Suomen kansantalous onkin kasvanut muun Euroopan vauhtia

Talousennusteen arviointia

Tekijä(t): Tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö Eero Lehto

Tilastokeskus raportoi 3.6., että Suomen bkt olisi kasvanut tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tarkentuneiden tietojen mukaan kausitasoitettu kasvu olisi ollut jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia. Suomen kansantalous on näin ollen kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana jopa hitusen nopeammin kuin EU-maat tai euroalue keskimäärin.  Suomen työpäiväkorjattu bkt oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia vuotta aiempaa suurempi. Niinpä myös kasvu vuotta aiemmasta jäi enää 0,1 tai 0,2 prosenttiyksikköä muun Euroopan keskimääräisestä vauhdista. Suomen vaihtotase, joka oli ollut reilusti alijäämäinen vuosina 2011–2014, kääntyi viime vuonna niukasti ylijäämäiseksi.

Jatkossa tämän vuoden aikana investointien kasvun voidaan odottaa kiihtyvän. Vastaavasti yksityisen kulutuksen kasvu hidastunee. Palveluiden viennin kasvu taannee sen, ettei koko vienti supistu ja että vienti kasvaa tuontia jonkin verran nopeammin. Suomen kansantalouden heikkoa kehitystä selittävien tekijöiden (kuten Venäjän tuonnin jyrkkä supistuminen) negatiivinen vaikutus on heikkenemässä. Tapahtuneen kehityksen ja lyhyen aikavälin näkymien perusteella Palkansaajien tutkimuslaitoksen maaliskuista ennustetta tämän vuoden kasvuksi voitaisiin nostaa 1,1 prosentista johonkin 1,5 prosenttiin. Keväällä ennustamamme kasvuluku oli varovainen siitä huolimatta, että se oli muita ennusteita korkeampi.

Kilpailukykysopimus perustui väärään kuvaan Suomen talouden tilasta

Suhteellisen vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomen viime vuoden kasvulukua on nostettu tuntuvasti pitkin vuotta. Tilastokeskuksen joulukuussa 2015 julkaisemien kokonaistuotannon suhdannekuvaajan tiedot viittasivat siihen, että vuoden 2015 tuotanto jäisi lähes puoli prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Helmikuussa Eurostatin julkaisemassa pikaennakossa Suomen bkt:n viime vuoden kasvu oli vielä miinus 0,1 prosenttia ja vuoden 2015 viimeisen neljänneksen kasvuluku oli tuossa arviossa vielä miinusmerkkinen. Maaliskuun puolessa välissä julkaistuissa vuoden 2015 ennakkotiedoissa bkt:n kasvuluku oli noussut jo 0,5 prosenttiin. Neljännesvuositilinpidon kesäkuun 3. päivänä julkaistuissa luvuissa viime vuoden bkt:n kasvuluku – laskettuna alkuperäisen sarjan neljännesvuositiedoista – oli noussut jo 0,7 prosenttiin edellisvuodesta.

Edellä esiin tuodun nojalla kokonaiskuva Suomen taloudesta oli kilpailukykyneuvottelujen aikana vääristynyt. Se kriisitietoisuus, jota on niin peräänkuulutettu, pohjautui tietoihin, joiden mukaan Suomen kasvu olisi jäänyt selvästi muusta Euroopasta jälkeen. Toki kilpailukykysopimus vahvistaa tavaravientiä, joka on vaikeuksissa. Mutta tähänkin olisi mielestäni riittänyt palkkojen nollalinja nyt, kun nimellispalkat nousevat selvästi Sakassa, Ruotsissa ja Baltian maissa.

Kilpailukykysopimuksen (kiky) suurin riski liittyy mahdollisiin jatkotoimiin, joilla yritetään pienentää valtiontalouden piintyvää vajetta. Kiky siirsi tuloja kevyesti verotettaviin veropohjiin (yritysten toimintaylijäämään), mikä uhkaa kasvattaa julkisia alijäämiä vastoin hallituksen omia arvioita. Tätä suuntaa vain vahvistavat luvatut veronalennukset.

Hallitus, joka kuitenkin haluaa tasapainottaa julkista taloutta (osin EU:n komission painostamana), on mahdollisesti ajautumassa uusiin voimakkaisiin julkisten menojen leikkauksiin vuosina 2018 ja 2019. Sote-uudistus tekee vaikeaksi säästää lyhyellä aikavälillä näistä menoista. Niinpä paine kohdistuu joko sosiaalitukiin tai koulutus- ja tutkimusmenoihin. Näin ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa rakennepolitiikka joko syventää köyhyyttä tai heikentää talouskasvun keskipitkän aikavälin edellytyksiä.

Julkaistu: 7.6.2016
Julkaisu PDF-muodossa

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share