Vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitukset romukoppaan

Talousennuste vuosille 2020–2021 | Julkinen talous

Tekijä(t): Johtaja Elina Pylkkänen
Artikkeli PDF-muodossa
  • Jyrkkä pysähdys avaa kirstunvartijan portit
  • Kuntia kannatellaan merkittävillä valtionosuuskorotuksilla
  • Nyt puretaan jopa sotu-rahastojen EMU-puskureita

Vaikka istuva hallitus oli varautunut ohjelmassaan poikkeuksellisen vakavan taloustilanteen varalta elvyttämistoimenpiteisiin yhden miljardin euron lisämäärärahalla, se osoittautuikin pikkurahaksi, kun pitää selvitä koko maailman yllättäneestä koronakriisistä. Eikä kriisin etenemistä yritetä hallita taloustieteen tai -politiikan keinoilla, vaan lääketiede ja sairaanhoitoon varautuminen ovat toimenpiteiden määrittäjiä, ja taloudellinen elvytys tehdään kriisin taloudellisille seurauksille sitä mukaa kun markkinoiden aktiviteetti hiipuu.

Kevään kehysriihessä hallituksen oli tarkoitus laatia toimenpidesuunnitelma kunnianhimoisille ilmastopolitiikalle ja työllisyyspolitiikalle. Ilmastotoimenpiteet oli tarkoitus toteuttaa energia- ja ympäristöverojen korotuksilla, joita todennäköisesti ei tässä tilanteessa ainakaan täysimittaisesti toteuteta. Samoin hallitus on joutunut luopumaan 30 000 laskennallisen lisätyöpaikan tavoitteesta, koska huomio kiinnittyy nyt olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseen. Molemmat tavoitteet nousevat päätöksentekopöydälle varmaankin vasta vuoden kuluttua.

Suomen tulevan talouskehityksen turvaaminen olisi kuitenkin kaikkein tärkeintä tästäkin akuutista tilanteesta riippumatta – ja oli tietenkin jo ennen kriisiä – eli investoinnit koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näitä investointeja henkiseen pääomaan ei saa syrjäyttää tässäkään tilanteessa, sillä niistä hyötyvät kaikki suomalaiset pidemmällä aikavälillä.

Valtion talous reippaasti alijäämäiseksi ja velkaiseksi

Suomen osalta euroalueen maille määritellyt vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämäkriteerit voidaan unohtaa vuosille 2020 – 2021. Bruttokansantuotteen ennustetaan alenevan noin viidellä prosentilla tänä vuonna samalla kun valtio velkaantuu lisää viime vuoteen verrattuna yli kymmenen miljardia euroa, jolloin velkasuhde nousee reippaasti yli 60 prosentin rajan. On hyvin todennäköistä, että valtiontalouden alijäämä suhteessa bkt:en tuplaantuu ja tulisi tänä vuonna olemaan noin 6 prosenttia.

Kulutuskysynnän äkkijyrkkä pudotus alentaa suunnilleen vastaavalla suhteella myös kulutusveroja, jotka muodostavat lähes 70 prosenttia valtion verotuloista. Myös tuloverojen tuotot alenevat, mutta suhteellisesti kuitenkin vähemmän. Taloudellisen aktiviteetin hiipuminen pienentää palkkasummaa viime vuoteen verrattuna. Ansiotulojen veropohjaan lomautukset ja työttömyyden kasvu vaikuttavat myös, mutta vaikka työttömyys kasvaa, saavat työttömät ansioihin sidottuja työttömyysetuuksia tai työmarkkinatuen suuruista korvausta, jotka myös ovat veronalaista ansiotuloa. Sen vuoksi tuloveron tuoton arvioidaan supistuvan vain jonkin verran tänä vuonna. Sen sijaan pääomatuloveron ja yhteisöveron tuotto tulevat supistumaan merkittävästi, mutta niiden osuus valtion verotuotoista on vain noin 15 prosenttia.

Valtion menoja kasvattaa ennen kaikkea riittävien sairaanhoitopalvelujen turvaaminen kunnissa ja erikoissairaanhoidossa. Arvioiden mukaan lisäresursointia tarvitaan parin miljardin euron edestä. Lisäksi yhtäkkiseen työttömyyteen ja lomautuksiin varautuminen lisää valtion menoja. Määräaikaisesti voimassa oleva laki lisää tukea lomautetuiksi tai työttömiksi jääville, jotka saavat nyt työttömyysturvaa ilman omavastuupäiviä. Myös yksinyrittäjät ovat aiemmasta poiketen oikeutettuja työttömyyskorvaukseen. Tämän lisäksi valtio on valmistautunut myöntämään suoria avustuksia konkurssiuhassa oleville yrityksille ja takaamaan lainoja, jotka yritykset joutuvat liikevaihdon romahtaessa ja kulujen juostessa ottamaan.

Vuodelle 2021 ennustettu ripeä talouskasvu kuroo umpeen sekä velkasuhdetta että valtion talouden alijäämää, muttei kuitenkaan jälkiä jättämättä. Velan määrä kasvaa vielä 2021, vaikka lisävelan tarve pienenee merkittävästi ja bkt:n kasvu alentaa velkasuhdetta osaltaan.

