Takaisin

Lisää oppivelvollisuutta vai maksuton 2. asteen koulutus: ehdotus kokeeksi

Lisää oppivelvollisuutta vai maksuton 2. asteen koulutus: ehdotus kokeeksi

Nuorten ikäkohorttien keskuudessa yksi erittäin huolestuttava trendi on toisen asteen koulutuksen kesken jättäminen ja näiden nuorten heikko siirtyminen työmarkkinoille.

Pelastakaan Lapset ry ja joukko muita tunnettuja järjestöjä ovat aloittaneet nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen (uutinen), jonka tavoitteena on, että Suomessa siirryttäisiin aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutuksen. Vaikka lukio ja ammattikoulutus ovat maksuttomia, niin koulutuksen kustannukset (kuten kirjat ja muut oppimisen välineet) nousevat eri arvioiden mukaan useaan tuhanteen euroon. Toisaalta on ehdotettu oppivelvollisuuden pidentämistä keinona ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Kansalaisaloitteen erääksi perusteluksi on annettu se, että 25 ikävuoteen mennessä noin 15 prosenttia väestöstä jää vaille toiseen asteen tutkintoa (esim. Tieto & Trendit, kuvio 1). Huoli on oikea, sillä nykyisillä työmarkkinoilla ei oikein enää pärjää ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Mutta mikä keino tähän on paras?

Vaihtoehtojen puntarointia

Ilmainen 2. asteen koulutus tarkoittaisi nykyisten itse maksettavien kustannusten siirtämistä veronmaksajan maksettavaksi kolmen vuoden ajaksi. Tällaisen uudistuksen ilmeinen kustannus on se, että nämä rahat täytyy verottaa jostakin. Uudistuksen toivottu hyöty on se, että entistä useampi nuori voisi tehdä koulutusvalintoja ilman pelkoa rahojen loppumisesta. Näin perheen varallisuus ja sosioekonominen tausta rajoittaisivat mahdollisesti vähemmän 2. asteen koulutukseen valikoitumista.

Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen jatkaisi oppivelvollisuutta osittain toisen asteen tutkinnon puolelle. Tuolta pidentyneeltä ajalta opintojen tulisi olla täysin maksuttomia kuten edellisessäkin ehdotuksessa. Lisäkustannuksia tulisi siitä, että oppivelvollisuutta tulisi valvoa ja itse opetukseen tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että pakkoon perustuva koulutus saattaa tuottaa huonomman lopputuloksen eikä edes välttämättä lisää toisen asteen tutkintojen määrää. Oppivelvollisuus kun päättyy ennen nuoren valmistumista toiselta asteelta.

Suurin epävarmuus näihin uudistuksiin liittyen on siinä, kuinka paljon ja kuinka laadukkaasti uudistuksilla saadaan lisättyä kouluttautumista. Pelkän ilmaisuuden ongelma voi olla, että se ei kannusta oppivelvollisuuden pakon tavoin olemaan koulussa ja opiskelemaan. Toisaalta oppivelvollisuuden laajentamisen ongelma voi olla, että pakotetut oppilaat eivät ole yhtä motivoituneita ja opintojen keskeyttäminen saattaakin siirtyä vain vuodella eteenpäin. Meillä on olemassa hyvin vähän tutkittua tietoa siitä, mikä todella toimii.

Tarvitsemme kipeästi uutta tietoa päätöksenteon tueksi

Suomessa on viime aikoina eletty todellista kokeiluhuumaa. Kokeilut nähdään trendikkäänä ja niitä ehdotetaan tehtäväksi vähän joka asiasta. Vaikka kokeilujen edistäminen onkin hyvä tavoite tutkimustiedon saamiseksi päätöksenteon tueksi, sisältyy yli-innokkaaseen kokeiluhalukkuuteen myös riskejä. Kokeilut eivät ole ilmaisia.  Lisäksi eettisesti tulisi kokeilla vain asioita, jotka ovat tärkeitä ja joista tarvitaan kipeästi lisää tietoa sen takia, että kokeissa asetetaan kohdehenkilöt epätasa-arvoiseen tilanteeseen.

Yllä mainituista syistä koemme, että ilmainen toisen asteen koulutus kuuluu niihin tärkeisiin kysymyksiin, joista kokeilua olisi perusteltua tehdä. Siten ehdotamme tehtäväksi koetta, jossa osalle yhden ikäluokan nuorista arvotaan ilmainen 2. asteen koulutus. Kokeen voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että kokeen kohteena olevat nuoret saavat tietää olevansa kokeessa mukana hyvissä ajoin jo 9. luokan syksyllä. Kokeessa kohdehenkilöt saisivat tukea koulutuksesta syntyviä kuluja vastaan.

Tutkimuksen lopputulemina voisivat olla tutkintojen suorittaminen 20 ikävuoteen asti, tulevat työtulot, sekä muut sosiaaliset indikaattorit. Tekemämme karkeat voimalaskelmat osoittavat, että jotta havaitsisimme 80 prosentin todennäköisyydellä 2 prosenttiyksikön muutoksen valmistumistodennäköisyydessä, tulisi otoskoon olla hieman yli 2000 henkilöä. Jos haluamme tarkentaa koetta 1 prosenttiyksikön muutoksen havaitsemiseen, tarvitsisimme mukaan noin 10000 nuorta.

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share