Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna nopeammin kuin muulla euroalueella

Talousennuste vuosille 2017–2018

Ennusteryhmä: Seija Ilmakunnas, Hannu Karhunen, Ilkka Kiema, Henri Keränen, Sakari Lähdemäki, Terhi Maczulskij, Aila Mustonen ja Heikki Taimio

Julkaistu: 20.9.2017
Lehdistötiedote
Julkaisu PDF-muodossa
Kuvio- ja taulukkopaketti PDF-muodossa

Esimerkkiperheet 2017–2018 – lehdistötiedote
Esimerkkiperhelaskelmat vuosille 2017–2018

Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.

  • Kuluvan vuoden nopea vientivetoinen kasvu jatkuu loivempana ensi vuonna ja myös sen jälkeen
  • Ansiokehitys on maltillista, mutta veronalennukset ja velkaantuminen pitävät yllä yksityistä kulutusta
  • Työllisyysaste nousee, mutta työttömyysaste laskee vain lievästi
  • Talouskasvun kiihtyminen supistaa julkisen sektorin alijäämää, vaikka veroasteen lasku hidastaa tasapainottumista
  • Julkisia koulutusmenoja sekä T&K-tukea olisi perusteltua lisätä sen sijaan, että kaikki syntynyt liikkumavara käytetään veroasteen laskuun

Talouskasvu on kiihtynyt kuluvan vuoden alkupuolella, ja myös kuva edellisvuodesta on päivittynyt aiempaa valoisammaksi. Uusimpien tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,9 prosenttia eli oleellisesti enemmän kuin kilpailukykysopimusta laadittaessa ennustettiin tai kuin Tilastokeskus vielä kuluvan vuoden keväällä arvioi. Vielä viime vuonna talouskasvu painottui yksityiseen kulutukseen ja investointeihin viennin sijasta. Tänä vuonna myös vienti on kasvanut ripeästi, ja entistä suurempi osa investoinneista on ollut kone- ja laiteinvestointeja rakennusinvestointien sijasta.

Kustannuskilpailukyky ei selitä kasvun käynnistymistä

Yksikkötyökustannuksia alentava kilpailukykysopimus vauhdittaa talouskasvua ennustejaksolla. Tavanomaisesta, yksittäisestä palkkaratkaisusta poiketen sillä saattaa olla kasvua lisääviä vaikutuksia myös pidemmällä tähtäimellä, jos siihen sisältyvä työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus jää pitkäkestoiseksi.

Vuosiin 2012–2014 ajoittunut bruttokansantuotteen supistuminen vaihtui kuitenkin ripeään talouskasvuun jo ennen kuin Suomen kustannuskilpailukyvyssä ehti tapahtua mitään suurta parannusta. Talouskasvun liikkeellelähtöä ei siksi voida selittää ensisijaisesti kustannuskilpailukyvyn kohenemisella eikä Suomen aiempaa kehnoa menestystä puuttuvalla kustannuskilpailukyvyllä. Lisäksi, kuten PT:n tutkijat ovat aiemmin esittäneet (esim. Pekka Sauramo, Talous ja yhteiskunta 2/2015, s. 2-9) ja kuten myös oheisessa erillistekstissä (s. 16) tarkemmin perustellaan, viime vuosina julkisuudessa näkyvästi esillä olleet kvantitatiiviset arviot siitä, kuinka paljon Suomi olisi kustannuskilpailukyvyssä jäljessä tärkeimmistä kilpailijamaistaan, ovat perustuneet monin tavoin ongelmallisiin mittausmenetelmiin.

Suomen talouden myönteistä käännettä selittää osin talouskasvun kiihtyminen euroalueella ja Yhdysvalloissa sekä talouden kääntyminen kasvuun myös Venäjällä. Myös viennin painottuminen investointihyödykkeisiin, jota on usein pidetty Suomen kansantalouden heikkoutena, saattaakin olla etu nykyisessä suhdannetilanteessa, jossa investointihyödykkeiden kysyntä kasvaa vientimaissa. Suomen vientimaissa suhdannekäänne on kuitenkin ollut paljon Suomen käännettä maltillisempi ( ja niistä monissa käännettä ei ole ollut lainkaan), ja siksi myös vientimaiden kehitystä on vaikea pitää yksinään viennin ripeän kasvun selityksenä.

Vähintään yhtä tärkeän selityksen käänteelle muodostavat toimialakohtaiset erityistekijät, kuten esimerkiksi Valmet Automotiven autotehtaan odottamaton menestys ja aiemmin kriisiytyneen telakkateollisuuden toipuminen ja voimakas laajentuminen. Ennustejaksolla tavaravientiä kasvattaa lisäksi myös Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen.

Toteutunut kehitys vastaa PT:n syksyn 2015 talousennusteessa esitettyä näkemystä. Tuolloin esitimme, että Suomen edellisten vuosien kehno taloudellinen menestys oli johtunut ennen kaikkea joukosta erityistekijöitä, joiden merkitys oli jo tuolloin vähenemässä. Tuolloisen arvion mukaan Suomi pääsisi mukaan muun Euroopan kasvuvauhtiin jo 2017 ja ehkä jonkin aikaa ylittäisikin sen. Tämä arvio pitää edelleen paikkansa.

