PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Kuntakokeilut: kolmas kerta, samat ongelmat

Tänä vuonna alkavan uuden työllisyyden kuntakokeilun lakiluonnos on nähtävillä otakantaa.fi -palvelussa. Valitettavasti näyttää siltä, että arvioinnin mahdollistavaa tutkimusastelemaa ei tälläkään kertaa olla kirjaamassa kokeilulakiin. Tutkimusasetelman puute on pettymys, sillä työvoimapalveluiden järjestämistä kunnissa kokeillaan jo kolmatta kertaa, minkä lisäksi uutta kokeilua suunniteltaessa korostettiin, kuinka tutkijat haluttaisiin mukaan suunnitteluun. Arvioinnin suunnittelu jäi nyt kuitenkin vain puheiden tasolle, eikä tutkijoiden ehdotuksia ole tämän hetkisessä luonnoksessa otettu huomioon. Lue lisää

Share

Jatkuvan oppimisen uudistustyö – Olisiko aika ottaa kaikki työkalut käyttöön?

Tämä blogikirjotus on yksin kirjoittajan oma, eikä välttämättä edusta tutkijaryhmän muiden jäsenten ajatuksia. Finlandiatalossa järjestettiin viime vuoden marraskuun lopulla jatkuvan oppimisen parlamentaariseen uudistustyöhön liittyvä tutkijatapaaminen. Tilaisuuteen kokoontui laaja joukko tutkijoita, virkamiehiä, päättäjiä ja koulutuksen ammattilaisia. Tapaamisen tarkoituksena oli esittää tutkimustietoa kootusti päätöksenteon tarpeisiin. PT:n, Etla:n, PTT:n ja Vatt:n tutkijoista koostuva ryhmä valmisteli tapahtumaan yhden yhteisen… Lue lisää

Share

Kannabiksen laillistamisen vaikutuksista

Sisäministerimme puhuu kannabiksen dekriminalisoinnista. Luxemburgin hallitus aikoo laillistaa kannabiksen tuotannon, myymisen, ostamisen ja kulutuksen. Yhdysvalloissa 12 osavaltiota on jo laillistanut kyseisen päihteen. Näistä seitsemässä myydään jo laillista kannabista viihdekäyttöön. Maista Kanada ja Uruguay ovat laillistaneet sen koko maassa. Näyttäisi siis, että useissa länsimaissa ollaan kannabiksen laillistamisen polulla. Pohdin tässä blogissa, minkälaisia vaikutuksia laillistamisella olisi Suomessa.… Lue lisää

Share

Mitä tilastoja pitäisi käyttää, kun suomalaisten palkansaajien työaikoja verrataan muihin Euroopan maihin?

Työajat ovat tänäkin syksynä puhuttaneet monella eri rintamalla. Julkisuudessa on keskusteltu kuusituntisesta työpäivästä ja neljäpäiväisestä työviikosta. Myös kiky-tuntien kohtalosta on puhuttu vasta käynnistyneellä sopimusneuvottelukierroksella. Suomalaisten työaikojen pituus verrattuna muihin Euroopan maihin on jälleen nostettu esiin mm. ETLAn elokuussa ilmestyneessä raportissa. Aiemmista työaikavertailuista on käynyt ilmi, että suomalaisten työajoista verrattuna muihin maihin saadaan erilainen kuva riippuen… Lue lisää

Share

Opetussuunnitelmien perusteet: Politiikkaa ja vai tutkittua tietoa?

Tulevaisuus on nuorissa. Ei ole siis yllättävää tai uutta, että paikalliset opetussuunnitelmat ja koulutuksenjärjestäjien varsin erikoiset toteutukset keräävät laaja mielenkiintoa (YLE). Toki nämä ovat usein vain yksittäistapauksia. Tavallisen kansalaisen on kuitenkin varmasti vaikea ymmärtää, että miksi oman lapsen koulussa moni asia muuttuu niin usein. Ovatko muutosten taustalla kuntapäättäjien kouluihin piilottamat säästötoimenpiteet, vai onko kyseessä nuorten… Lue lisää

Share

Suomen vientikorin sisältö on muuttunut

Tässä blogissa tarkastellaan sitä, miten Suomen tavaravienti on kehittynyt vuosina 2002–2018. Tarkastelu keskittyy siihen, miten merkittäviä tietyt tavararyhmät ovat olleet tarkastelujaksolla (Tullin CN luokittelu, tarkempi luokittelu löytyy taulukosta 1). Yksi keskeinen havainto on, että vuonna 2002 Suomen selvästi suurin tavaraviennin tuoteryhmä oli sähkölaitteet. Vuonna 2018 tämä ryhmä oli enää neljännellä sijalla. On ilmeistä, että tämän… Lue lisää

Share

Ilmastotoimet menevät kestävyysvajeen edelle

Talous & Yhteiskunta -lehdessä 1/2019 ilmestynyt artikkeli ”Kestävyysvaje johtaa talouspolitiikan harhapoluille”, jonka kirjoitin yhdessä Pertti Haaparannan ja Ohto Kannisen kanssa, on herättänyt vilkasta keskustelua. Suomen julkisen talouden kestävyysvajeeseen on avautunut aivan uusia näkökulmia samalla kun keskustelussa on esiintynyt joukko väärinkäsityksiä. Väärinkäsityksistä ehkä vakavin oli varmasti myös omaa syytämme. Vain pienellä präntillä loppuviitteessä 12 sanoimme, ettemme… Lue lisää

Share

Julkisesta velasta on hyötyä

Kestävyysvajekeskustelussa on hyvin vähän keskusteltu yhteiskunnan kannalta parhaasta julkisen velan tasosta. Julkisen talouden kestävyysvajeen olemassaolo tulkitaan varsin usein niin, että ainoa politiikka on velan vähentäminen julkisia menoja laskemalla. Implisiittinen oletus tällöin on, että velka on pahasta ja samoin sitä nostattaneet julkiset menot. Samat väitteet esitetään riippumatta velan suuruudesta (suhteessa bkt:en), jolloin parhaana velkapolitiikkana pidetään sitä,… Lue lisää

Share

VM ja veropolitiikka

Valtiovarainministeriö julkaisi 4.2. katsauksensa talous- ja hallintopolitiikkaan. Näissä avauksissa on paljon hyvää, ja silloin kun tavoite on avata vaihtoehtoja julkisen vallan politiikalle, ovat virkamiesten puheenvuorot vain kannatettavia. Jos näkemykset voi nähdä poliittisina, voi olla kyseenalaisempaa, miksi virkamiehet esittelevät niitä. Ehkä helpoin maali avauksessa oli Päivi Nergin esittelemä näkemys soten ja muun hallinnon tehostamisista aiheutuvista säästöistä.… Lue lisää

Share

Kestävyysvajelaskelman korko-oletus on varmasti väärin. Onko se ongelma?

Juhana Vartiainen kirjoittaa julkistalouden pitkän aikavälin kestävyydestä ja tietysti viittaa kestävyysvajeeseen. Hänkin viittaa tekstissään kestävyysvajelaskelman ansiokkaimpaan osaan eli ikäsidonnaisten menojen muutokseen vuoteen 2070 mennessä annetuilla oletuksilla. On tärkeää kyetä suunnittelemaan julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Laskelma esittää, että eläkkeiden, pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon osalta julkiset menot tulevat nousemaan seuraavan 50 vuoden aikana. Opetusmenot laskevat. Näihinkin laskelmiin voisi… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share