvu, ja vastaavasti noususuhdanteissa tuonti on yleensä kasvanut bruttokansantuotetta nopeammin. Ennusteskenaariossamme tuonnin kasvu on ennustejaksolla maltillista, kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna vain 1,0 prosenttia.

Vientihinnat kasvoivat viime vuonna tuontihintoja nopeammin. Vientihintojen kasvua kiihdytti mm. sellun maailmanmarkkinahinnan voimakas kasvu (vuonna 2018 noin 17 %), mutta kuluvana vuonna sellun hinta on kääntynyt laskuun. Ennustamme myös öljyn hinnan alenevan kuluvana ja ensi vuonna, mikä alentaa tuontihintoja enemmän kuin vientihintoja. Emme ennusta vaihtosuhteessa tapahtuvan dramaattisia muutoksia, ja skenaariomme mukainen viennin tuontia nopeampi kasvu saa tavaroiden ja palvelujen taseen vahvistumaan ennustejaksolla.

Vaihtotaseen vaje kasvoi viime vuonna voimakkaasti noin 3,7 miljardiin euroon tavaroiden ja palvelujen taseen heikkenemisen takia. Sitä vastoin ulkomailta saatavassa nettomääräisessä ensitulossa ei tapahtunut viime vuonna dramaattisia muutoksia. Ennusteskenaariossamme vaihtotaseen muutos perustuu ensi sijaisesti tavaroiden ja palvelujen taseen kehitykseen ensitulon muutosten sijasta. Arvioimme, että kuluvana vuonna vaihtotaseen vaje supistuu noin miljardiin ja että vaihtotase on ensi vuonna suunnilleen tasapainossa.

Tavaroiden ja palveluiden vienti 2009:1–2019:2
Tavaroiden ja palveluiden tuonti 2009:1–2019:2
Teollisuuden luottamus ja teollisuustuotanto Suomessa 2009:01–2019:08

 

Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share