Takaisin

Mitä PT:ssä oikein tutkitaan?

Mitä PT:ssä oikein tutkitaan?

Ajankohta on otollinen kysymykselle, mitä PT:ssä oikein tutkitaan. Tässä yksi ajankohtainen esimerkki: tutkimme työssä vaadittavien taitojen kysynnän ja tarjonnan tasapainoa globalisaation ja teknologisen kehityksen kiivaasti edetessä. Kysymyksessä on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama hanke ”Taidot Työhön”. Samaa aihepiiriä tutkitaan PT:ssä myös toisessa STN- konsortiossa ”Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka”.

Aihealueesta on tehty maailmalla useita paljon huomiota herättäneitä tutkimuksia. Yksi näistä on Thomas Pikettyn esille nostama tulojakauman ylimmän prosentin nouseva tulo-osuus kaikista tuloista. Ilmiö on havaittu monessa maassa, myös Euroopassa. Sille, miksi kaikkein rikkaimmat ovat saaneet lisääntyvän osuuden kaikista tuloista, on monta selitystä. Yksi näistä on superstar-selitys, jonka mukaan teknologia kehittyy niin, että kaikkialta maailmasta tulovirrat voivat keskittyä harvoille supertähdille, jotka tulevat suosituiksi kykyjensä tai sattuman ansiosta. Supertähtiä voi olla niin viihdealalla kuin suuryritysten johdossakin.

Toisaalta muuallakin tulojakaumassa on tapahtunut merkittäviä kehityskulkuja. David Autor kokosi vuoden 2014 Science-lehden artikkelissaan näitä ”muuhun 99 %:iin” liittyviä selityksiä yhteen. Vaikuttaa siltä, että Yhdysvalloissa ylimmän ja alimman tulodesiilin (rikkaimman ja köyhimmän 10 prosentin tulonsaajista) erot ovat merkittävästi kasvaneet 1960-luvulta lähtien. Autorin analyysin mukaan tätä voidaan melko pitkälle selittää markkinavoimilla eli korkea-asteen koulutuksen kysynnän ja tarjonnan avulla. Yhdysvaltain työmarkkinoilla korkeakoulutetun työvoiman kysyntä on (mahdollisesti teknologisen kehityksen vuoksi) kasvanut jatkuvasti, mutta korkeasti koulutetun työvoiman tarjonta ei ole pysynyt perässä. Kun osaavamman työvoiman kysyntä on ylittänyt tarjonnan, heidän reaaliansionsa ovat nousseet.

Toinen ja negatiivisempi tulos oli se, että Yhdysvalloissa mediaanitulon alle jäävien reaaliansiot ovat heikentyneet yli ajan. Tämä voi johtua esimerkiksi minimipalkkojen reaalitason alenemisesta. Ilmiö voi kontribuoida sikäläiseen sosiaaliseen tyytymättömyyteen, joka puolestaan voi olla esimerkiksi nyt käytävässä presidentinvaalitaistossa republikaaniehdokas Donald Trumpin suosion takana. Vaikka kaikkia näitä ilmiöitä ei voi suoraan siirtää Suomeen sellaisenaan, ovat tietyt kehityskulut ainakin yleisesti ottaen Pohjoismaissa samansuuntaisia kuin Yhdysvalloissa.

Kansainvälisen kirjallisuuden mukaan työntekijöiden palkoissa tapahtuu muitakin merkittäviä muutoksia. Työntekijöiden palkkojen kehitystä hieman tarkemmin tarkasteltuna ei voi täysin selittää vain heidän osaamisensa – tai taloustieteellisemmin ilmaistuna tuottavuutensa – avulla. Esimerkiksi ulospäin yhtä tuottavilta vaikuttavien työntekijöiden on havaittu ansaitsevan erisuurta palkkaa sen mukaan missä yrityksessä he työskentelevät. Mm. Card, Heining ja Kline havaitsivat tutkimuksessaan entisen Länsi-Saksan alueella lisääntyneen palkkojen eriarvoisuuden selittyvän sillä, että erilaiset työntekijät saavat lisääntyvässä määrin erilaista palkkaa, ja myös sillä, että erilaiset työpaikat maksavat keskimäärin lisääntyvässä määrin erilaisia palkkoja. Osa tästä ilmiöstä näyttää selittyvän uudempien työpaikkojen alhaisemmalla järjestäytymisasteella ja sitä kautta minimipalkkojen alhaisemmalla purevuudella. Nämä selitykset eriarvoisuuden lisääntymiselle ja niiden linkki kansantalouden työllisyysasteeseen olivat Suomessakin hiljattain esillä valtiosihteeri Martti Hetemäen lausunnoissa.

Kolmas maailmalla paljon tutkimuksissakin huomiota saanut ilmiö on työmarkkinoiden polarisaatio. Siinä kyseessä on tiettyjen työtehtävien harvinaistuminen ja toisten yleistyminen. Polarisaatiolla viitataan siihen, että yleistyvät työtehtävät näyttävät sijoittuvan keskitulojen ala- ja yläpäähän, kun taas harvinaistuvat rutiininomaiset työtehtävät ovat perinteisesti sijainneet tulojakauman keskivaiheilla. Työmarkkinoiden polarisaatiota tapahtuu globaalin talouden ja teknologisten trendien seurauksena. Ihmisiä ei tarvita tekemään rutiininomaisia töitä, jos robotit suoriutuvat niistä halvemmalla. Siten työmarkkinoiden polarisaatio linkittyy voimakkaasti yllä mainittuun osaamisen kysyntään ja on sitä kautta yksi selitys tulojakaumassa tapahtuville muutoksille.

Koko tätä kunnianhimoista aihepiiriä tutkitaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen meneillään olevissa hankkeissa. Emme lupaa vastata kaikkiin kysymyksiin kaikesta, mutta ainakin lupaamme selvittää, miten paljon nämä maailmalla havaitut kehityskulut pätevät Suomeen. Tutkimusta ei toki tehdä yksistään PT:n voimin, vaan mukana on kattavasti yhteistyötä ”Taidot Työhön”- ja ”Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka”-konsortioissa eri tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä. Lisäksi mukana on myös kansainvälistä huippua – muun muassa David Autorin (MIT) muodossa.

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share