Talous & Yhteiskunta -lehdessä 1/2019 ilmestynyt artikkeli ”Kestävyysvaje johtaa talouspolitiikan harhapoluille”, jonka kirjoitin yhdessä Pertti Haaparannan ja Ohto Kannisen kanssa, on herättänyt vilkasta keskustelua. Suomen julkisen talouden kestävyysvajeeseen on avautunut aivan uusia näkökulmia samalla kun keskustelussa on esiintynyt joukko väärinkäsityksiä. Väärinkäsityksistä ehkä vakavin oli varmasti myös omaa syytämme. Vain pienellä präntillä loppuviitteessä 12 sanoimme, ettemme… Lue lisää
PT-blogi
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.
Julkisesta velasta on hyötyä
Kestävyysvajekeskustelussa on hyvin vähän keskusteltu yhteiskunnan kannalta parhaasta julkisen velan tasosta. Julkisen talouden kestävyysvajeen olemassaolo tulkitaan varsin usein niin, että ainoa politiikka on velan vähentäminen julkisia menoja laskemalla. Implisiittinen oletus tällöin on, että velka on pahasta ja samoin sitä nostattaneet julkiset menot. Samat väitteet esitetään riippumatta velan suuruudesta (suhteessa bkt:en), jolloin parhaana velkapolitiikkana pidetään sitä,… Lue lisää
VM ja veropolitiikka
Valtiovarainministeriö julkaisi 4.2. katsauksensa talous- ja hallintopolitiikkaan. Näissä avauksissa on paljon hyvää, ja silloin kun tavoite on avata vaihtoehtoja julkisen vallan politiikalle, ovat virkamiesten puheenvuorot vain kannatettavia. Jos näkemykset voi nähdä poliittisina, voi olla kyseenalaisempaa, miksi virkamiehet esittelevät niitä. Ehkä helpoin maali avauksessa oli Päivi Nergin esittelemä näkemys soten ja muun hallinnon tehostamisista aiheutuvista säästöistä.… Lue lisää
Kestävyysvajelaskelman korko-oletus on varmasti väärin. Onko se ongelma?
Juhana Vartiainen kirjoittaa julkistalouden pitkän aikavälin kestävyydestä ja tietysti viittaa kestävyysvajeeseen. Hänkin viittaa tekstissään kestävyysvajelaskelman ansiokkaimpaan osaan eli ikäsidonnaisten menojen muutokseen vuoteen 2070 mennessä annetuilla oletuksilla. On tärkeää kyetä suunnittelemaan julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Laskelma esittää, että eläkkeiden, pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon osalta julkiset menot tulevat nousemaan seuraavan 50 vuoden aikana. Opetusmenot laskevat. Näihinkin laskelmiin voisi… Lue lisää
Työllisyysvaikutusten mittaamisen vaikeudesta
Seppo Räty valmistautuu heittämään keihästä olympialaisissa. Kuuluttaja: Seppo Räty heittää keihästä. Heitto kantaa 84,2 metriä. Seppo Räty katsoo tuimasti kuuluttajaa, sillä eihän heiton pituutta voi etukäteen tietää. Hän heittää keihään, se laskeutuu 99,5 metriin, komea maailmanennätys! Kuuluttaja: Seppo Rädyn heitto kantoi 84,2 metriä. Sama toistuu joka heitolla riippumatta heiton pituudesta. Myöhemmin käy ilmi, että stadionin… Lue lisää
Entä jos korot eivät nousekaan?
Kotitalouksien maksamat ja saamat korot ovat pysyneet pitkään hyvin matalina. Suomen Pankin keräämien tuoreimpien tietojen mukaan viime elokuussa uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,87 prosenttia, koko asuntolainakannan keskikorko 0,98 prosenttia ja talletusten keskikorko 0,12 prosenttia. Pitkin kuluvaa vuotta on kuitenkin mediassa lausuttu varoituksen sanoja korkojen tulevasta noususta. Yleinen käsitys on, että Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa… Lue lisää
Irtisanomissuoja ja -suojattomuus
Tämän kuukauden kuumin puheenaihe on irtisanomissuoja ja sen heikentäminen. Hallitus ehdottaa, työmarkkinajärjestöt vastustavat. Hallitus vie lakia eteenpäin, vaikka väkisin, työmarkkinajärjestöt vastaavat lakkoaallolla. Missä on aito keskustelu, jossa kuunnellaan toisen osapuolen näkemystä ja pyritään ymmärtämään mitä se merkitsee? Mikä on niin pyhä, ei-neuvoteltavissa oleva asia, että sen takia kannattaa ajautua kiistaan, joka uhkaa vahingoittaa kaikkia osapuolia?… Lue lisää
Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja opintojen keskeyttäminen
Viime tiistai-illan A-studiossa (9.10.2018) käsiteltiin ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksia ja reformia, joka on varsin merkittävä muutos ammatilliseen koulutukseen. Monet tilannetta seuraavat ovat huolissaan siitä, kuinka hyvin tällä reformilla voidaan tukea erilaisten opiskelijoiden hyvinvoinnin kehitystä. Laajemmin koulutuksen rahoituksen ja opintojen keskeyttämisen välillä on mahdollinen yhteys, jota tulisi pitää esillä keskusteltaessa toisen asteen koulutuksen laadusta. Toisen asteen… Lue lisää
Taantuuko Suomen paperiteollisuus?
Taloutta käsiteltäessä tutkimus ja tuotekehitys on saanut mediassa paljon huomiota. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet hallituksen T&K-menoihin kohdistuneet leikkaukset, johon useat ekonomistitkin ottivat kantaa. Esiin on myös nostettu T&K-investointien pitkään jatkunut trendimäinen supistuminen ja tähän liittyvä huoli Suomen talouskasvun hidastumisesta. T&K-investoinnit muodostuvat suurelta osin tutkimukseen ja tuotekehitykseen kohdistuvista henkilöstömenoista. Niistä valtaosa tehdään yrityksissä. T&K-toiminta voidaan jakaa… Lue lisää
Ylipaino painaa palkkaa
Ihmiset ottavat usein tietämättään huomattavia riskejä tehdessään terveyttään koskevia valintoja. Aiemman tutkimuksen perusteella mm. tupakointi, alkoholin liiallinen kulutus ja liikkumattomuus voivat murentaa menestystä työmarkkinoilla. Tähän on kaksi keskeistä syytä. Riskikäyttäytyminen rapauttaa pitkällä aikavälillä terveyttä ja heikentää työtehoa. Tämän lisäksi mm. tupakointi voi johtaa siihen, että henkilöä syrjitään työelämässä. Ylipaino on paisunut voimakkaasti teollisuusmaissa viimeisten vuosikymmenten… Lue lisää
Palkansaajien tutkimuslaitos
Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki
Puh. (09) 2535 7330
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349
Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341
Uutiskirje
design N&S
Valokuvat: Maarit Kytöharju