Tilastokeskuksen tietojen tarkennukset saavat pään sekaisin – Suomi on sittenkin kasvanut muun Euroopan vauhtia!

Talousennusteen arviointia

Tekijä(t): Tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö Eero Lehto

Suomen kansantalous onkin kasvanut muun Euroopan vauhtia. Tältä asia näyttikin viime kesäkuun alussa (3.6.), kun Tilastokeskus raportoi, että Suomen bkt olisi kasvanut tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Myöhemmin 6.9. tätä lukua korjattiin alaspäin ja samalla raportoitiin, että vuoden 2016 toisella neljänneksellä bkt olisi kasvanut vain 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Tuolloin näytti siltä, että Suomen bkt kasvaisi tänä vuonna vain 0,8 prosenttia. Tämä antoi aiheen olla varovainen myös tulevien vuosien kasvuennusteissa.

Joulukuun alussa (2.12.) Tilastokeskus tarkisti vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen kasvulukua (edellisestä neljänneksestä) ylöspäin 0,9 prosenttiyksikköä. Samalla myös (alkuperäisiin lukuihin perustuva) arvio vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon kasvusta vuotta aiemmasta nousi 1,65 prosenttiin. Kun vielä vuoden 2016 kolmannen neljänneksen kasvuksi (alkuperäisten lukujen mukaan) raportoitiin 1,6 prosenttia, näyttää siltä, että vuonna 2016 bkt kasvaisikin 1,6 prosenttia. Tämä on juuri saman verran kuin, mitä euroalueen odotetaan verraten yleisesti kasvavan 2016. PT:n syyskuinen ennuste, jonka mukaan Suomen bkt kasvaisi tänä vuonna 1,1 prosenttia, on näin myös jonkin verran alakantissa. PT:n ensi vuoden ennustetta 1,3 prosentin kasvusta voidaan näillä näkymin pitää liiankin varovaisena.

On selvää, että vuoden 2016 viimeinen neljännes voi yllättää puoleen taikka toiseen. Suomen kansantalouden kasvu näyttää kuitenkin olevan verraten vankalla pohjalla. Vuoden 2016 jälkipuoliskolla kasvun painopiste on siirtynyt yhä selvemmin jalostuselinkeinoihin, so. rakentamiseen ja teollisuuteen. Varsinkin kolmannella neljänneksellä tehdasteollisuuden kaikkien päätoimialojen tuotanto hypähti ylöspäin. Tämä ilmiö ei vain heijasta kotimaisen kysynnän voimistumista, vaan se lupaa myös tavaraviennin piristymistä seuraavilla vuosineljänneksillä.

Edellisen nojalla käy ymmärrettäväksi, että kun kasvua analysoidaan kysyntäpuolelta, sen vauhdittuminen on nojautunut lähinnä yksityiseen kulutukseen ja yksityisiin investointeihin. Ulkomaankaupassa se näkyisi selvemmin vasta myöhemmin. Palveluiden viennin heikko kehitys niin kuin informaatiopalveluiden tuotannon notkahduskin tämän vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä kertonee Microsoftin matkapuhelinpalveluiden rankasta alasajosta. Tämän jälkeen entisen Nokian matkapuhelintoimintojen lopettaminen on ohi ja Nokialta muualle siirtyneiden työllistymisen vaikutus alkaa dominoida.

Julkaistu: 2.12.2016
Julkaisu PDF-muodossa

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju