Takaisin

Kannabiksen laillistamisen vaikutuksista

Kannabiksen laillistamisen vaikutuksista

Sisäministerimme puhuu kannabiksen dekriminalisoinnista. Luxemburgin hallitus aikoo laillistaa kannabiksen tuotannon, myymisen, ostamisen ja kulutuksen. Yhdysvalloissa 12 osavaltiota on jo laillistanut kyseisen päihteen. Näistä seitsemässä myydään jo laillista kannabista viihdekäyttöön. Maista Kanada ja Uruguay ovat laillistaneet sen koko maassa. Näyttäisi siis, että useissa länsimaissa ollaan kannabiksen laillistamisen polulla. Pohdin tässä blogissa, minkälaisia vaikutuksia laillistamisella olisi Suomessa.

Haarukoin potentiaalisia vaikutuksia käyttäen hyväksi lähinnä Yhdysvaltojen osavaltioista saatua ymmärrystä. Ennen kaikkea keskityn Coloradon dataan, sillä se oli ensimmäinen osavaltio, jossa laillista kauppaa käytiin. Colorado on myös väestöltään Suomen kokoinen, joten vertailu on intuitiivista.

En ole päihdepolitiikan asiantuntija. Osaamiseni ydin on yleisemmin politiikkamuutosten kausaalivaikutukset. Tämän tekstin tarkoitus on herättää analyyttistä keskustelua aiheesta. Toivon, että asiantuntijat korjaavatkin tarvittaessa antamiani arvioita. THL:n Pekka Hakkarainen ja Tuure Tammi ovat jo suositelleet käyttörangaistuksista luopumista. Dekriminalisaation sijaan vertaan tässä potentiaalisia vaikutuksia nykytilan ja laillistamisen välillä.

Kannabiskeskustelua tulisi nähdäkseni käydä 1) faktojen pohjalta ja 2) ilman ns. status quo -harhaa. Laillisuuden ja laittomuuden välinen valinta tulisi siis tehdä sen mukaan, mitkä niiden vaikutukset ovat haluamiimme lopputulemiin. Nykytila itsessään ei saa erityistä painoarvoa. Oletan tässä blogitekstissä, että Suomessa kannabis myytäisiin Alkossa ja tuotanto tapahtuisi Suomessa lisensoiduilla tuottajilla. Kannabikselle asetettaisiin kannabisvero, joka asettaisi hinnan suunnilleen samaksi kuin katukaupassa. Vahvemmat kannabislajikkeet kohtaisivat kovemman veron tai kiellettäisiin kokonaan, kuten alkoholinkin kohdalla.

 

Kulutus

THL:n kyselyn mukaan suomalaisista 8 % oli käyttänyt jotakin laitonta päihdettä viimeisen 12 kuukauden aikana vuonna 2018. Kannabis on saman kyselyn mukaan koko eliniän päihteiden käytön osalta ylivoimaisesti käytetyin laiton päihde. Käytännössä minkä tahansa huumeen ja kannabiksen elinikäisprevalenssit (osuus ihmisistä, jotka ovat kyseistä päihdettä käyttäneet vähintään kerran) ovat sama luku, joten oletetaan, että nuo 8 prosenttia suomalaisista aikuisista ovat käyttäneet myös kannabista edellisten 12 kuukauden aikana. Vastaavasti Coloradossa käyttäjiä vuonna 2017 oli noin 26 prosenttia aikuisväestöstä edellisen vuoden aikana eli Suomeen nähden noin kolminkertainen määrä.

Kuviossa olen esittänyt kannabiksen elinikäisprevalenssin ja lisäksi kaikkien huumeiden elinikäisprevalenssin ikäryhmittäin, sillä nämä tiedot löytyvät THL:n raportista. Kuviosta nähdään, että prevalenssit ovat rajussa kasvussa Suomessa. 25-34 -vuotiaiden ryhmästä noin 45 prosenttia on käyttänyt jotain laitonta päihdettä elämänsä aikana. Jos nykyisen huumepolitiikan tavoite on estää käyttömäärien kasvu, se on epäonnistunut surkeasti. Jos sen tavoite on alentaa käyttömääriä eli hidastaa kasvua suhteessa laillisuuteen, se on saattanut onnistua siinä.

Kuvio: Huumeiden käytön elinikäisprevalenssi 1992-2018, %.

Lähde: Karoliina Karjalainen, Pekka Hakkarainen, Mikko Salasuo, Tilastoraportti 2/2019, THL.

Kuinka laillistaminen vaikuttaisi kulutukseen? Anderson et al. (2019, JAMA Pediatr.) tutkivat viihdekäytön ja lääkekannabiksen laillistamisen vaikutusta nuorison kannabiksen käyttöön, eivätkä löydä mitään vaikutusta. He käyttävät hyväkseen osavaltiotason variaatiota lakimuutoksissa. Nuorisoon laillistaminen ei tuntuisi siis vaikuttavan kovin paljon, jos kyselyt ovat tällaisessa tabuaiheessa luotettava tutkimusaineisto. Näissä tutkimuksissa aina kysellään vain frekvenssejä, ei määriä. Eli kertakäyttömäärät voisivat kasvaa, ilman että kyselyssä havaitaan mitään eroja. Samankaltaisen tuloksen saavat Dills et al. (2017, työpaperi).

Rekisteriaineistolla on tutkittu Yhdysvalloissa osavaltiotasolla lääkekannabiksen laillistamisen vaikutusta alkoholin kulutukseen ja havaittu sen laskevan noin 12 prosenttia (Baggio et al. 2018, työpaper). Olettaen, että tulos pitää paikkansa ja että alkoholi ja kannabis ovat substituutteja (eli vaihtoehtoja toisilleen), tästä voidaan epäsuoraan päätellä, että kannabiksen kulutus kasvaa laillistamisen myötä.

Laillistettaessa voitaisiin myös pyrkiä ohjaamaan kulutusta mietoihin lajikkeisiin hintojen avulla.

 

Verokertymä

Kannabiksen laillistamisen ilmeinen positiivinen puoli yhteiskunnan kannalta on se, että se saadaan verotuksen piiriin. Yhdysvalloissa, niin kuin Suomessakin, on luonnollisesti harmaat markkinat kielletyille tuotteille. Coloradossa ensimmäisenä vuonna (2014) kannabisverokertymä oli noin 70 miljoonaa dollaria, kun 2018 se oli jo 270 miljoonaa dollaria. Kasvu johtuu luultavasti siis 1) pienentyneestä harmaasta markkinasta ja 2) lisääntyneestä kulutuksesta. Muissa osavaltioissa verotetaan vaihtelevasti. Mm. valtava California on epäonnistunut keräämään laajalti kannabisveroa saaden kasaan vain 300 miljoonaa dollaria vuonna 2018.

Suomen kokoinen Colorado kerää verokertymänsä 15 prosentin haittaverolla ja lupamaksuilla tavallisen 15 prosentin myyntiveron (sales tax) päälle. Tämän sivuston perusteella keskilaatuinen kannabis maksaa noin 200 dollaria unssilta keskimäärin eli noin 7 dollaria grammalta. Yhdysvaltalaiseen tapaan tähän päälle lasketaan verot, 30 %, joten grammalta verokertymä olisi noin 2,1 dollaria. Jos jaetaan 270 miljoonaa 2,1:llä, saadaan vuosikulutukseksi Coloradossa 129 miljoonaa grammaa. Tämä arvio on siis mahdollisesti hieman yläkanttiin, sillä myös lisenssimaksuista kerätään osa tuosta 270 miljoonan potista. Mahdollisesti tuota kulutusta on arvioitu myös suoremmin, saa vinkata.

Suomessa alkoholia verotetaan alkoholimäärän mukaan, ei hinnan mukaan. Luultavasti Suomessa kannabisvero asettuisi huomattavasti Coloradon veroa korkeammaksi, mutta toisaalta kulutus ainakin lähtökohtaisesti olisi alhaisempaa kuin Coloradossa. Verotusta rajoittaa se, kuinka paljon kysyntä joustaa harmaille markkinoille hintojen noustessa liian korkeaksi. Miksi kannabikselle tulisi asettaa haittavero? Siksi, että se aiheuttaa terveyshaittoja, jotka minimoituvat kulutuksen minimoituessa. Terveyshaitoilla on negatiivisia ulkoisvaikutuksia eli kustannus terveyshaitoista tulee kaikille veronmaksajille. Oletan, että Suomessa vero olisi keskimäärin 6 euroa grammalta eli noin kolminkertainen Coloradon nähden. Jos oletetaan kulutuskyselyiden perusteella (katso yllä), että kulutus olisi noin kolmasosa Coloradon kulutuksesta. Verokertymä olisi Suomessa tuon arvion mukaan samaa luokkaa kuin Coloradossa. Jos alkoholin kulutus laskee, vaikutus on nettona alhaisempi alhaisemman alkoholiverokertymän takia.

