Kun koulutus(ala) ei vastaa työelämän tarpeita

Talousennuste vuosille 2017–2018 | Artikkeli

Tekijä(t): Vanhempi tutkija Terhi Maczulskij

Ammatillisen keskiasteen koulutuksen varassa olevilla henkilöillä on selvästi korkeampi työttömyys verrattuna korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Tilanne on huolestuttava myös vastavalmistuneilla. Tuoreimpien tilastojen mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneista oli työttömänä kolme vuotta valmistumisen jälkeen liki 14 prosenttia. Vastaava työttömyysprosentti korkeakoulusta valmistuneilla oli alle 6 (Vipunen 2017).

Korkeakouluista valmistuneiden siirtymisessä työmarkkinoille on suuria eroja koulutusalojen välillä. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneilla on alhaisin työttömyysaste (3 %) kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Viimeisimmän työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman ammattibarometrin mukaan 15 yleisimpään ”pula-ammattiin” valmistuneista noin puolet oli joko lääkäreitä, sairaanhoitajia tai sosiaalityöntekijöitä (TEMin työnvälitystilastot). Tällä hetkellä noin 25 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista valmistuu sosiaali- ja terveysaloilta, ja kasvavaan työvoiman tarpeeseen on reagoitu entisestään koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä. TEMin selvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä ei ole odotettavissa merkittävää työvoimavajetta ko. aloille, jos koulutuksen ennakoinnin ehdot – kuten valmistumisaste – toteutuvat (TEM 2015).

Myös palvelualoilta valmistuneet korkeakoulutetut sijoittuvat hyvin työmarkkinoille, ja heidän työttömyysasteensa (5 %) onkin keskimääräistä alhaisempi kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Palvelualojen yliopistotutkinnon suorittaneet työllistyvät asiantuntijatehtäviin, kun taas palvelualojen amk-tutkinnon suorittaneet työllistyvät pääosin palvelu- ja myyntitöihin.

Korkeakoulututkinnon suorittaneista heikoiten työmarkkinoille sijoittuvat humanistisilta ja taidealoilta valmistuneet. Heistä noin 12 prosenttia oli työttöminä kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Työllisyyspolitiikan näkökulmasta on ollut huoli mm. taidealojen ylitarjonnasta, mikä on viime vuosina tarkoittanut koulutusmäärien mitoittamista työelämän tarpeita vastaaviksi vähentämällä niitä eritoten ammattikorkeakouluissa. Humanististen ja taidealojen ylitarjonta korostuu työttömien absoluuttisella määrällä. Tuoreimpien tilastojen mukaan joka viides yliopistosta valmistunut oli suorittanut tutkintonsa humanistiselta tai taidealalta, puolet näistä kielistä. Osa ei tosin tyydy jäämään kortistoon, sillä 11 prosenttia valmistuneista oli jatkanut opintoja (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2017).

Eri koulutusalojen ja työmarkkinoiden tarpeiden välinen kohtaanto-ongelma on erityisen ongelmallinen keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla. Kuvio 1 esittää työttömien osuudet kolme vuotta ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen koulutusaloittain. Koulutusalat on ryhmitelty alan keskimääräisen kuukausipalkan mukaan pienimmästä suurimpaan. Lisäksi kuviossa näkyy eri koulutusalojen suhteelliset osuudet, eli suuri pallo kertoo siitä, että kyseiseltä alalta valmistuu paljon nuoria muihin koulutusaloihin verrattuna.

Jälleen parhaiten työmarkkinoille sijoittuvat sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet, joista 8 prosenttia oli työttömänä kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneiden osuus kaikista ammatillisen koulutuksen saaneista on noin 20 prosenttia. Työttömyys uhkaa eritoten niitä nuoria, jotka ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon luonnonvara- ja ympäristöalalta, kulttuurista tai tietojenkäsittelystä (15–17 %:n työttömyysaste). Näiltä aloilta valmistuneiden osuus on kuitenkin pieni suhteessa kaikkiin ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Esimerkiksi tietojenkäsittelystä valmistuneiden osuus on vain 2 prosenttia. Lisäksi yli kolmasosa tietojenkäsittelystä tai kulttuurin alalta valmistuneista on jatkanut opintojaan.

Erityinen huoli koskee nuoria, jotka valmistuvat tekniikan ja liikenteen aloilta. Heidän sijoittuminensa työmarkkinoille on heikkoa (työttömyysaste 17 %), mutta lisäksi työttömien absoluuttinen määrä on korkea, sillä noin 40 prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittaneista on valmistunut ko. aloilta. Näitä aloja uhkaa myös kato työmarkkinoiden rakenteiden muuttuessa osin automatisaation seurauksena.

Tehokas keino ylitarjonnan kitkemiseksi tekniikan ja liikenteen aloilta voisi olla koulutuspaikkojen vähentäminen. Toisaalta niiden opiskelijat ovat tyypillisesti nuoria miehiä, joilla on vähemmän mielekkäitä vaihtoehtoisia urasuunnitelmia tai tarpeeksi motivaatiota tai akateemisia valmiuksia hakeutua lukioon ja edelleen korkeakouluopintoihin. Siksi aloituspaikkojen suora vähentäminen – ilman sopeuttavia tai vaihtoehtoisia toimenpiteitä – voi johtaa siihen, että turhan usea nuori mies jää perusaseen koulutuksen varaan ja päätyy suurella todennäköisyydellä työttömäksi tai työvoiman ulkopuolelle.

Lähde

TEM (2015), Sosiaali- ja terveysalan työvoiman riittävyys nyt ja tulevaisuudessa. TEM raportteja 13/2015.

Kuvio 1. Työttömien osuus kolme vuotta keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen
Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share