Takaisin

Suomen ”eteläeurooppalainen” työllisyysaste

Suomen ”eteläeurooppalainen” työllisyysaste

Helsingin Sanomat julkaisi Valtiovarainministeriön johtavan virkamiehen Martti Hetemäen haastattelun 10.8.2016. Haastattelussa Martti Hetemäki toteaa, että ”Meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen”.

Tarkastellaan tämän väitteen todenperäisyyttä. Työllisyysasteella tarkoitetaan työllisten osuutta samanikäisestä eli 15–64-vuotiaasta väestöstä. Kuviossa 1 on esitetty Suomen, muiden Pohjoismaiden (Islanti, Ruotsi, Norja ja Tanska) sekä Etelä-Euroopan (Ranska, Italia, Portugali ja Espanja) työllisyysasteet OECD:n mittaamina niille vuosille kuin tieto on kaikille maille saatavilla eli 2003–2015. Maaryhmien työllisyysasteet ovat painottamattomia keskiarvoja. Pohjoismaiden ryhmässä jokainen maa on Suomen yläpuolella ja Etelä-Euroopan maiden ryhmässä jokainen maa lukuunottamatta Portugalia vuosina 2003 ja 2004 on Suomen alapuolella koko tarkastelujakson ajan. Vaikuttaisi, että Suomi ei kuulu tällä mittarilla kumpaankaan ryhmään vaan melko lailla asettuu ryhmien väliin. Lisäksi Suomi on tehnyt pesäeroa Etelä-Eurooppaan lähentyen hieman Pohjoismaita.

ptblogi1208161
Kuvio 1. Työllisyysasteet 2003–2015

Kyseessä ei ole silmänkääntötemppu. Lukija voi vielä tarkastaa yksittäisten maiden arvot täältä. Väite on siis epätosi.

No, virheitä sattuu, eiköhän valtiovarainministeriö korjaa virheen piakkoin. Ikävä asia on vain se, että asiasta on jo levitetty selkeästi harhaista tietoa. Jos HS:n lukijat tarkistavat asian, heidän uskonsa virkamieskuntaan mahdollisesti laskee, mikä olisi myös ikävä asia.

Onko asialla mitään muuta merkitystä kuin se, että harhaista tietoa on levitetty? Minun tulkintani mukaan haastattelussa Hetemäki antaa ymmärtää, että hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida pyörittää näin matalalla työllisyysasteella. Artikkelissa kirjoitetaan mm. että ”Hetemäki muistuttaa, että koko hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että työikäisistä riittävän moni käy töissä. Nyt ei käy.”

Mielenkiintoista kuviossa 1 on se, että tällä tarkastelujaksolla Suomessa työllisyysaste on kehittynyt parhaiten näistä alueista, mikä on ehdottomasti hyvä uutinen! Jos Suomessa hyvinvointivaltio ei ole kestävällä pohjalla nyt, niin se ei todellakaan ollut sitä vuonna 2003 tai sitä edeltävinä kymmenenä vuonna, jotka tunnetusti olivat tällä mittarilla vielä huonompia. Herää kysymys, milloin hyvinvointivaltio on ollut kestävällä pohjalla? Veikkaan, että Hetemäki ei sentään haikaile 80-luvun työmarkkinoiden perään, vaikka 80-luvulla työllisyysaste oli nykyistä korkeampi. Voin tietysti olla tässä asiassa väärässäkin.

Lopuksi vielä kuviossa 2 on esitetty Pohjoismaiden ryhmän ja Suomen työllisyysasteiden erotuksen kehitys 2003–2015.

ptblogi1208162
Kuvio 2. Pohjoismaiden ryhmän ja Suomen työllisyysasteiden erotus 2003–2015
Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share