Työttömyys nousee valtioiden toimenpiteistä huolimatta

Talousennuste vuosille 2020–2021 | Työmarkkinat

Tekijä(t): Vanhempi tutkija Hannu Karhunen
Artikkeli PDF-muodossa
  • Työttömyysaste nousee terävästi vuonna 2020
  • Massatyöttömyys voidaan välttää, mikäli talouspoliittiset toimenpiteet onnistuvat tavoitteissaan

Suomen työllisyys kehittyi vielä suopeasti vuoden 2020 alussa, kunnes koronakriisi pysäytti työvoimavaltaiset ja palveluihin keskittyvät yritykset äkisti. Työllisyys alkaa parantua, kun talouden näkymä normalisoituu ja Suomen vientikysyntä kääntyy kasvuun.

Työllisyyskehitys törmäsi seinään

Suomen työmarkkinat eivät ole kokeneet tällaista shokkia aikaisemmin. Koronakriisi iski äkisti palvelualan työvoimavaltaisiin yrityksiin, minkä seurauksena lomautukset ja työttömyyskorvaushakemukset ovat alkaneet kasvaa rajusti. Tämän lisäksi kansainväliset tuotantoketjut ovat paikoin rikkoutuneet erilaisten rajoittamistoimenpiteiden vuoksi, mikä on pakottanut osan teollisuudesta ajamaan toimintaansa alas. Suomella on lisäksi muutamia teollisuuden klustereita, joiden työllisyyskehitys kohtaa erityisen suuren riskin koronakriisin myötä. Tällaisia ovat mm. laivanrakennusteollisuus alihankintaketjuineen ja Uudenkaupungin autotehdas.

Työllisyyden kehitys voi yllättää positiivisesti, koska valtiot ja keskuspankit ovat ryhtyneet voimakkaaseen elvytykseen nopeasti kriisin sytyttyä. On siis todennäköistä, että rahapolitiikassa vältetään finanssikriisin jälkeiset virheet. Suomen valtion kriisirahoitus voi myös onnistuessaan luoda sillan kriisin yli monen työvaltaisen yrityksen toiminnalle. Työttömyyden kohoaminen 1990-luvun lamavuosien lukemiin vaatisi siis kansainvälisen kaupan pidempiaikaisen häiriön, joka voisi syntyä esimerkiksi koronakriisin pitkittymisen tai talouspoliittisten toimenpiteiden epäonnistumisen seurauksena.

Toisaalta koronakriisin kokoluokka ja laajuus ovat vailla vertaansa. Kriisi on iskenyt niin kysyntä- kuin tarjontatekijöihinkin, painottuen hyvin äkkinäisesti työvoimavaltaisiin toimialoihin. Yksityiset investoinnit myös supistuvat, kun kansainvälinen kysyntä laskee. Kuluttajat reagoivat edelleen epävarmuuteen lisäämällä säästämistä. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino siis siirtyy ainakin tilapäisesti huomattavasti alhaisemmalle tasolle.

Oletamme, että valtiot ja keskuspankit onnistuvat merkittävällä tavalla paikkaamaan työmarkkinoiden iskua. Ennusteemme perusolettama on, että Suomen talous kääntyy kasvuun vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Työllisyys alkaa korjaantumaan viiveellä talouden kasvuun verraten, mutta vuoden 2020 työttömyys kohoaa selvästi edellisestä vuodesta. Arvioimme työttömyyden nousevan tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja laskevan onnistuneiden toimenpiteiden ansiosta 7,5 prosenttiin vuonna 2021.

Tarvitaan ”Plan B”

Työttömyyden pitkittyminen voi johtaa vakaviin pitkäaikaisiin ongelmiin Suomen työmarkkinoilla. Tästä syystä julkisen vallan tulisi välittömästi aloittaa uusien laajojen toimenpiteiden valmistelu siltä varalta, että loppuvuoden positiivinen työllisyysskenaario ei näytä todennäköiseltä juhannukseen mennessä.

Työmarkkinoiden keskeiset luvut
Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share