Talouskasvu on toistaiseksi vaisua – uusi hallitus saattaa jatkaa edeltäjiensä suhdannevaihteluja vahvistavaa politiikkaa

Talousennusteen arviointia 26.6.2019

Tekijä(t): Tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö Ilkka Kiema

Tilastokeskus julkisti hieman ennen juhannusta (20. 6. 2019) tarkistetut ennakkotiedot edellisvuoden kansantalouden tilinpidosta. Niiden mukaan bruttokansantuote olisi vuonna 2018 kasvanut oleellisesti vähemmän (vain 1,7 %) kuin aiemmissa, maaliskuussa julkaistuissa ennakkotiedoissa esitettiin.

Maaliskuisen julkistuksensa jälkeen Tilastokeskus on päivittänyt arviotaan vuoden 2017 talouskasvusta ylöspäin – luvusta 2,7 % lukuun 3,0 % – ja vuotta 2018 koskevan kasvuarvion heikentyminen selittyy osin vertailukohtana toimivan vuoden 2017 kohonneella BKT-volyymillä. Vuoden 2018 osalta Tilastokeskus on heikentänyt etenkin viimeisen neljänneksen volyymilukujaan. Kansantalouden tilinpidon tietoja tarkennetaan viime vuoden osalta vielä useita kertoja, seuraavan kerran ensi syyskuussa.

Alentunut arvio vuoden 2018 viimeisen neljänneksen bruttokansantuotteesta saa kuluvan vuoden talouskasvun näyttämään aiempaa vauhdikkaammalta. Kausitasoitettu, työpäiväkorjattu bruttokansantuote olisi Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan kasvanut vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä edellisneljänneksestä 0,6 %, mikä vastaisi vuositasolla peräti 2,4 % kasvua.

Kun vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen vertailukohdaksi otetaan edellisvuoden vastaava ajankohta, kasvu näyttää paljon vaatimattomammalta. Viennin kasvu näyttää vahvalta, mutta kun Meyerin Turun telakan laivatoimitusten aiheuttamat viennin volyymin heilahtelut tasoitetaan, viennin havaitaan kasvaneen jonkin verran ennakoimaamme hitaammin. Kotitalouksien yksityinen kulutus on ennusteestamme poiketen supistunut. Toisaalta myös tuonti on yllättäen supistunut, mikä kasvattaa huoltotaseen erien kautta laskettua bruttokansantuotetta ja talouskasvua.

Kuluvan vuoden työllisyyskehitys vastaa suunnilleen ennustettamme. Työllisyysasteen trendiarvo on kasvanut viime kuukausina 72,4 prosentista 72,6 prosenttiin, mikä sopii hyvin ennustamaamme työllisyysasteeseen (72,5 %).

Kuvio 1. Huoltotaseen erät 2019:1, volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (%)

 

Kuvio 2. Huoltotaseen erät 2019:1, volyymin muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä (%)

 

Kasvu saattaa lähivuosina myös piristyä

Kevään ennusteessa totesimme, että talouden kovat indikaattorit, kuten esimerkiksi vientiyritysten tilauskanta, viittaisivat oleellisesti myönteisempään kehitykseen kuin Tilastokeskuksen kuluttajaluottamusindikaattorin tai Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin kaltaiset pehmeät indikaattorit. Tämä tilanne ei ole muuttunut: esimerkiksi Teknologiateollisuuden uusimman tiedustelun mukaan alan yritysten vientitilauskanta on edelleen kasvanut ripeästi samalla kun uusin suhdannebarometri kertoo tulevaa suhdannetilannetta koskevien odotusten säilyneen heikkoina. Tilastokeskuksen kuluttajien keskimääräisiä tilannearvioita esittävän kuluttajaluottamustutkimuksen mukaan kuluttajat arvioivat oman taloudellisen tilanteen olevan 12 kuukauden kuluttua nykyistä parempi, mutta uskovat silti oman rahankäyttönsä kestokulutustavaroihin supistuvan seuraavan 12 kuukauden aikana. Kuluttajien luottamusindikaattori, johon vaikuttavat em. kahden arvion lisäksi arviot omasta nykyisestä taloudesta tilanteesta sekä Suomen talouden tilasta 12 kuukauden kuluttua, on heikentynyt voimakkaasti viime vuodesta lähinnä Suomen talouden tilaa koskevien arvioiden heikentymisestä johtuen.

Pehmeiden indikaattorien lukemia heikentää mm. taloudellisen tilanteen tavallistakin suurempi epävarmuus. Ennusteen laadinnan jälkeen Ison-Britannian Euroopan Unionista eroamisen aikaraja on lykkääntynyt lokakuun loppuun, mutta hallitsemattoman Brexitin uhka ei ole edelleenkään väistynyt. Myös kauppasodasta johtuvalla kansainvälisen kaupan hyytymisellä tai euroalueen sisäisten ongelmien kärjistymisellä saattaisi olla vaikeasti ennakoitavia seurauksia.

Keväällä arvioimme talouskasvun jäävän kuluvana vuonna varsin vaisuksi (1,4 %). Arvioimme myös, että pidemmällä tähtäimellä Suomella on edellytykset ripeämpäänkin kasvuun, jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta. Kvalitatiivista tilannearvioitamme ei ole tarpeen päivittää, vaikka tällä hetkellä etenkin yksityisen kulutuksen kehitys näyttää ennakoimaamme oleellisesti heikommalta.  

Uusi hallitus asettaa itselleen monitulkintaisia tavoitteita

Viime vuosina Suomen hallituksen finanssipolitiikka on ollut myötäsyklistä eli suhdannevaihteluja voimistavaa. Vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneessa taantumassa finanssipolitiikan viritys oli (mm. kolmella tärkeimmällä Euroopan unionin käyttämällä mittarilla arvioiden) kiristävää, ja EU:n käyttämien mittarien mielessä selkeästi elvyttävään politiikkaan siirryttiin vasta taantuman jo päätyttyä vuonna 2015.

Kesäkuun 6. päivänä nimitetty Antti Rinteen hallitus sitoutuu ohjelmassaan 75 prosentin työllisyysasteeseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä. Hallitusohjelman mukaan sen tavoitteet on ymmärrettävä rakenteellisiksi  ja ”kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden heikentymistä” ei pidä tulkita tavoitteista poikkeamiseksi silloin, kun se aiheutuu kansainvälisen talouden odotettua heikommasta kehityksestä.

Esimerkiksi Maailmanpankin ja IMF:n arvioiden mukaan maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu kuluvana vuonna, ja Euroopan komissio ennustaa Euroopan unionin talouskasvun heikentyvän kuluvana vuonna dramaattisesti (1,9 prosentista 1,2 prosenttiin) viime vuoteen verrattuna. Jos heikentynyt kansainvälinen suhdannetilanne jatkuu, ja jos hallituksen työllisyystavoite ja sen tavoittelema budjettitasapaino jäävät saavuttamatta, hallitusohjelmaan sisältyvien sitoumusten noudattamista koskevat arviot perustunevat kehnon suhdannetilanteen vaikutusta koskeviin laskelmiin. Tällaisten laskelmien kiistanalaisuus tehnee myös hallitusohjelman käytäntöön soveltamisesta vaikeaa, ja on olemassa huomattava vaara, että edellisten hallitusten suhdannevaihteluja voimistava finanssipolitiikka jatkuu myös lähivuosina.

Julkaistu: 26.6.2019
Julkaisu PDF-muodossa

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share