 

Työpaikat

FED:n ekonomistit arvioivat, että kannabisteollisuus työllistää Coloradossa suoraan 18 788 henkilöä. Suomessa jakelu tapahtuisi keskitetysti Alkon kautta ja tuotantokin luultavammin keskitetymmin lisensoidusti, joten työllisyysvaikutus olisi vähäisempi. Tässä ehkä Alko ja MTK ovat parhaat tahot arvioimaan työllisyysvaikutuksia. Lisäksi on muistettava, että kannabisteollisuus työllistää jo huomattavan määrän henkilöitä Suomessa. Kymmenet miljoonat kannabisgrammat Suomessa löytävät käyttäjänsä, mikä vaatii laajan logistiikan. Eli nettotyöllisyysvaikutus voisi olla jopa negatiivinen, jos harmaan talouden työpaikat huomioidaan. Tässä(kin) yhteydessä vähän työpaikkoja on parempi, koska se tarkoittaa, että tuotanto- ja jakeluketju on silloin ”tehokas” eli tuottavuus on korkea.

On hyvä huomata, että työntekijät tuskin siirtyisivät nykyisestä kannabiksen tuotanto- ja jakeluketjusta Alkon tiskin taakse. Laillistamisella olisi siis positiivisia työn kysyntävaikutuksia joissakin väestöryhmissä, mutta negatiivisia toisissa.

 

Terveysvaikutukset

Kannabis aiheuttaa terveyshaittoja. Kannabiksen laillistamisen vaikutus terveyteen taas ei ole ilmeinen. Sen kulutuksen osalta, joka tapahtuisi laillistamisesta huolimatta, terveysvaikutus tuskin on suuri. Regulointi ja tuotevalvonta voivat poistaa markkinoilta haitallisimmat tuotteet tai ainakin informoida kuluttajia mitkä näitä ovat. Tätä kautta terveysvaikutus voi olla tämän kulutuksen osalta jopa positiivinen. Lisäksi laillisuus voi parantaa keskustelun avoimuutta aiheen ympärillä, millä voi olla oma positiivinen vaikutus mm. hoitoon hakeutumisessa.

Kulutuksen voidaan kuitenkin olettaa lisääntyvän laillistamisen myötä. Tältä osin kannabis aiheuttanee haittavaikutuksia. Asiantuntijat osaavat kertoa paremmin mitkä ne ovat. Aiemmin jo mainittiin, että Yhdysvalloissa on havaittu laillistamisen mahdollisesti alentavan alkoholin kulutusta. Alkoholilla on omat terveyshaittansa. Lisääntyneen kannabiksen kulutuksenkin osalta kokonaisterveysvaikutus voi siis olla negatiivinen, nolla tai positiivinen. Ullman (2016, Health Economics) havaitsee, että lääkekannabiksen laillistaminen vähentää sairauspoissaoloja. Nicholas ja Maclean (2017, työpaperi) havaitsevat, että lääkekannabiksen laillistaminen nostaa ikääntyneiden työntekijöiden työn tarjontaa.

 

Kuluttajan hyvinvointi

Jo tapahtuvan kulutuksen osalta kuluttajan hyvinvoinnin voidaan olettaa parantuvan laillistamisen tuomien parempien tuoteselosteiden ja saatavuuden myötä. Tilanne on osittain verrannollinen alkoholin kieltolain aikaisen pimeään pullon ja nykyisen Alkon laadukkaan palvelun välillä. Siltä osin, kun laillistaminen lisää kulutusta, lisääntynyt kysyntä voi olla haitallista hyvinvoinnille, ainakin osittain.

 

Rikollisuus

Rikollisuus automaattisesti laskee, kun jo tapahtuvia rikoksia laillistetaan. Positiivista laillistamisessa on se, että poliisin ja oikeusjärjestelmän resurssit saadaan suunnattua muihin rikoksiin. Jos näillä resursseilla on positiivinen rajahyöty rikosten selvittämisessä tai estämisessä, niin muita rikoksia saadaan selvitettyä ja/tai estettyä enemmän.

