Takaisin

Aktiivimallissa aktiivinen työnhaku ei riitä

Aktiivimallissa aktiivinen työnhaku ei riitä

Vuoden alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli on ollut kuuma puheenaihe. Kansalaisaloite sen kumoamiseksi on kerännyt jo yli 134 000 nimeä. Tämä kirjoitus perustuu suurelta osin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle yhdessä Seija Ilmakunnaksen kanssa antamaani lausuntoon.

Aktiivimallin keskeisin uudistus liittyy siihen, että työttömyysturvaetuuden säilyttämiseksi täydellä korvaustasolla työttömälle ei enää riitä aktiivinen työn etsintä, vaan aina edellytetään joko lyhytaikaista työntekoa (18 tuntia työehtosopimuksen mukaisella palkalla/ ansaittava yritystoiminnalla 241 euroa edeltävän 3 kuukauden aikana) tai työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumista (5 päivää 3 kuukauden aikana). Jos näitä ehtoja ei täytetä, työttömyysetuus maksetaan 4,65 prosentilla alennettuna seuraavan kolmen kuukauden ajan. Malli koskee niin ansiosidonnaisen päivärahan, peruspäivärahan kuin työmarkkinatuenkin saajia.

Aktiivimalli asettaa työttömät työnhakijat eriarvoiseen asemaan

Ehdotetun aktiivimallin suurena ongelmakohtana voi pitää sitä, että se asettaa työttömät työnhakijat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan ja ammatin mukaan. Alueiden välillä on suuria eroja työpaikkojen tarjonnan määrässä. Eroja löytyy myös työllisyyttä edistäviin palveluihin pääsyssä.

Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta. Vuonna 2017 aktivointiaste oli koko maassa noin 28 prosenttia. Huolimatta työttömän osoittamasta aktiivisuudesta työssäoloehtoa tai palveluihin osallistumisehtoa voi olla vaikea täyttää, jos ongelmana on työpaikkojen tarjonnan puute tai rajoitettu mahdollisuus päästä työllisyyttä edistäviin palveluihin.

Vaikka henkilö tekisi kohtuudella kaiken häneltä vaadittavan, hän ei välttämättä pysty täyttämään aktiivisuusvaatimusta hänestä riippumattomista syistä. Siksi laissa olisi perustusvaliokunnankin kannan mukaan pitänyt varmistaa, että tällaisissa tilanteissa henkilö ei joudu etuuden alennuksen kohteeksi. Tällaista kirjausta laista ei kuitenkaan löydy.

Työttömien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksissa löytyy myös eroja mm. iän, koulutustason ja työttömyyden keston mukaan. Malli rankaisee enemmän niitä, joilla työllistymismahdollisuudet ovat heikommat, kun palveluihinkin pääsee vain osa. Niille työttömille, jotka eivät onnistu aktiivisuusehtoa täyttämään, uudistus merkitsee työttömyysturvan leikkausta huolimatta työttömyysjakson alun omavastuupäivien laskusta.

Suomessa eritoten peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa olevien köyhyysasteet ovat varsin korkeita jo nykyisellään. Jos näihin tuen tasoihin kohdistuu vielä lisäleikkauksia johtuen aktiiviehtojen täyttämättä jäämisestä, se lisää köyhyyttä ja tarveharkintaisten, pienituloisuutta täydentävien sosiaalietuuksien (asumistuki, toimeentulotuki) käyttöä.

Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokseen liitetyn lausumaehdotuksen, jonka mukaan “eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sen, että ns. aktiivimalli ei johda työttömänä olevan etuusmenetyksiin asuinpaikan, iän, sukupuolen, vajaatyökykyisyyden tai muun vastaavan syyn takia”. On vaikea nähdä, kuinka tämä varmistetaan.

Aktiivimalli voi myös pidentää työttömyyden kokonaiskestoa

On hyvä muistaa, että työttömyysvakuutus on keskeinen osa sosiaalivakuutusta nykyaikaisessa hyvinvointivaltiossa (Landais et al. 2010). Sillä turvataan työttömäksi joutuneen elintasoa ja mahdollisuutta kulutuksen tasoittamiseen työttömyyden aikana. Hyvä työttömyysturva mahdollistaa myös omaa osaamista vastaavien työpaikkojen etsinnän, ja sitä kautta työttömyysturvan saaminen tukee työn etsimistä, joka johtaa tuottavampaan lopputulokseen niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta.

Kyyrän ja Pesolan (2017) suomalaisella aineistolla saama tutkimustulos osoittaa, että ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi myös työttömyyden jälkeiseen palkkatasoon ja työsuhteen kestoon. Pidempi ansioturva antaa aikaa etsiä pidempään omaa osaamista vastaavaa työtä, ja tämä johtaa parempiin työttömyyden jälkeisiin työsuhteisiin.

