PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Millainen on hyvä vaalikone?

Vaalikoneiden suosio Suomessa kasvaa jatkuvasti, mutta millainen vaalikone olisi äänestäjälle hyödyllisin? Parasta olisi, että äänestäjä voisi aloittaa rajaamalla, mitä puolueita hän haluaisi äänestää. Puoluekuri kuitenkin käytännössä rajoittaa varsinkin kansanedustajia ja meppejä riippumatta siitä, mitä vaalikoneessa oli tullut luvattua. Kunnanvaltuustoissa pelivaraa on jossain määrin enemmän. Nähtäväksi jää, miten maakuntavaltuustoissa toimitaan. Pienemmillä organisaatioilla ei ole välttämättä resursseja… Lue lisää

Share

Maailma naisille vähän paremmaksi talousuutisia lukemalla

Naisten ja miesten palkkaeroa koskevasta keskustelusta tulee usein hivenen avuton tunne, ikään kuin naiset olisivat enimmäkseen riippuvaisia yhteiskunnan armopaloista. Todellisuus ei ole kuitenkaan ihan näin synkkä, vaan on useita asioita, joilla naiset voivat itse parantaa omaa taloudellista asemaansa. Tällaisia ovat esimerkiksi talousuutisten seuraaminen sekä matemaattis-luonnontieteellisten ja teknologiataitojen (eli ns. STEM-aineiden) opettelu. Taloudellinen lukutaito on tärkeää,… Lue lisää

Share

Vastakkainasettelun kärjistymisen aika on lähellä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti irtisanoa 22 keskusjärjestösopimusta. Päätös on jatkoa vuonna 2015 tehdylle sääntömuutokselle, jonka jälkeen EK ei enää ole sopimuksia allekirjoittava neuvotteluosapuoli. Päätös tehtiin kertomatta siitä etukäteen palkansaajajärjestöille. Kun EK muutti sääntöjään, sen silloisen hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta totesi, ettei päätös kuitenkaan merkitse konsensuksen loppua. Konsensus ei häviä mihinkään, painopiste vain siirtyy toisaalle eli… Lue lisää

Share

Millä työllisyysasteella voisimme pärjätä tulevaisuudessa?

Aina alkuvuodesta ilmestyvä Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti onnistuu hetkeksi nostamaan talouspoliittisen keskustelun tasoa. Näin kävi tänäkin vuonna. Paikkansa lunasti myös tänä vuonna ensimmäistä kertaa raportin julkaisun jälkeen pidetty seminaari, jossa kuultiin paitsi raportin ja sen taustaraporttien tekijöitä, myös alan virkamiehiä, jotka pitivät kommenttipuheenvuorot seminaarin esityksiin. Yhtenä kommentoijana kuultiin valtiovarainministeriön kansliapäällikköä Martti Hetemäkeä, joka käsitteli työttömyysturvan muutostarpeita.… Lue lisää

Share

Esitys liikenneverkon kehittämisestä on floppi

Liikenneministeri Bernerin toimeksiannosta tehty mietintö ”Parempia väyliä – sujuvampaa liikennettä ” esittää Suomen liikenneverkon yhtiöittämistä. Lisäksi siinä esitetään autoveron poistoa, ajoneuvoveron tuoton alentamista 547 miljoonaa euroa, polttoaineverotuoton alentamista 200 miljoonaa euroa sekä tilalle uutta liikenneverkon käyttäjien ”asiakasmaksua”. Tunnetusti Bernerin hankkeen valmistelutyö on keskeytetty. Autoveron jo maksaneille auton omistajille koituvat tappiot, autokaupan tyrehtyminen sekä näköpiirissä olevat… Lue lisää

Share

Populismi ei ole ratkaisu globalisaation trilemmaan

Nationalismin ja populismin suosio on viime aikoina kasvanut Atlantin molemmin puolin. Suomessahan tämä ilmiö on jo vanha ja kääntynyt laskuun. Poikkeama kansainvälisestä trendistä ei kuitenkaan välttämättä ole peruuttamaton. Näinä aikoina Dani Rodrikin (kansainvälisen poliittisen taloustieteen professori Harvardissa) lanseeraama ”globalisaation trilemma” on erittäin relevantti. Sen mukaan on mahdollista valita vain kaksi kolmesta seuraavasta: demokratia, globalisaatio ja… Lue lisää

Share

Mitä Japani edellä, sitä Suomi perässä? Työikäisen väestön vähenemisen vaikutus Suomen talouskasvuun

Japanissa työikäisen väestön kasvu kääntyi kiihtyvään laskuun vuoden 1995 jälkeen. Samoihin aikoihin Japanissa bkt:n kasvu on hidastunut huomattavasti. Suomessa väestön osalta sama ilmiö tapahtui 14 vuotta myöhemmin vuoden 2009 jälkeen (kuvio 1a). Suomea ja Japania erottavat nuo 14 vuotta ja se, että Japanissa työikäisen väestön kasvu oli huomattavasti nopeampaa käännöstä edeltävinä vuosikymmeninä. Suomen kehitys siis… Lue lisää

Share

Suomen Kultahattu-käyrä

Kuten Markku Lehmus taannoisessa PT-blogin kirjoituksessaan kertoi, Yhdysvaltain presidentin talousneuvonantajien neuvoston puheenjohtaja Alan Krueger nosti (v. 2012) Kultahattu-käyrän (Great Gatsby Curve) kuuluisuuteen.[1] Käyrän kuvaajasta käy ilmi, että mitä suuremmat tuloerot maassa on, sitä vähäisempää on maassa myös sosiaalinen liikkuvuus, ts. lasten tuloasema riippuu voimakkaammin vanhempien tuloasemasta. Tämä tarkoittaa eriarvoisuutta lähtökohtien suhteen. Tutkin tulonjakoa Suomen Akatemian… Lue lisää

Share

Tuho ylhäältä

Terveyteen vaikuttavat lukemattomat tekijät. Niihin sisältyvät muun muassa terveyskäyttäytyminen kuten tupakointi. Myös elinympäristön rooli on merkittävä. Sen vaikutusta on kuitenkin vaikeata erottaa muista tekijöistä. Ilmansaasteet ovat huomattava terveyshaitta. Tuoreessa amerikkalaisessa tutkimuksessa tarkastellaan ilmansaasteiden vaikutusta kuolleisuuteen, menetettyihin elinvuosiin ja terveyspalveluiden käyttöön. Tutkimuksessa keskitytään vaikutuksiin vanhusväestön keskuudessa, jossa vaikutukset ovat oletettavasti suurimpia. Ilmansaasteiden itsenäisen vaikutuksen arviointi on… Lue lisää

Share

Päivähoidon vaikutus koulutustasoon – sattuma vai kausaalivaikutus?

Tulisiko lapset laittaa aikaisemmin varhaiskasvatukseen, vai olisiko itse asiassa alle kolmivuotiaan lapsen paras paikka kotona oman äidin hoitamana? Julkinen keskustelu tästä käy niin kiivaana, että se näyttää jo vaikuttavan tutkijoiden herkkyyteen antaa politiikkasuosituksia. Tämä tuli mieleeni, kuin luin torstaina 17.11. julkaistua tiedotetta TITA-hankkeen tutkimuksesta: Erolan, Karhulan ja Kilpi-Jakolan tutkimuksen mukaan varhaisemmin päivähoitoon hakeutuneet lapset kouluttautuvat… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share