Maltillisempi kasvu voi jatkua pidempäänkin, mutta se näkyy vain vähän työttömyysluvuissa

Koska kuluvan vuoden ripeä talouskasvu (ennusteemme mukaan 3,6 prosenttia) perustuu osin toimialakohtaisiin ”hyppäyksenomaisiin” muutoksiin ja aiemmin vajaakäytössä olleen tuotantokapasiteetin entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen, kasvu jatkunee ensi vuonna maltillisempana (ennusteemme mukaan 2,5 prosentin vauhtia). Kasvua hidastavat myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, joita tarkastellaan yksityiskohtaisemmin koulutuksen näkökulmasta tuonnempana erillistekstissä (s. 19).

Tämän vuoden kasvua maltillisempi mutta EU:n keskitasoa oleva tai sen ylittävä kasvu voi olla pysyvämpääkin. Todennäköisimmät niistä uhkakuvista, jotka realisoituessaan ehkäisisivät nyt käynnistyneen kasvun, eivät liity Suomen puutteelliseen kustannuskilpailukykyyn tai Suomen rakenteellisiin ongelmiin, vaan ovat ulkoisia: esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin arvaamaton ja tempoileva politikka, geopoliittisten jännitteiden kiristyminen tai euron voimakas vahvistuminen saattaa johtaa taantumaan tai lamaan, joka heijastuu myös Suomeen.

Talouskasvun vauhdittuminen on parantanut työllisyyttä, mutta työvoimatutkimuksin mitattu työttömyysaste on silti supistunut vain vähän. Useimmat työllistyneet ovat näin ollen olleet muita kuin työvoimatutkimuksen kriteerein työttömiksi luokiteltuja henkilöitä. Hallituksen suunnittelema aktiivimalli saattaa hidastaa työttömyysasteen alenemisesta entisestään, koska se kannustaa työn hausta luopuneita työttömiä hakemaan töitä ja tekee heistä näin työttömiä myös työvoimatutkimuksessa käytetyn määritelmän mielessä.

Yksityinen kulutus kasvaa yhä vaisusta ansiotasokehityksestä huolimatta

Kuluvana vuonna julkisen sektorin ansiotaso laskee kilpailukykysopimukseen sisältyvän lomarahaleikkauksen johdosta, ja ansioiden nousu on vaatimatonta myös yksityisellä sektorilla. Ensi vuoden ansiokehitys riippuu tulevista syksyn liittokierroksen määräämistä palkkaratkaisuista. Ennusteessamme olemme olettaneet palkankorotusten jäävän alkaneesta noususuhdanteesta huolimatta melko maltillisiksi mutta kuitenkin sellaisiksi, että ne säilyttävät palkansaajien ostovoiman kun myös verotus ja inflaatio otetaan huomioon.

Heikko palkkakehitys, hintakilpailu elintarvikemarkkinoilla sekä asumiskustannusten ja polttoaineiden hintojen maltillinen kehitys saavat inflaation pysymään kuluvana vuonna alhaisena. Käytettävissä olevien tulojen melko vaisusta kehityksestä huolimatta kuluttajien luottamus talouteen on vahvaa. Arvioimme, että EKP:n alhaiset, velkaantumiseen kannustavat ohjauskorot eivät vielä ennustejaksolla nouse, että säästämisaste säilyy negatiivisena ja että yksityinen kulutus kasvaa ennustejaksolla edelleen nopeahkosti.

Myötäsyklinen finanssipolitiikka jarruttaa julkisen talouden alijäämän supistumista

Talouskasvun kiihtyminen supistaa julkisen talouden alijäämää, vaikka veroasteen lasku hidastaakin tasapainottumista. Kompensoimattomien veronalennusten sijasta olisi perusteltua käyttää syntynyttä liikkumavaraa suuntaamalla entistä enemmän julkisia resursseja T&K –tukeen, koulutukseen ja muihin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia ratkoviin, kuten pelkän peruskoulutuksen saaneita työttömiä työllistäviin toimiin.

Lisäksi hallituksen suunnittelemat, ilman kompensoivia veronkiristyksiä toteutettavat veronalennukset sopivat huonosti suhdannetilanteeseen, ja kuten tuonnempana erillistekstissä (s. 21) yksityiskohtaisemmin osoitetaan, viime vuosina harjoitetun julkisen sektorin sopeutuspolitiikan heikkoutena on yleisemminkin ollut myötäsyklisyys. Julkisen talouden suurimmat kiristykset ovat ajoittuneet lamaan tai taantumaan, ja noususuhdanteessa harjoitetaan nyt elvyttävämpää politiikkaa.

Kysynnän ja tarjonnan tase
Teollisuuden luottamus ja teollisuustuotanto Suomessa 2007:01–2017:08
Tuotannon suhdannekuvaaja 2007:01–2017:07

 

Artikkeli PDF-muodossa

 




Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share