Takaisin

Ihan fifty-sixty

Ihan fifty-sixty

Hallituksen kausi kääntyy pikkuhiljaa loppusuoralle ja sen tärkeimmät talouspolitiikan päätökset on tehty. Vielä ei ole loppuarvosanojen aika: niihin vaikuttaa se, tuoko talouden nousukausi ensi vuonna selkeää helpotusta vai toteutetaanko suuria menoleikkauksia vielä hauraan kasvun tilanteessa. Väliarviointi on jo kuitenkin mahdollista muun muassa siten, että verrataan hallitusohjelmaa ja toteutettuja valtiontalouden sopeutustoimia keskenään.

Julkisen talouden vakauttamiseksi nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että valtion tuloja ja menoja sopeutetaan yhteensä 2,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä ja että sopeutus jakaantuu tasan tulo- ja menopuolen kesken. Menoleikkausten ja veronkiristysten fifty-fifty periaate on poliittinen kompromissi. Sillä on tähdätty myös siihen, että tuloerot eivät kiristysten vuoksi kasvaisi.

Sittemmin kiristyspäätöksiä on tehty lisää useampaan otteeseen ja osa päätöksistä tulee voimaan vasta hallituskauden jälkeen. Kevään kehysriihen päätöksien jälkeen sopeutustoimien yhteismäärä on 6,6 miljardia euroa vuoden 2017 tasolla, ja hallituskauden loppuun mennessä toimia ehditään toimeenpanna noin 5,5 miljardin euron verran eli yli kaksinkertainen määrä verrattuna hallitusohjelmaan kirjattuun summaan (kuvio).

ptblogi030414
Hallituskaudella päätetyt valtiontalouden kiristykset eri vuosille, mrd euroa

Hallituksen tavoite kääntää valtiontalouden velan suhde kokonaistuotantoon laskuun on ollut näiden lisäkiristysten ajuri. Alkuperäiset sopeutustoimet eivät ole riittäneet, sillä odotettua heikompi talouskehitys on lisännyt valtion velkaa. Hallitus on vastannut tähän lisäämällä lyhyen aikavälin menoleikkauksia ja kiristämällä verotusta aiottua enemmän. Lisäksi hallitus on päättänyt rakennepaketista, johon sisältyvillä toimilla tähdätään koko julkisen sektorin pitkän aikavälin kestävyysvajeen purkamiseen. Rakennepaketin keskeisimmäksi osaksi muodostuu ennen kevään kehysriihtä hallituksen ja opposition yhdessä tekemä historiallinen sote-ratkaisu.

Sopeutustoimet eivät alkaneet heti hallituskauden alussa vaan vasta vuonna 2013. Alussa painopiste oli verotuksessa, kun vuonna 2013 kiristettiin arvonlisäverotusta. Tänä vuonna lisäsopeutus tulee puolen miljardin euron menoleikkauksista, sillä verotuksen puolella yhteisöverotuksen liki miljardin euron kevennys kumoaa veronkiristysten vaikutuksen.

Hallituskauden mitassa kiristystoimet ovat takapainotteisia, sillä ensi vuonna toteutetaan yhteensä 3,2 miljardin euron kiristykset eli yli puolet hallituskauden aikaisista toimista. Ensi vuonna valtion menoja leikataan 2,3 miljardilla eurolla ja verotus kiristyy 0,9 miljardilla. Luvuissa ovat mukana aiemmat ja kuluvana vuonna tehdyt uudet päätökset sopeutustoimista, ja painopiste on siis selkeästi menoleikkausten puolella.

Ensi vuoteen ajoittuva finanssipolitiikan kiristys on vaikutuksiltaan suuri. Ns. Hetemäen työryhmä suositti ensi vuodelle pienempää eli yhden miljardin euron suuruista lisäkiristystä, joka yhdessä aiempien päätösten kanssa olisi sekin merkinnyt yhteensä noin 2,5 miljardin euron kiristystä ensi vuodelle. Perusteluna pienemmälle lisäkiristykselle oli huoli finanssipolitiikan liiallisesta kiristämisestä tilanteessa, missä talous on vasta toipumassa taantumasta ja kasvun vientivetoisuus ei vielä näy työllisyydessä. Työryhmä käytti arvioissa kahta finanssipolitiikan kerrointa (0,5 ja 1) arvioidessaan kiristysten vaikutuksia talouskasvuun. Näillä kertoimilla arvioituna hallituksen päättämät toimet heikentävät ensi vuonna talouskasvua 0,7–1,5 prosenttiyksikköä.

Välittömien sopeutustoimien ja pitkän aikavälin menopaineita purkavien rakenteellisten uudistusten välillä on valinnan mahdollisuus. Välittömistä leikkauksista voidaan tinkiä silloin, kun pidemmän aikavälin menopaineita puretaan rakenneuudistuksilla. Sote-uudistus on tällainen uudistus, joka on sekä menovaikutuksiltaan huomattava että toteutukseltaan uskottava, kun myös nykyinen oppositio on siinä mukana. Sote-ratkaisusta huolimatta hallituksen kiristyspäätökset ylittivät ekonomistien suositukset ja kehysriihen päätöksissä ei käytetty hyväksi merkittävän rakenneuudistuksen antamaa liikkumavaraa.

Hallituskauden aikana toteutuvista valtiontalouden sopeutustoimista menoleikkauksia on noin 60 prosenttia ja verotuksen kiristystä noin 40 prosenttia (3,2 mrd ja 2,2 mrd euroa). Vastaava suhde pätee myös sopeutustoimien yhteismäärän (6,6 miljardia euroa) jakaantumiseen. Hallitusohjelmaan kirjattu meno- ja tulossopeutuksen periaate ei siis toteudu, vaan menoleikkaukset ylittävät verotuksen kiristykset noin miljardilla eurolla.

Suurempia menoleikkauksia on perusteltu muun muassa sillä, että hallituskauden aikana myös kunnat ovat kiristäneet verotustaan. Vuodesta 2011 vuoteen 2014 esimerkiksi keskimääräinen kunnallisveroprosentti on noussut 0,58 prosenttiyksiköllä (19,16 prosentista 19,74 prosenttiin). Kuntaverotuksen kiristyminen on suuruusluokaltaan noin 0,8 miljardia euroa. Jos tämä verotuksen kiristymisen vaikutus (ja oletus kunnallisverotuksenkiristymisestä myös vuonna 2015) lisätään valtio verotoimien vaikutukseen, päädytään siihen, että menoleikkausten ja veronkiristysten suuruusluokat vastaavat toisiaan.

Toisaalta tällaista laskelmaa voidaan pitää myös osin keinotekoisena. Kuntaveroissa on ollut tasainen nousutrendi ja parin viime vuosikymmenen aikana keskimääräinen kunnallisveroprosentti on noussut vuosittain liki 0,15 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan kuntaverojen nousua on vaikea pitää täydellisenä yllätyksenä, jota ei olisi lainkaan huomioitu fifty-fifty-kirjausta laadittaessa. Ripauksella hyvää tahtoa hallituksen voi kuitenkin tulkita noudattaneen hallitusohjelmansa ajatusta menoleikkausten ja veronkorotusten tasapainosta kiitettävästi.

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share