Koronakriisi supistaa investointeja

Talousennuste vuosille 2020–2021 | Investoinnit

Tekijä(t): Vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki
Artikkeli PDF-muodossa
  • Suuri osa investoinneista viivästyy, osa jää toteutumatta
  • Rakentaminen supistuu merkittävästi mutta kasvaa taas ensi vuonna
  • T&K-investoinnit supistuvat maltillisemmin kuin muut investointierät

Viime syksynä ennustimme, että investoinnit supistuvat vähän tänä vuonna. Vielä alkuvuonna näkymät olivat ennallaan. Nyttemmin on kuitenkin selvää, että verrattuna esimerkiksi edelliseen Maailman terveysjärjestö WHO:n luokituksen mukaiseen pandemiaan, sikainfluenssaan, koronavirus on osoittautunut vaarallisemmaksi, ja näin sitä on lähdetty torjumaan huomattavasti voimakkaammin. Niinpä myös taloudelle selvästi haitalliset toimenpiteet, joita tämän viruksen hillitsemiseksi on tehty, ovat ennakoitua laajempia.

Viruksen levinneisyyden ollessa länsimaissa vasta alkuvaiheessa on epävarmaa, millaisia rajoituksia vielä lopulta tehdään. Epävarmaa on myös, miten asetetut rajoitukset ja vastaavasti massiiviset tukitoimet lopulta vaikuttavat talouteen ja miten pitkään talouden palautumiseen menee. Näin ollen ennusteeseemme sisältyy tavanomaisempiin aikoihin nähden huomattavasti enemmän epävarmuutta ja investointiennustetta voi pitää korkeintaan suuntaa antavana arviona. Ennustamme, että investoinnit supistuvat tänä vuonna 5,0 prosenttia. Eniten supistuvat rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit. Vuonna 2021 investoinnit kasvavat jälleen 4,0 prosenttia.

Rakennusinvestointien arvioitiin viime ennusteessa kääntyvän laskuun useamman vuoden reippaan kasvun jälkeen. Tässä ennusteessa olemme pyrkineet lisäksi huomioimaan koronakriisiin liittyvien rajoitusten vaikutukset. Tälle vuodelle rakennushankkeita oli kaavailtu lupakuutioiden perusteella viime vuotta vähemmän, mikä osaltaan supistaa näitä investointeja. Tämän lisäksi investointeja joudutaan viivästyttämään, koska yritysten kassavaroja joudutaan käyttämään muihin kiireellisimpiin kuluihin myyntitulojen supistuessa.

Maan rajojen sulkeminen on estänyt ulkomaisen työvoiman maahantulon. Ulkomaisen työvoiman osuus on rakennusalalla huomattava, varsinkin Uudellamaalla. Osa ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä on jäänyt Suomeen, kun taas osa on palannut takaisin kotimaahansa. Investointeja on lykkääntynyt siitä syystä, että tällaista työvoimaa ei ole samassa määrin saatavilla kuin ennen rajoituksia.

Suuri osa rakennusinvestoinneista, joita ei toteuteta rajoitusten takia, lykkääntyy tulevaisuuteen, mutta konkurssien lisääntyessä, palkkasumman supistuessa ja talouden yleisen aktiviteetin vaimentuessa osa toteutuskelpoisista investoinneista jää tekemättä. Hallituksen linjaama korotus perusväylänpidon menoihin lieventää toteutuessaan maarakennusinvestointien supistumista.

Lykkääntyneitä rakennushankkeita aloitetaan sen jälkeen, kun rajoituksia aletaan purkamaan. Muualla Euroopassa vallitsevasta virustilanteesta riippuen on mahdollista, että työvoimaa ei riitä samanaikaisesti sekä sellaisiin hankkeisiin, jotka oli määrä aloittaa koronakriisin jälkeisenä aikana, että sellaisiin hankkeisiin, jotka lykkääntyivät rajoitusten takia. Näin ollen osa hankkeista lykkääntyy edelleen ja mahdollisesti siirtyy ensi vuoteen. Kaikesta huolimatta on oletettavaa, että rajoitusten poiston jälkeen rakentaminen on jälleen voimakasta. Vuonna 2021 rakennusinvestoinnit kasvavat jälleen.

Monet suuremmat kone- ja laiteinvestoinnit tehdään samassa yhteydessä kuin suuret tehdasinvestoinnit ja yleisemmin huoltoseisokit. Moni tällainen hanke myöhästyy, ja myös näihin liittyvät kone- ja laiteinvestoinnit lykkääntyvät. Suurempi kone- ja laiteinvestointeja supistava tekijä on kuitenkin yleisten vientimarkkinoiden supistuminen ja epävarmuus siitä, miten nopeasti kansainvälinen kauppa ja globaali talous normalisoituvat.

Suuri osa kone- ja laiteinvestoinneista muodostuu kaluston uusimisesta. Tällaisia ei-kiireellisiä investointeja siirretään myöhemmäksi maksukyvyn varmistamiseksi. Rakennusalan notkahdus supistaa myös osaltaan rakennusalan koneinvestointeja. Majoitus- ja ravintola-alalla kone- ja laiteinvestointeja tehdään aiempaa selvästi vähemmän, mutta näiden alojen osuus kaikista kone- ja laiteinvestoinneista on kuitenkin pieni.

Ennusteemme mukaan T&K-investoinnit supistuvat investointieristä maltillisimmin. Näistä investoinneista suuri osa on sellaisia, että niitä voidaan tehdä etäyhteyksien avulla. Myös valtion kaavailemat tutkimus- ja tuotekehitysmenot tälle vuodelle ovat hieman viime vuotta suuremmat. Valtaosa T&K-investoinneista muodostuu kuitenkin yksityisellä sektorilla. Nämä investoinnit ovat usein pitkäkestoisia projekteja, joiden rahoitusta ja työpanosta voidaan supistaa tilapäisesti ja näin voidaan korvata esimerkiksi mahdollista kassavajetta. Tästä syystä myös tämä erä supistuu kohtalaisen voimakkaasti tänä vuonna. Ensi vuonna T&K-investoinnit kasvavat jälleen.

Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share