Aktiivimallin keskeisenä tavoitteena on ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. Lyhytkestoisen työn etsimiseen, lyhytkestoisen työn tekemiseen samoin kuin toimenpiteisiin osallistumiseen sisältyy aina myös ns. lock-in-vaikutuksia eli sitä, että näihin käytetty aika sitoo työttömän työnhakijan ajankäyttöä ja vähentää hänen mahdollisuuksiaan etsiä parempaa ja sopivampaa työtä avoimilta työmarkkinoilta.

Työllisyysjaksot, jos niitä saa, toki katkaisevat työttömyysjakson, mutta ei ole lainkaan itsestään selvää, mikä vaikutus niillä on työttömän työnhakijan työttömyyden kokonaiskestoon, jos ne vähentävät tehokasta työn etsintäaikaa työntekijän osaamista vastaavan työpaikan löytämiseksi. Mielenkiintoinen tutkimuskysymys on myös se, estääkö vai edistääkö lyhytaikaisen ja osa-aikaisen työn vastaanottaminen työttömyysaikana oman ammattiosaamisen ulkopuolelta myöhempää työuraa laadullisessa mielessä.

Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden tarjoamisessa ensisijainen tavoite tulisi olla tarjota kullekin työttömälle työnhakijalle räätälöityjä palveluita, jotka edistävät heidän työllistymistään parhaalla mahdollisella tavalla. On olemassa riski, että tämä tavoite vaarantuu, jos palveluilla haetaan aktiivisuusehdon täyttämistä.

Aktiivimallista puuttuvat positiiviset kannustimet toisin kuin Tanskan työttömyysturvareformissa, josta aktiivimallin perusidea on otettu

Työttömyysturvalakiin on tehty lyhyen ajan sisällä useita reformeja. Vuoden 2017 alussa ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksimikesto lyhennettiin 400 päivään (300 päivään niille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria). Aktiivimalli tuli voimaan tämän vuoden alusta ja lisää uudistuksia on tulossa. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo valmistellut lakiesitysluonnoksen, johon sisältyisi ns. aktiivisen työnhaun velvoitetta koskeva lakimuutos työttömyysturvalakiin. Siinä työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon tarkastelujakson aikana. Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä asetettaisiin 60 päivän korvaukseton määräaika. Tämän uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

Sekä työttömyysturvan aktiivimalli että kaavailtu aktiivisen työnhaun velvoite perustavat kannustavuutensa sanktioihin. Jos aktiivisuuskriteerit eivät täyty, seurauksena on leikkaus työttömyysturvan tasoon (työttömyysturvan aktiivimalli) tai korvaukseton määräaika (aktiivisen työnhaun velvoite).

Aktiivimallin perusidea on saatu Tanskassa tehdystä ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistuksesta, joka tuli voimaan vuoden 2017 alusta ja joka sisältää samantyyppisen omavastuupäiväelementin, jos työttömyysturvalla oleva ei ole täyttänyt tiettyä työllisyysvaatimusta tarkasteluajanjaksolla. Tanskassa työllisyysvaatimus on tiukempi eivätkä palvelut ole mukana, mutta alenema omavastuupäivästä pienempi (1,2 prosenttia). Tanskassa tähän reformiin sisältyi myös positiivinen kannustinelementti: yhtä työllisyyspäivää kohti työttömyysturvalla oleva voi pidentää kahdella päivällä työttömyysturvakautensa kestoa. Tämä mahdollistaa työttömyysturvan maksimikeston pidennyksen kahdesta vuodesta maksimissaan kolmeen vuoteen (OECD 2016).

Aktiivimallin toteutustavan vuoksi sen vaikuttavuutta ei valitettavasti voida kunnolla arvioida. On kuitenkin erittäin tärkeää seurata mallin toimivuutta sekä työttömien kannalta että myös hallinnollisen taakan näkökulmasta.

Share

Aktiivimallissa aktiivinen työnhaku ei riitä

  1. Hei!

    Voisitteko ystävällisesti kertoa muutaman esimerkin sellaisesta Suomen kunnasta, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta työllistyä kolmen kuukauden aikana muutamaksi tunniksi tai päästä työvoimapalveluiden piiriin? Tämä heitto on kuultu niin monesti suusta, että jotain faktaa asian pohjaksi olisi hyvä saada. Minä en löydä tällaisia paikkakuntia kovin nopeasti, vaikka kuinka etsin. En ole löytänyt siis ainuttakaan tällaista kuntaa, vaikka yritin.

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share