Yksityinen kulutus syöksyy alas vuonna 2020

Talousennuste vuosille 2020–2021 | Inflaatio ja kotitaloudet

Tekijä(t): Vanhempi tutkija Hannu Karhunen
Artikkeli PDF-muodossa
  • Poikkeuksellinen epävarmuus romahduttaa yksityisen kulutuksen alkuvuonna
  • Kuluttajahintojen nousu on maltillista, mutta deflaation riski on olemassa
  • Epävarmuus lisää kotitalouksien säästämisintoa

Arvioimme kuluttajahintojen (KHI) nousun jäävän 0,5 prosenttiin vuonna 2020 ja kiihtyvän 1,0 prosenttiin vuonna 2021. Yksityinen kulutus romahtaa koronakriisin seurauksena tänä vuonna 5 prosenttia. Oletamme yksityisen kulutuksen kuitenkin kasvavan voimakkaasti (3 prosenttia) jo vuonna 2021, mikäli perusskenaariomme talouden nopeasta positiivisesta käänteestä toteutuu tämän vuoden puolella.

Yksityinen kulutus saa monta iskua

Yksityinen kulutus kokee vuoden 2020 aikana monta poikkeuksellista iskua, joiden vaikutuksia on hankalaa arvioida. Kuluttajien liikkumista ja kokoontumista koskevat rajoitukset iskevät erityisesti kotitalouksien kulutuskorin sellaisiin osiin, jotka liittyvät erilaisiin palveluihin. Toisaalta esimerkiksi ravintolapalveluiden romahdus ja etätyö siirtävät kysyntää päivittäistavara- ja verkkokauppoihin. Etätyötä koskevat muutokset vaikuttavat myös liikennevälineiden käyttöön. Ennusteemme olettaa, että rajoitukset kestävät keskimäärin 90 päivän ajan.

Suorien rajoituksien lisäksi kotitalouksien kulutus kokee iskun yleisestä talouskehityksestä, joka on muuttunut dramaattisesti viime vuotta epävarmemmaksi. Epävarmuuden aikana kotitaloudet alkavat säästämään, etenkin kun työmarkkinoiden tapahtumat ovat nyt leimallisen negatiivisia. Epävarmuuden taso on poikkeuksellisen korkea, minkä seurauksena kotitalouksien säästämisaste voi nousta yllättävän korkeaksi alhaisista koroista huolimatta.

Yksityisen kulutuksen positiivinen käänne kuluvan vuoden lopulla riippuu pitkälti kansainvälisestä talouskehityksestä ja siitä, kuinka Suomessa onnistutaan estämään kriisin välittömät työmarkkinavaikutukset. Tämä voi poistaa kotitalouksien kokemaa epävarmuutta nopeasti kriisin väistyttyä, luoden näin voimakkaan positiivisen impulssin kulutukseen. Mikäli kansainvälisen talouden kehitys kuitenkin jää ennakoitua heikommaksi, niin se hidastaa kulutuksen kasvua vuonna 2021. Tämän lisäksi on myös mahdollista, että jo lyhyeksikin jäävä kriisiaika muuttaa kuluttajien käyttäytymistä perustavanlaatuisesti esimerkiksi säästämisen osalta.

Inflaatiokehitys jää maltilliseksi

Raaka-aineiden hintakehitys ja työmarkkinoiden heikentymisestä johtuva kysynnän lasku pitävät kuluttajahintojen kehityksen hitaana. Toisaalta eri tuotteisiin liittyvät tarjontahäiriöt voivat vaikuttaa yllättäen yksittäisten tuoteryhmien hintoihin. Arvioimme kuitenkin, että deflaation riski on vuonna 2020 Suomessa normaalia suurempi.

Ensi vuonna hintakehityksen nopeus voi jopa yllättää mahdollisten tarjontaongelmien ja elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan seurauksena. Nopeutuva inflaatio olisi myös merkki siitä, että kriisitoimenpiteet ovat onnistuneet nostamaan kuluttajien luottamusta ja luomaan talouteen positiivisen kierteen. Nopeutuvaan hintakehitykseen liittyvät riskit ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin alhaisesta hintakehityksestä syntyvät riskit.

Yksityinen kulutus ja säästämisaste 2009–2021
Kuluttajahintojen muutokset 2009–2021
Artikkeli PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share