Talouskasvu on ollut luultua vahvempaa – vienti kasvaa vaikka vientimaiden talouskasvu hiipuu

Talousennusteen arviointia 19.12.2019

Tekijä(t): Tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö Ilkka Kiema

Palkansaajien tutkimuslaitoksen syyskuisen ennusteen perustana toimineissa laskelmissa oletettiin, että talouskasvu kiihtyisi jonkin verran loppuvuodesta. Ennusteen laatimisen jälkeen talouskasvu on kuitenkin ollut Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan ennustamaamme vahvempaa. Syyskuussa esittämämme arvio kuluvan vuoden talouskasvusta (1,3 prosenttia vuonna 2019) tuntuu nyt liian varovaiselta.

Tilastokeskus on julkistanut neljännesvuositilinpitonsa kuluvan vuoden kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä. Luvut ovat alustavia, ja niihin saatetaan tehdä vielä huomattaviakin muutoksia. Kuviossa 1 neljännesvuositilinpidon lukuja on käytetty yksinkertaisen kasvuperintölaskelman tekemiseen.

Kuvio 1. Kasvuperintölaskelma (vuosi 2019)

Kuvio esittää kuluvan vuoden talouskasvua ja huoltotaseen tärkeimpien erien muutosta oletetussa tilanteessa, jossa huoltotaseen erät olisivat vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä (kausitasoitetuin, työpäiväkorjatuin volyymiluvuin ilmaistuina) täsmälleen kolmannen vuosineljänneksen lukujen suuruisia. Laskelman mukaan kuluvan vuoden talouskasvuksi saataisiin 1,6 prosenttia jos talous em. mielessä ei kasvaisi viimeisellä vuosineljänneksellä.

Myös tuotannon suhdannekuvaajaan perustuva suuntaa-antava laskelma viittaa noin 1,6 prosentin suuruiseen talouskasvuun. Jos viennin suhdannetilanteeseen nähden yllättävä kasvu jatkuu, talouskasvu olisi ensi vuonnakin syyskuussa ennustamaamme (1,1 prosenttia) jonkin verran nopeampaa.

Kuvio 2. Tuotannon suhdannekuvaaja 2009:01–2019:10

 

Viennin kasvulle ei löydy yksinkertaista selitystä

Huoltotaseen eristä yllättävimmin ovat kehittyneet vienti ja tuonti. Ennusteessamme tuonti kasvoi kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja vienti 4,0 prosenttia. Kuvion 1 esittämässä kasvuperintölaskelmassa vastaavat luvut ovat 3,0 prosenttia ja 4,2 prosenttia. Lisäksi kuluvan vuoden tavaravientiä kasvattaa Meyerin Turun telakan joulukuun alussa luovuttama alus, Costa Smeralda. Vuositason tavaravientiluvussa se tulee näkymään noin puolentoista prosenttiyksikön ja yhteenlasketuissa vientiluvussa (tavarat ja palvelut) noin yhden prosenttiyksikön kasvuna. Siten tänä vuonna viennin kasvu ylittänee 5 prosenttia.

Sekä tuonnin että viennin voimakas kasvu perustuu suurelta osin palvelujen ulkomaankauppaan. Kasvuperintölaskelman mukaan palvelujen tuonti kasvaisi kuluvana vuonna yli 6 % ja palvelujen vienti peräti yli 10 %. Palveluvientiä koskevat tiedot saattavat tosin vielä tarkentua myöhemmin dramaattisestikin.  Ne ovat tavaravientiä koskevia tietoja epävarmempia mm. siksi, että tavaroiden kaupan kasvuluvut perustuvat Tullin kirjanpitoon, mutta palvelujen kaupan kasvuluvut perustuvat yrityksille tehtyihin tiedusteluihin.

Viennin vahvaan kasvuun on vaikeaa löytää selitystä.  Kansainvälisen talouden näkymät eivät ole oleellisesti kohentuneet syyskuun ennusteeseen tekemästämme arviosta. Silloin arvioimme, että euroalueen talouskasvu nopeutuu ennustejaksolla vain vähän ja että esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa talouskasvu hidastuu. Talouskasvu on pysynyt maltillisena myös Suomen tärkeimmissä vientimaissa, eikä suhdannetilannetta koskeva epävarmuuskaan ole haihtunut.

Viennin kasvua selittäneekin ainakin osittain Suomen talouden pienuus ja sen voimakas riippuvuus yksittäisten suurten yritysten ja konsernien menestys. Pienessä taloudessa, jossa vienti on vahvasti keskittynyt suurten toimijoiden käsiin, yksittäisten vientiyritysten poikkeuksellisen hyvä tai huono menestys voi aiheuttaa suuria muutoksia koko kansantalouden vientilukuihin silloinkin, kun makrotalouden tasolla ei näy mitään selkeää syytä.

