Takaisin

Tutkimus osoittaa: opettajalla on väliä

Tutkimus osoittaa: opettajalla on väliä

Järjestimme 12.-13.6. kansainvälisen workshopin aiheella ”Early Life Environment and Human Capital Formation”. Workshopissa nähtiin siis esityksiä varhaislapsuuden ympäristön vaikutuksesta lasten osaamisen, taitojen ja terveyden kehitykseen.

Päällimmäiseksi esitetystä tutkimuksesta jäi mieleeni, että hyvin erilaisilla varhaislapsuuden interventioilla on vaikutusta ihmisen elämän kannalta tärkeiden ominaisuuksien kuten kognitiivisten ja ei-kognitiivisten kykyjen kehittymiseen. Niitä voi parantaa esimerkiksi vanhempien koulutukseen ja terveyteen investoimisella, julkisilla varhaiskasvatuksen tai hyvinvoinnin tukemisen kehitysohjelmilla tai köyhien äitien tukemisella.

Erityisesti workshopin toisen keynote-puhujan, University College Londonin professorin Pedro Carneiron esitys laajamittaisesta pienten lasten koulutukseen suuntautuneesta kenttäkokeesta Ecuadorissa oli vaikuttava.

Kenttäkokeessa oppilaat jaettiin vuosittain uudelleen eri luokkiin satunnaiskriteerillä kokeiluun osallistuvissa kouluissa. Tämän johdosta oppilaille tuli aina uudenlainen luokkaympäristö ja uusi opettaja. Siten tutkimuksessa pystyttiin tuottamaan laadukasta tietoa luokkaympäristön vaikutuksesta oppimistuloksiin.

Luokkaympäristö on kokonaisuus, joka koostuu opettajasta ja muista oppilaista. Jos esimerkiksi muut ovat hyviä oppilaita, voivat he vetää minuakin parempiin suorituksiin. Toisaalta jos luokkaan sattuu meluava ryhmä, joka estää opettajaa keskittymästä opettamiseen, voi se haitata merkittävästi koko luokan oppimistuloksia.

Opettajan opetuksen laatua on normaalisti vaikea erottaa muusta luokkaympäristön vaikutuksesta, koska kaikki oppimiseen liittyvä tapahtuu samassa luokassa. Tässä tutkimuksessa erottelun voi tehdä, koska kokeen suunnitelman ansiosta sama opettaja opettaa monessa eri luokkaympäristössä. Siten eri vuosien oppimistuloksia vertailemalla pystytään erottamaan opettajan laadun merkitys luokkaympäristön muista tekijöistä.

Pedron tuloksista pystyttiin muun muassa havaitsemaan, että opettajan laadulla on melko paljonkin merkitystä oppimistuloksiin. Toisaalta niin on muiden luokan oppilaiden yhteenlasketulla kyvylläkin mitattuna aiemman vuoden suorituksista. Lisäksi muiden oppimistuloksiin näytti vaikuttavan negatiivisesti, jos luokkaan sattuu yksi tai kaksi erityisen häiritsevästi käyttäytyvää oppilasta.

Pedron tutkimus osoittaa keskeisesti, että juuri opettajan laadulla ja muulla luokkaympäristöllä voi olla merkittävästi vaikutusta oppimistuloksiin ja myös ei-kognitiivisten kykyjen kehitykseen.

***

Workshopissa kuultiin myös muita tutkimuksia, jotka saattavat olla ajankohtaisia yhteiskunnallisen keskustelun kannalta Suomessa. Esimerkiksi moni tutkimus liittyi varhaiskasvatuksen ja muiden lasten hoitomuotojen vaikutuksiin lasten kognitiiviseen ja ei-kognitiiviseen kehitykseen. Näillä termeillä yleensä viitataan esimerkiksi koulumenestykseen ja sosiaalisiin kykyihin tai vaikkapa fyysisen ja mielen terveyden kehitykseen.

Hoitomuodosta vallitsee yhteiskunnallisessa keskustelussa paljon mielipiteitä ja aihe vetoaa monien tunteisiin. Mielipiteistä ja tunteista riippuen keskustelijalla saattaa olla vahva uskomus (liian aikaisen) varhaiskasvatuksen voimakkaasta positiivisesta tai negatiivisesta vaikutuksesta.

Workshopissa nähdyistä tuloksista voi ainakin vetää sen johtopäätöksen, että kaikkiin tapauksiin soveltuvaa voimakasta vaikutusta varhaiskasvatuksella tuskin on. Tämä ei varmaankaan tule tutkijoille yllätyksenä. Toisaalta tulosten mukaan vaikutuksia oli kumpaankin suuntaan. Kiinnostava oli esimerkiksi italialainen tulos, jonka perusteella hyväosaisia ja 0–2-vuotiaita lapsia päivähoito jopa haittasi älyllisellä kehityksellä mitattuna. Tämä tutkimus tosin jätti jatkotutkimukselle enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastasi: mikä on päivähoidon tai varhaiskasvatuksen laadun merkitys, mikä on vaihtoehtoisen hoidon laadun merkitys, mikä on sopiva ikä laittaa lapsi päivähoitoon ja niin edelleen.

Juuri ylläkuvatusta aihealueesta ja suomalaisella aineistolla Taidot Työhön -konsortio on tarjoamassa lisää tutkittua tietoa, kunhan tulokset saadaan valmiiksi.

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share