Maailmantalous vaipuu koronataantumaan

Talousennuste vuosille 2020–2021 | Kansainvälinen talous

Tekijä(t): Erikoistutkija Heikki Taimio
Artikkeli PDF-muodossa
  • Koronavirusepidemia saadaan pääosin hallintaan ensi kesänä
  • Rajoittamistoimet pahentavat taantumaa
  • Mittavat talouspoliittiset toimet estävät syvän laman

Viime syyskuussa ennustimme, että maailmantalouden laskusuhdanne taittuu vähitellen lievästi nopeammaksi kasvuksi vuonna 2020, kun kauppasota hellittää hieman, Brexitiin saadaan ratkaisu, öljyn hinta alenee, autoteollisuuden vaikeudet väistyvät ja elvytystoimia tulee lisää. Vielä kuluvan vuoden alussa useat indikaattorit viittasivatkin näkymien kirkastumiseen, jopa hieman vahvemmin kuin olimme ennustaneet.

Helmi–maaliskuun aikana maailmantalouteen tuli kuitenkin kaksi voimakasta shokkia, joiden yhteisvaikutuksesta ennusteita on pudotettava alas roimasti. Koronaviruksen leviäminen ja sen estämiseen tähtäävät rajoittavat toimet uhkaavat aiheuttaa runsaan vuosikymmenen takaista finanssikriisiäkin syvemmän taantuman, jota öljyn hinnan romahtaminen vaimentaa vain pieneltä osin. Ennennäkemättömän voimakkaista talouspoliittisista tukitoimista huolimatta maailmantalous supistuu tänä vuonna.

Epidemian kulku on pitkälti samanlainen monissa maissa

Tätä kirjoitettaessa (31.3.) koronavirukseen sairastuneiden määrä koko maailmassa on yli 800 000, ja se kaksinkertaistuu noin yhdessä viikossa. Tämä luku ei kuitenkaan kerro totuutta taudin levinneisyydestä, koska sen kantajista suuri osa on täysin tai lähes oireettomia ja kaikkia ei ole testattu. Tautiin kuolleiden määrästä on tarkempi luku, noin 39 000, joka kaksinkertaistuu noin 6 vuorokaudessa. Menehtyneiden määrä kasvaa tätä nopeammin monissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa, Ranskassa Espanjassa ja Ruotsissa. Toisaalta tämän määrän kasvuvauhti on jo hidastunut alle keskiarvon mm. Kiinassa, Japanissa ja Italiassa. Monissa kehittyvissä maissa viruksen laaja leviäminen on vielä edessä.

Koronavirusepidemian huippu osuu hieman eri aikaan eri maissa. Sen suurimmat taloudelliset vaikutukset ajoittuvat vuoden 2020 alkupuoliskoon – Kiinassa ja Italiassa 1. neljännekselle ja muilla lähinnä 2. neljännekselle. Epidemian kulku on noudattanut samanlaista kaavaa niissä maissa, joissa koronavirusinfektio on yleisin. Kaikki maat näyttävät ottavan käyttöön pitkälti samanlaisia rajoituksia liikkumiseen ja liiketoimintaan. Uusien tartuntojen kasvu on yleensä taittunut noin kahden viikon sisällä siitä, kun voimakkaat rajoitustoimet ovat astuneet voimaan.

Tämän ennusteen perusskenaariossa ei oleteta toista pandemiahuippua. Kiinasta saadut alustavat tiedot viittaavat siihen, ettei rajoitusten poistaminen johtaisi uuteen epidemia-aaltoon ainakaan lyhyellä aikavälillä. Sen estämiseksi käytetään laajamittaista viruksen ja sen vasta-aineiden testausta sekä tartunnan saaneiden eristämistä. Rokotetta saataneen odottaa ainakin pitkälle ensi vuoteen, mutta uudet lääkehoidot ovat mahdollisia keinoja helpottaa tartunnan saaneiden paluuta työelämään. Jos näin käy, niin epidemian mahdollinen uusi aalto jää vaimeaksi eikä aiheuta huomattavaa taloudellista häiriötä. Huonompi vaihtoehto on kuitenkin mahdollinen ja myös varteenotettava taloudellinen riski.

Rajoitustoimien takia koronavirus vaikuttaa yksityiseen palvelusektoriin paljon enemmän kuin teollisuuteen ja enemmän yksityiseen kuin julkiseen kulutukseen. Tavaroiden ulkomaankauppa kärsii komponenttipulasta ja kuljetuksen häiriöistä, palvelukauppa taas matkailun ja liikenteen alasajosta. Epidemian ja rajoitustoimien hellittäessä nämä palautuvat vähitellen. Talouskasvu on useimmissa maissa vielä tämän vuoden jälkipuoliskolla melko heikkoa, jos sitä on ollenkaan verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Kiina ja Yhdysvallat kulkevat eri teitä

Kiina syöksyi ensimmäisenä maana koronakriisiin jo tammikuussa. Epidemian taituttua Kiinassa on voitu purkaa rajoitustoimia noin kaksi kuukautta niiden alkamisesta. Huhtikuun alkuun mennessä maan talous on monilta osin palaamassa lähes normaaliksi muttei vielä kovaan kasvuun. Elvytystoimissa on oltu verraten pidättyväisiä maan suuren velkataakan takia. Kuluvan vuoden kasvu jää negatiiviseksi, mutta ensi vuodeksi ennustetaan jo kovaa kasvua.

