Takaisin

Tuotannon monimutkaisuus kertoo paljon maan palkkatasosta

Tuotannon monimutkaisuus kertoo paljon maan palkkatasosta

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, niin kutsutut itäblokin maat integroituivat entistä vahvemmin länteen ja Euroopan unioniin. Näissä Itä-Euroopan maissa talous kasvoi 1990- ja 2000-luvuilla voimakkaasti, ja ne saavuttivat tuottavuudessa Länsi-Euroopan korkeampaa tasoa.

Myös palkkakehitys näissä maissa on ollut voimakasta. Tämä käy ilmi kuviosta 1, jossa on kuvattuna maan keskimääräinen työvoimakustannus työntekijää kohden vuonna 1995 ja näiden suhde työvoimakustannusten keskimääräisiin kasvuvauhteihin vuosina 1995–2016. Aineisto on EU:n komission AMECO-tietokannasta.

Kuvio 1. Työvoimakustannukset vuonna 1995 ja niiden keskimääräiset kasvuvauhdit vuosina 1995–2016

Ellipsin sisältä löytyvät Itä-Euroopan maat ja sen ulkopuolella kehittyneet länsimaat. Mitä pienempi palkkataso on ollut vuonna 1995, sitä nopeampaa on ollut palkkojen nousu sen jälkeen. Tämän seurauksena työvoimakustannusten tasot ovat myös lähentyneet toisiaan. Tämä käy ilmi kuviosta 2, jossa on kuvattu työvoimakustannusten keskihajonnan kehittyminen yli ajan EU15-maille ja Euroopalle yleisemmin.

Kuvio 2. Työntekijää kohden laskettujen nimellisten työvoimakustannusten keskihajonta, euroa

Kuviosta 2 havaitaan, että EU15-maiden työvoimakustannusten tasot eivät ole lähentyneet toisiaan. Mutta tarkasteltaessa Eurooppaa laajemmin huomataan, että palkat ovat lähentyneet toisiaan. Tämä on seurausta siitä, että Itä-Euroopassa palkkatasot ovat lähentyneet länsieurooppalaista tasoa. Tosin finanssikriisin jälkeen tämäkin lähentyminen näyttäisi päättyneen, mitä sietäisi tarkastella enemmänkin.

Maiden välisiä palkkaeroja tarkastellessa tulee helposti sortuneeksi siihen, että vertaa vaikkapa Viron tasoa Suomen tasoon ja päätyy johtopäätökseen, että Suomi ei pärjää hintakilpailussa. Tämä on kuitenkin liian suoraviivaista. Usein puhutaan siitä, että tuotteen laadulla on suuri vaikutus siitä saatavaan hintaan ja sitä kautta palkkatasoon. Kenties vielä tärkeämpää on se, mitä valmistetaan ja miten vaikeaa/monimutkaista tämän tuotteen valmistus on. Kuvio 3 kuvaa työvoimakustannusten suhdetta siihen, miten monimutkaisia tuotteita taloudessa tuotetaan. Monimutkaisuutta kuvaa tässä “Economic Complexity Index” (ks. myös PT:n syksyllä 2016 julkaiseman Toimialaennusteen (pdf) Liite 1).

Kuvio 3. Tuotannon monimutkaisuus ja työvoimakustannukset, euroa, keskiarvot vuosilta 2010–2014

Kuvion 3 perusteella näyttääkin siltä, että mitä monimutkaisempia tuotteita maa valmistaa, sitä korkeampi on työvoimakustannusten taso. Ellipsin sisään jäävät Itä-Euroopan maat. On huomattava, että osassa Itä-Eurooppaa (Slovenia, Slovakia, Tshekki ja Unkari) valmistetaan verrattain monimutkaisia tuotteita, mutta palkkataso on silti alhaisempi. Monimutkaisuus ei siis selitä kaikkea vaihtelua työvoimakustannuksissa. Toisaalta voisi argumentoida, että näissä maissa palkoissa on selvää nousuvaraa. Merkille pantavaa on myös Norjan villi palkkataso, jota selittävät kenties maan öljyvarat. Öljyä voi tuotannon kannalta pitää verrattain yksinkertaisena tuotteena.

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share