Kuntatalous saa elvytystä

Koronakriisi tuli kuntatalouteen mahdollisimman huonoon aikaan, sillä vuosi 2019 oli kunnissa huono. Kahdella kolmasosalla kunnista tulos oli negatiivinen. Huono vuosi johtui lähinnä kunnallisverokertymän viivästymisistä. Ennakonpidätysmenettely uudistettiin, eikä Verohallinto onnistunut verovelvollisten tulojen arvioinnissa (aliarvioitiin ansiokehitys). 2020 alusta käyttöön otettu kansallinen tulorekisterijärjestelmä ei myöskään pystynyt ohjaamaan työnantajan maksamia veroja ja maksuja saajilleen viiveettä. Eli kuntien hätä oli ilman koronaepidemiaakin jo lähtökohtaisesti suuri.

Verotulot kokonaisuudessaan kuitenkin kasvavat kuntasektorilla vuonna 2020. Vaikka kunnallisveron tuoton kasvu pysyttelisikin ei-negatiivisena kuten finanssikriisissäkin 2009, kasvavat sekä kiinteistöveron tuotto, joka kasvaa vuosittain noin kolme prosenttia, että yhteisöveron tuotto, koska valtio tulee korottamaan kuntien saamaa yhteisövero-osuutta elvytystoimenpiteenä ilmeisimmin jo tänä vuonna. Korotuksen tarkka määrä selviää vasta hallituksen kehysriihessä keväällä, mutta arvattavasti korotus on vähintään samansuuruinen kuin reilut kymmenen vuotta sitten finanssikriisin keskellä, jolloin korotus oli 10 prosenttiyksikköä muutaman vuoden ajan. Jos korotus olisi sama kuin aiemmin, lisäisi se kuntien yhteisöverotuottoa reilulla puolella miljardilla eurolla.

Valtio on varautunut lisäämään myös kuntien valtionosuuksia sairaanhoidon kustannusten kasvun vuoksi ja vähentääkseen kuntien työntekijöiden irtisanomisia ja lomautuksia, joita kunnissa ryhdyttiin tekemään vuoden 2019 lopulla ja 2020 alussa. Lisärahoitus tulee tarpeeseen, sillä kunnat ovat jo pitkään vitkastelleet palvelutuotannon tuottavuuden parantamisessa. Kunnat ovat odottaneet sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtoa maakunnille tai valtiolle, minkä vuoksi toiminnan uudistaminen ja tuottavuuden kasvattamispyrkimykset ovat jääneet taka-alalle.

Vuosi 2021 on kunnille selvästi parempi. Ensinnäkin siksi, että työllisyyden ennustetaan paranevan talouden elpyessä ja kunnallisveron tuotto muodostaa kuntien tuloista keskimäärin vajaat puolet. Toiseksi siksi, että valtionavustukset kasvavat valtionosuusindeksin mukaisesti ja kuntien ikäsidonnaisia menoja kompensoiden – valtionosuusperusteissa ikä on painoarvoltaan tärkein kriteeri. Valtionosuudet kasvavat myös siksi, että kiky-sopimuksen kevennykset työvoimakustannuksiin päättyvät 2020. Myöskään kuntasektorin menojen ei ennusteta kasvavan poikkeukselliseen vuoteen 2020 verrattuna.

Sosiaaliturvarahastojen puskureita käytetään nyt

Vuonna 2019 suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt tekivät etenkin osakesijoituksillaan huimat tuotot. Tuotot olivat enimmillään jopa 13 prosenttia. Vuodesta 2020 sen sijaan näyttää tulevan kaikille yhtiöille erityisen huono ja uhka myös vakavaraisuudelle. Finanssivalvonta on kuitenkin löysännyt vakavaraisuusvaatimusta pandemiasta johtuvissa poikkeusoloissa.

Lomautusten ja työttömyyden kasvaessa myös sosiaalivakuutusmaksujen tuotto tipahtaa 2020. Lisäksi koronaepidemian vuoksi tehdyt lakimuutokset mahdollistavat yritysten sosiaalivakuutusmaksujen lykkäämisen määräajaksi, ja heinäkuun alusta vuoden loppuun määrätty työnantajan työeläkevakuutusmaksun alentaminen 2,7 prosenttiyksiköllä vaikuttaa maksutuottoon, vaikkakin tämä tullaan rahoittamaan nk. EMU-puskuria käyttäen. Työnantajan vakuutusmaksun alentamisella halutaan lisätä työvoiman kysyntää ja nopeuttaa työntekijöiden paluuta takaisin työmarkkinoille ja entisiin työpaikkoihinsa.

Myös sosiaaliturvarahastojen menot tulevat kasvamaan yhtäältä kasvavan työttömyyden vuoksi ja toisaalta myös vuosittain kasvavien työeläkkeiden vuoksi. Työttömyysvakuutusmaksut ovat olleet historiallisen hyvään työllisyystilanteeseen nähden korkeat, jolloin myös reservit ovat karttuneet hyvin. Tämä puskuri kuihtuu nyt kokonaan ja Työllisyysrahasto varautuu ottamaan velkaa selvitäkseen vastuistaan. Kokonaisuutena konsolidoitu julkinen talous on siten vuonna 2020 selvästi alijäämäinen, koska nyt myös sosiaaliturvarahastojen budjettitasapainoa horjuttaa yhtäkkinen taantuma.

Kiihtyvän talouskasvun myötä vuodesta 2021 ennustetaan ylijäämäistä sosiaalivakuutussektorille, kun työmarkkinat normalisoituvat ja väliaikaiset maksulykkäykset ja -alennukset poistuvat.

Artikkeli PDF-muodossa

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share