Seppo Räty valmistautuu heittämään keihästä olympialaisissa. Kuuluttaja: Seppo Räty heittää keihästä. Heitto kantaa 84,2 metriä. Seppo Räty katsoo tuimasti kuuluttajaa, sillä eihän heiton pituutta voi etukäteen tietää. Hän heittää keihään, se laskeutuu 99,5 metriin, komea maailmanennätys! Kuuluttaja: Seppo Rädyn heitto kantoi 84,2 metriä. Sama toistuu joka heitolla riippumatta heiton pituudesta. Myöhemmin käy ilmi, että stadionin… Lue lisää
PT-blogi
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.
Entä jos korot eivät nousekaan?
Kotitalouksien maksamat ja saamat korot ovat pysyneet pitkään hyvin matalina. Suomen Pankin keräämien tuoreimpien tietojen mukaan viime elokuussa uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,87 prosenttia, koko asuntolainakannan keskikorko 0,98 prosenttia ja talletusten keskikorko 0,12 prosenttia. Pitkin kuluvaa vuotta on kuitenkin mediassa lausuttu varoituksen sanoja korkojen tulevasta noususta. Yleinen käsitys on, että Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa… Lue lisää
Irtisanomissuoja ja -suojattomuus
Tämän kuukauden kuumin puheenaihe on irtisanomissuoja ja sen heikentäminen. Hallitus ehdottaa, työmarkkinajärjestöt vastustavat. Hallitus vie lakia eteenpäin, vaikka väkisin, työmarkkinajärjestöt vastaavat lakkoaallolla. Missä on aito keskustelu, jossa kuunnellaan toisen osapuolen näkemystä ja pyritään ymmärtämään mitä se merkitsee? Mikä on niin pyhä, ei-neuvoteltavissa oleva asia, että sen takia kannattaa ajautua kiistaan, joka uhkaa vahingoittaa kaikkia osapuolia?… Lue lisää
Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja opintojen keskeyttäminen
Viime tiistai-illan A-studiossa (9.10.2018) käsiteltiin ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksia ja reformia, joka on varsin merkittävä muutos ammatilliseen koulutukseen. Monet tilannetta seuraavat ovat huolissaan siitä, kuinka hyvin tällä reformilla voidaan tukea erilaisten opiskelijoiden hyvinvoinnin kehitystä. Laajemmin koulutuksen rahoituksen ja opintojen keskeyttämisen välillä on mahdollinen yhteys, jota tulisi pitää esillä keskusteltaessa toisen asteen koulutuksen laadusta. Toisen asteen… Lue lisää
Taantuuko Suomen paperiteollisuus?
Taloutta käsiteltäessä tutkimus ja tuotekehitys on saanut mediassa paljon huomiota. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet hallituksen T&K-menoihin kohdistuneet leikkaukset, johon useat ekonomistitkin ottivat kantaa. Esiin on myös nostettu T&K-investointien pitkään jatkunut trendimäinen supistuminen ja tähän liittyvä huoli Suomen talouskasvun hidastumisesta. T&K-investoinnit muodostuvat suurelta osin tutkimukseen ja tuotekehitykseen kohdistuvista henkilöstömenoista. Niistä valtaosa tehdään yrityksissä. T&K-toiminta voidaan jakaa… Lue lisää
Ylipaino painaa palkkaa
Ihmiset ottavat usein tietämättään huomattavia riskejä tehdessään terveyttään koskevia valintoja. Aiemman tutkimuksen perusteella mm. tupakointi, alkoholin liiallinen kulutus ja liikkumattomuus voivat murentaa menestystä työmarkkinoilla. Tähän on kaksi keskeistä syytä. Riskikäyttäytyminen rapauttaa pitkällä aikavälillä terveyttä ja heikentää työtehoa. Tämän lisäksi mm. tupakointi voi johtaa siihen, että henkilöä syrjitään työelämässä. Ylipaino on paisunut voimakkaasti teollisuusmaissa viimeisten vuosikymmenten… Lue lisää
Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet ja keinot kaipaavat kirkastusta
Ainakin minä toivon, että ensi vuoden eduskuntavaalien alla väitellään runsaasti sosiaaliturvasta. Perusturvan järjestämisen vaihtoehtoja pohditaan parhaillaan Toimi-hankkeessa, ja puolueet ovat laatineet tai laatimassa omia ehdotuksiaan sosiaaliturvan uudistamisesta eli sotu-uudistuksesta. Ilmassa on lähes konsensus siitä, että sosiaaliturvaan tarvitaan kokonaisuudistus. Tosin varhaisten keskustelujen perusteella kokonaisuudistuskäsite voi sisältää mitä vain. Eduskuntavaaleja silmällä pitäen kuuntelin heinäkuussa Porin Suomi-Areenalla käydyn… Lue lisää
Voisiko valtio velkaantua äärettömän paljon? Ei nyt ihan sentään
Valtiovarainministeriön tämän kevään Taloudellinen katsaus arvioi Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen olevan noin 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli vajaat kuusi miljardia euroa (s. 92). Viime syyskuusta tämä luku on pienentynyt puoli prosenttiyksikköä. Kuten VM:n julkaisemassa kestävyysvajelaskelmien menetelmäkuvauksessa todetaan, kestävyysvaje kertoo, ”kuinka suuri julkisyhteisöjen rahoitusylijäämän tulisi olla, jotta julkinen talous selviäisi ikääntymisen aiheuttamista menopaineista tulevina vuosikymmeninä ilman… Lue lisää
Terveys vaikuttaa työllistymiseen
Terveys on yksilön hyvinvoinnin perusta. Se vaikuttaa merkittävällä tavalla myös menestykseen työmarkkinoilla. Tuoreessa kotimaisessa tutkimuksessa analysoidaan terveysongelmien yhteyttä pitkällä aikavälillä mitattuun työttömyyteen sekä todennäköisyyteen päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkimuksessa käytetään hyväksi terveyskyselyä epäidenttisille ja identtisille suomalaisille kaksosille. Kaksosaineistoa hyödyntämällä voidaan huomioida perhetaustaan ja geneettiseen periytyvyyteen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat sekä terveysongelmien ilmenemiseen varhaisaikuisuudessa että työmarkkina-asemaan myöhemmällä iällä.… Lue lisää
Tuotannon monimutkaisuus kertoo paljon maan palkkatasosta
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, niin kutsutut itäblokin maat integroituivat entistä vahvemmin länteen ja Euroopan unioniin. Näissä Itä-Euroopan maissa talous kasvoi 1990- ja 2000-luvuilla voimakkaasti, ja ne saavuttivat tuottavuudessa Länsi-Euroopan korkeampaa tasoa. Myös palkkakehitys näissä maissa on ollut voimakasta. Tämä käy ilmi kuviosta 1, jossa on kuvattuna maan keskimääräinen työvoimakustannus työntekijää kohden vuonna 1995 ja näiden suhde… Lue lisää
Palkansaajien tutkimuslaitos
Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki
Puh. (09) 2535 7330
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349
Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341
Uutiskirje
design N&S
Valokuvat: Maarit Kytöharju