Takaisin

Irtisanomissuoja ja -suojattomuus

Irtisanomissuoja ja -suojattomuus

Tämän kuukauden kuumin puheenaihe on irtisanomissuoja ja sen heikentäminen. Hallitus ehdottaa, työmarkkinajärjestöt vastustavat. Hallitus vie lakia eteenpäin, vaikka väkisin, työmarkkinajärjestöt vastaavat lakkoaallolla. Missä on aito keskustelu, jossa kuunnellaan toisen osapuolen näkemystä ja pyritään ymmärtämään mitä se merkitsee? Mikä on niin pyhä, ei-neuvoteltavissa oleva asia, että sen takia kannattaa ajautua kiistaan, joka uhkaa vahingoittaa kaikkia osapuolia? Koska kiista koskee työllisyystoimenpidettä, eikö asiaa voisi tarkastella objektiivisesti esimerkiksi taloustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta? Voisiko tiede tarjota rehellisen näkökulman, joka ei palvele pelkästään jonkun osapuolen intressejä?

Itse asiakysymystä on tarkasteltu taloustieteen piirissä paljonkin. Irtisanomissuojan heikentämisen kausaalisista vaikutuksista on kuitenkin tehty empiiristä tutkimusta suhteellisen vähän sellaisessa asetelmassa, jossa vaikutus pystytään eristämään muista taloudessa tapahtuvista muutoksista.

Olisivatko muista maista saadut tulokset yleistettävissä Suomen työmarkkinoille? Empiiristen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että irtisanomissuojan heikennyksen vaikutus työllisyyteen on epäselvä (suunta) ja vähäinen (suuruus). Merja Kauhasen (PT) ja Antti Kauhasen (ETLA) asiantuntija-arviot aiemmasta lakiesityksestä koskien irtisanomissuojaa ovat kaikkien saatavilla.

Ehdotetun toimenpiteen vaikutuksia työllisyyteen ja tuottavuuteen voi yrittää selventää tarkastelemalla vaikutuksia eri näkökulmista.

Työntekijä. Uudistus lisäisi irtisanomisen riskiä, mutta se toisi myös lisää työpaikkoja tarjolle niihin yrityksiin, joita muutos koskee. Työmahdollisuuksien lisääntyminen antaa tilaisuuden useammalle työnhakijalle osoittaa kyntensä. Jos toimenpide koskee vain mikroyrityksiä (alle 10 henkilön työpaikkoja), niissä työskentelevät kokevat toisaalta olonsa epävarmemmaksi kuin ennen. Epävarmuus saattaa toki myös lisätä henkilön ahkeruutta ja tuottavuutta. Työn haussa olevat puolestaan tiedostavat yrityskoon olevan kaikkien muiden tekijöiden ohella työnhakupäätökseen vaikuttava tekijä. Joka tapauksessa työpaikan saanut todennäköisesti aloittaa työsuhteen 2–6 kuukauden koeajalla, yrityksen koosta riippumatta. Jos henkilö sitten tulisikin irtisanotuksi henkilökohtaisin perustein, on sillä lannistava, ehkä myös stigmatisoiva vaikutus niin, että työura voi katketa pitkäksi aikaa.

Työnantaja. Yrittäjän riski rekrytoida pienenee, koska irtisanominen helpottuu. Rekrytoinnit lisääntyvät niissä mikroyrityksissä, joissa virherekrytoinnin pelko on ollut henkilöstön kasvattamisen esteenä. Koska pestaukset ja irtisanomiset lisääntyvät, eri työtehtäviin saadaan valikoitua sopivammat työntekijät. Näin kohtaanto työmarkkinoilla paranee, mikä kasvattaa yritysten tuottavuutta. On kuitenkin mahdollista, että riskiä kaihtavat työnhakijat hakevat työtä vain suuremmista yrityksistä, jolloin työnhakijat ovat jo valmiiksi valikoituneet. Tämä voi rajoittaa tuottavuuden kasvua. Toisaalta parempi työsuhdeturva lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta, mikä rohkaisee ja kannustaa työnantajaa panostamaan henkilöstön inhimilliseen pääomaan. Eli myös suojan vahvistaminen kasvattaisi firman tuottavuutta.