 

Tutkimuksen näkökulma

Tutkijan näkökulmasta laillistaminen ja ennen kaikkea Alkon kautta tapahtuva myynti parantaisi ymmärrystämme ilmiöstä huomattavasti. Tilanne näkyy myös yllä mainitsemissani tutkimuksissa, joissa on tutkittu laillistamisen vaikutusta kannabiksen ja alkoholin kulutukseen. Kannabiksen osalta jouduttiin käyttämään kyselyjä, mutta alkoholin osalta voitiin käyttää aitoa myyntidataa, sillä alkoholi oli laillista koko ajanjakson.

Kyselyjenkin osalta laittomuus voi itsessään vääristää vastaajien halukkuutta kertoa totuus. Tästä(kin) aiheesta minulle voi linkata relevanttia tutkimusta.

 

Laillistaminen vs. dekriminalisaatio

Suomalaisessa keskustelussa on lähinnä keskusteltu dekriminalisaatiosta. Kuinka dekriminalisaatio eroaisi laillistamisesta kuten se on tässä esitetty? Tässä esitetyistä positiivisista vaikutuksista ainakin työpaikat jäisivät luomatta ja veroeurot keräämättä. Lisäksi kannabis ei tulisi regulaation piiriin dekriminalisoinnin myötä. Toisaalta, luultavasti käyttömäärät eivät lisääntyisi yhtä nopeasti kuin laillistettaessa.

 

Lopuksi

Olen yllä spekuloinut kannabiksen laillistamisen vaikutuksista. Pohdinnoissani on luultavasti paljon korjattavaa. Suosittelen tutustumaan tutkimuskirjallisuuteen tässä esitettyä syvemmin. Toivon, että parviäly näyttää parhaat puolensa ja auttaa minuakin ymmärtämään tätä ilmiötä paremmin.

 

Taulukko. Kannabiksen laillistamisen vaikutuksia.

Tulema Vaikutus Huom.
Kannabiksen kulutus Luultavasti kasvaa. Evidenssin perusteella melko pieni vaikutus nuorison keskuudessa Mahdollisesti laskee alkoholin kulutusta.
Verotulot Katso teksti Alentanee alkoholiverokertymää.
Työllisyys Satoja, ellei tuhansia. Suomen kokoisessa Coloradossa 19 000. Harmaan talouden puolelta menetetään työpaikkoja.
Terveysvaikutukset -/0/+ Olennainen kysymys, kuinka paljon kannabiksen kulutus syrjäyttää alkoholin kulutusta.

 

 

Share

Kannabiksen laillistamisen vaikutuksista

  1. Faktapohjaisempaa pohdintaa, kuin esimerkiksi hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajien mutu-ulostulot.

    Tällaisilla pitäisi saada sitä oikeaa, faktapohjaista keskustelua aikaiseksi ja ajamaan päätöstentekemisen motivaatiota järkipohjaisemmaksi.

  2. Asiallista pohdintaa, tälläistä keskustelua kaivattaisiin kipeästi lisää. En ole itse aiemmin huomannut tutkimusta laillistamisen vaikutuksesta alkoholinkulutukseen, kiitos tästä. Omalla kohdallani se kyllä pitää paikkansa, puolitin alkoholinkulutukseni ensimmäisen vuoden aikana kannabiksen käytön aloittamisesta, ja nyt joitain vuosia myöhemmin, olen lopettanut alkoholinkäytön lähes kokonaan.

    Laillistamisen vaikutuksista pohdinnasta jäi kokonaan pois rangaistavuuden poiston vaikutukset erityisesti nuorten syrjäytymiseen. Ainakin itse koen lukemani perusteella rangaistusten aiheuttavan käyttäjilleen enemmän ongelmia kuin itse aineiden, mutta en ole tästä aiheesta bongannut mitään relevanttia tutkimusta. Huumestigma vaikeuttaa myös lääkekäyttöä, mikä näkyy ensisijaisesti haluttomuutena myöntää erityislupia kannabikselle edes niissä tapauksissa, joihin se on hyväksytty Suomessa käytettäväksi.

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share