Brexit toteutuu ja EU jatkaa entisellä polulla

Britannian joulukuisten parlamenttivaalien tuloksen selvittyä näyttää todennäköiseltä, että Iso-Britannia eroaa EU:sta aiemmin neuvotellun erosopimuksen mukaisella tavalla. Sopimuksen käytäntöön soveltaminen on kuitenkin ongelmallista siinä Pohjois-Irlannille määrätyn erityisaseman johdosta ja myös siksi, että Ison-Britannian ja Euroopan Unionin tulevia kauppasuhteita koskevat neuvottelut ovat vielä käymättä. On syytä olettaa, että Iso-Britannian ja EU:n suhteiden uudelleen määrittely hidastaa ainakin lyhyellä tähtäimellä EU:n ja myös Suomen talouskasvua.

Muutoin EU:n kehitysnäkymät eivät ole ennusteen laatimisen jälkeen oleellisesti muuttuneet. Suomen puolivuotiskausi EU:n puheenjohtajamaana päättyy vuoden lopussa. Kaudelle ajoittuneita tärkeitä hankkeita ovat olleet mm. EU:n seitsenvuotiskauden 2021-27 budjetin valmistelu ja siihen sisältyvän ”eurobudjetin” valmistelu.

Suomen ehdotusta seitsemänvuotiseksi budjetiksi on kritisoitu vanhanaikaisuudesta ja siitä, että se suuntaa rahoitusta talouden nykyisiä rakenteita säilyttäviin tukiin uudenlaisten investointien tukemisen sijasta. Euroalueen maille suunnattu eurobudjetti on kustannuksena suhteellisen pieni (komission ehdotuksessa 17 miljardia eli noin 1,6 prosenttia koko seitsenvuotisesta budjetista). Sen tavoitteita ja oikeudellista logiikkaa koskevat valinnat ovat kuitenkin periaatteellisesti tärkeitä, jo siksikin että budjettia saatetaan kasvattaa myöhemmin.

Eurobudjetin valmistelun perustana on toiminut kaksi komission viimevuotista asetusehdotusta, joista toinen olisi tukenut julkisia investointeja laskusuhdanteissa ja toinen tarjonnut rahoitusta komission hyväksymiin rakenteellisiin uudistuksiin. Viime vuonna ehdotettu investointeja tukeva vakautusjärjestely olisi vähentänyt EU:n talouden ohjausjärjestelmän myötäsyklisyyttä eli sen suhdannevaihteluja voimistavaa vaikutusta, mutta sitä ei aiota toteuttaa. Nyt suunniteltu eurobudjetti perustuu rakenteellisia uudistuksia tukevaan ehdotukseen, ja se kasvattaa Euroopan komission vuosittain esittämien, kansallisen tason poliittisiin ratkaisuihin puuttuvien maakohtaisten suositusten merkitystä, koska sen kautta rahoitettavilta uudistuksilta ja investoinneilta vaaditaan yhteensopivuutta niiden kanssa.

Työllisyysaste saattaa kasvaa ennustettua enemmän

Työllisyyskehitys on ollut ennusteemme mukaista. Työllisyysasteen trendiluku on kasvanut kuluvana vuonna maltillisesti: se oli vuoden alussa 72,4 prosenttia ja lokakuussa 72,7 prosenttia.

Nykyinen Marinin ja sitä edeltänyt Rinteen hallitus ovat asettaneet tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen vuoteen 2023 mennessä. Hallitusohjelman mukaan keinoina ovat mm. vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edistäminen, palkkatuen käytön lisääminen, osaavan työvoiman työperäisen maahanmuuton lisääminen sekä paikallisen sopimisen  edistäminen.

Kuitenkaan useamman prosenttiyksikön suuruisen työllisyysasteen nousun saavuttaminen millään hallituksen ehdottamista politiikkatoimista yhden vaalikauden mittaisessa ajassa ei vaikuta todennäköiseltä. Lyhyellä tähtäimellä havaittavat työllisyysasteen muutokset selittyvät suurelta osin suhdannetilanteen vaihteluilla politiikkatoimien sijaan. Jos ennustettua myönteisempi talouskehitys jatkuu, työllisyysaste voi kuitenkin kohota lähemmäs 75 prosentin tavoitetta kuin aiemmin arvioimme.

Julkaistu: 19.12.2019
Julkaisu PDF-muodossa

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share