Vaikka irtisanominen olisi jatkossa helpompaa, rekrytointi ei sitä välttämättä ole ja nielee joka tapauksessa resursseja ja aikaa, mukaan lukien perehdyttämisajan. 

Kansantalous. Muutos koskisi vain määrättyä yritysjoukkoa, mutta toisaalta näiden yritysten osuus on yli 90 prosenttia noin 300 000 suomalaisesta yrityksestä, eli potentiaalia on paljon. Tosin kaikista työllisistä vain neljäsosa on työssä näissä yrityksissä. Näiden mikroyritysten liikevaihto on noin 17 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta.

Uudistuksen myötä ilmeisestikin myös työpaikkaliikkuvuus lisääntyy ja työttömiä työllistyy, vaikka irtisanottujakin tulee enemmän. Nettovaikutus työllisyyteen on empiirisen tutkimuksen perusteella joka tapauksessa määrällisesti pieni. Tietenkin jos työvoima pystytään ohjaamaan kykyjen mukaisesti soveltuvampiin työtehtäviin, tuottavuus koko kansantalouden tasolla kasvaa. Tuottavuuden kasvu lisää tuotantoa ja tuloja. Silloin palkkataso pyrkii nousemaan. Miten käy työllisyyden kasvun?

Jos sen kaltainen ehdotus kuin irtisanomissuojan höllentäminen tuodaan keskusteluun liian hätäisesti ja liian ohuin perustein, ei ehkä ole yllättävää, että saadaan aikaiseksi kiista. Ihmiset ottavat kantaa nopeasti, jolloin tilanne polarisoituu. Meillä on taipumus samaistua tällaisiin mielipiteisiin, jolloin jo vastakkaisen mielipiteen merkityksen pohtiminen voi tuntua uhkaavan omaa hyvinvointia.   Mitä kiihkeämmin puolustamme omaa mielipidettä, sitä vaikeampi on myöhemmin muuttaa mieltänsä, vaikka faktat sitä puoltaisivatkin. Tämä sama liittyy moniin muihinkin aiheisiin, joissa on ajatus siitä, että meillä on oikea näkökulma ja vastapuolella väärä.

Tieteelliseen tutkimustietoon perustuva näkökulma on kuitenkin objektiivinen, läpinäkyvä ja perusteltavissa oleva ja sen vuoksi suositeltavin näkökulma. Omassa päässä pyörivä hyvä idea on syytä altistaa kriittiselle tarkastelulle ja tieteelliselle arvioinnille. Tätä prosessia varten meillä on hyviä tutkimuslaitoksia, joissa tehdään kansainvälisillä laatukriteereillä mitattuna korkeatasoista tutkimusta. Lainvalmistelussa tätä tutkimusta voisi ottaa hyötykäyttöön nykyistä enemmän ja jo aikaisemmassa vaiheessa.

Share

Irtisanomissuoja ja -suojattomuus

  1. Pentikäisen alunperin lanseeraama selitys “kohtaanto työmarkkinoilla paranee ja tuottavuus paranee” kuulosta päälleliimatulta. Työntekijän kannalta hinta on kuitenkin kova, koska eräät työnantajat toimivat asenteella “mikään ei riitä” ja tällaisista yrityksistä fudut tulee ihan liian helposti. Jarruttajaksi pitäisi kirjata lakiin irtisanomisraha, joka kattaisi vähimmillään 60 päivän karenssiaika.

  2. Hei Elina,
    Hyvä kirjoitus, kiitos. Sellaista näkökulmaa en ole tämän kiistan tiimoilta nähnyt, että mikä vaikutus pienessä yrityksessä pitkään työtä tehneille jo ikääntyneille työntekijöille tällä muutoksella olisi (tai olisi ollut, jos esitys on tänään oleellisesti saanut uuden suunnan). Epäilyhän on ollut, että individuaalisyitä käytettäisiin myös “työvoiman vaihtoviikkojen” välineenä. Ja perusteita hieman alentuneen motivaation ja työuupumuksen, mutta kokeneen ja ammattitaitoisen, työntekijän irtisanomiseen saattaisi epämääräisillä kirjauksilla olla.
    Mitä mieltä sinä olet?

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share