Yhdysvalloissa epidemia leviää nyt nopeasti samalla kun maassa on puutetta testaus- ja hoitovälineistä. Öljyn hinnan romahdus pahentaa taantumaa. Marraskuussa järjestettävät vaalit saavat kuitenkin osaltaan maan hallinnon kiirehtimään niin rajoitusten kuin tukitoimienkin suhteen. Liittovaltion 2 000 miljardin dollarin elvytyspaketti, joka sisältää sekä suoraa tukea että lainoitusta, saanee jatkoa. Keskuspankki ”Fed” on painanut ohjauskorkonsa jo nollan pintaan ja on valmis ostamaan sekä julkisen että yksityisen sektorin velkakirjoja suuria määriä. Uusi finanssikriisi todennäköisesti estetään, mutta maa ei voi välttää taloutensa selvää supistumista tänä vuonna.

Euroalueen sopeutumisesta koronakriisiin kertoo toistaiseksi parhaiten teollisuuden ja palvelujen yhdistetty ostopäällikköindeksi, joka putosi maaliskuussa samaan tahtiin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja viittaa bkt:n huomattavaan laskuun kevään aikana. Ongelma ostopäällikköindekseissä kuitenkin on se, että niiden sisältämät pitenevät toimitusajat yleensä kertovat liikakysynnästä ja siis nousukaudesta, mutta jos ne johtuvat koronavirukseen liittyvistä vaikeuksista, niin tilanne on päinvastainen. Todellisuudessa nämä indeksit ovat romahtaneet raportoitua enemmän.

Italia ja Espanja ovat vaikeimmassa epidemiatilanteessa mutta toipunevat rajoitusten myötä pian. Saksa ja Ranska ovat säätäneet suuret talouspaketit, jotka eivät ole ehtineet vielä vaikuttaa. Voimakasta tukeaan luvannut EKP pelastaa valtionvelkakirjojen ostoillaan velkaantuvia jäsenmaita ja estää korkojen nousun. Niissä ei näykään nyt uuden eurokriisin merkkejä (ks. kuvio ja erillisteksti “Koronakriisi koettelee euroalueen yhtenäisyyttä”). Rahapolitiikan keventämisen vaikutukset reaalitalouteen jäävät silti vaatimattomiksi, koska luotonannon laajentuminen riippuu ennen muuta kysynnästä kuten tähänkin asti. Se jää heikoksi niin kauan kuin muut keinot ovat riittämättömiä ja epidemia ei ole selvästi väistymässä.

Öljyn hinnan puolittuminen ja joidenkin muiden raaka-aineiden hintojen romahdus loiventaa laskukierrettä hieman ja alentaa euroalueen inflaatiota tänä vuonna yhteensä yli prosenttiyksikön verran, mutta ensi vuonna inflaatio kiihtyy jonkin verran. Euroalue supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja kasvaa ensi vuonna noin kolme prosenttia.

Japani, jossa kasvu oli jo muutenkin heikkoa, ei ole pannut toimeen yhtä mittavia rajoitustoimia kuin monet muut maat. Ostopäällikköindeksit ovat silti romahtaneet yhtä paljon kuin esimerkiksi Kiinassa, jonka toipuminen muita nopeammin auttaa Japanin vientiä. Iso-Britannia näytti selviävän Brexitistä ainakin aluksi yllättävän hyvin. Alun epäröinnin jälkeen maa on taipunut samanlaisiin toimenpiteisiin kuin EU-maat.

Pääomien paetessa kehittyneisiin maihin ja yhä lähemmäs lyhytaikaisia sijoituskohteita pitkiin korkoihin kohdistuu nousupaineita. Tällöin kehittyvien maiden valuutat devalvoituvat voimakkaasti suhteessa kehittyneiden maiden valuuttoihin, niiden ulkomainen velka kallistuu ja hintakilpailukyvyissä tapahtuu vastaava käänne. Tämä koskee mm. Intiaa, Brasiliaa ja Venäjää, joka lisäksi kärsii öljyn hinnan romahduksesta. Monissa kehittyvissä talouksissa kasvu oli hidastunut jo muutenkin, ja niillä on vaikeuksia toteuttaa kattavia rajoitustoimia epidemian leviämisen estämiseksi. Tähän liittyvät riskit ovat erittäin vakavia.

Kansainvälinen talous
Euroalueen teollisuuden ja palvelujen yhdistetty ostopäällikköindeksi (Markit) kuukausittain 2012:01–2020:03 ja bkt:n muutokset (%) neljännesvuosittain 2012:1–2019:4
10-vuotisten valtionlainojen korkoja eri maissa 1.1.–31.3.2020
Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share