PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Tuloeroilla on väliä

Vaalien alla erilaiset gallup-kyselyt ovat olleet suosiossa. Helsingin Sanomien maaliskuussa teettämän gallup-kyselyn mukaan suomalaiset haluavat puuttua tulonjakoon verotuksen keinoin. Pääomatulojen verotuksen muuttamista progressiiviseksi kannatti 79 prosenttia haastatelluista, ja varallisuusverotuksen palauttamista kannatti 53 prosenttia. Kyselyyn haastateltiin yhteensä 1001 ihmistä. Tulosta voi ainakin osaksi selittää tuloerojen kehitys ja siitä käyty keskustelu. Tilastojen mukaan tuloerot ovat kasvaneet varsin… Lue lisää

Share

Velkasaneeraus vai "luottamuskeiju"?

Huhutaan, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) olisi jo viime vuonna esittänyt Kreikan velkasaneerausta ja että idea olisi nyt saamassa kannatusta myös EU:n valtiovarainministereiden piirissä. Heistä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble jo kertoikin viime viikonloppuna, että Kreikka ei pysty osoittamaan selviävänsä nykykeinoilla. Toisaalta Euroopan keskuspankin tiedetään olevan haluton jatkamaan tukitoimiaan, ja sen väitetään osaltaan vaikuttaneen siihen, että Portugali… Lue lisää

Share

Rautatieverkon nykytila

Rautatieliikenteen vaikeudet ovat jatkuneet viimevuotiseen tapaan myös tänä vuonna. Junaliikenne on myöhästellyt pahoin ja ihmisten hermot ovat olleet koetuksella. Ratahallintokeskuksen (nykyisin osa Liikennevirastoa) tilastoista nähdään, että ns. junaliikenteen täsmällisyys on ollut heikolla tasolla myös tänä talvena. Täsmällisyydellä tarkoitetaan henkilökaukoliikenteessä sitä, että juna on enintään 5 minuuttia aikataulusta jäljessä. Henkilölähiliikenteessä raja on 3 minuuttia. Tavoitteena henkilökaukoliikenteessä… Lue lisää

Share

Julkisen talouden kestävyysvaje on 0,5 prosenttia BKT:sta

Julkisen talouden kestävyysvaje kuvaa julkisyhteisöjen rahoitusjäämän (nykyarvoon diskontattua) muutosta (useimmiten parannusta), joka tarvitaan tasapainottamaan julkinen talous pitkällä aikavälillä. Toisin sanoen kestävyysvaje ilmaisee sen, kuinka paljon (nykyarvoon diskontattua) lisärahoitusta, tarvitaan, jotta julkisen talouden niin sanottu intertemporaalinen budjettirajoite olisi voimassa. Oheinen laskelma on tehty Euroopan komission kestävyysvajeindikaattorin S2 laskentakaavan mukaisesti. Yleistä standardia on noudatettu, jotta eri laskelmien… Lue lisää

Share

Elinajanodote on odote

Kenellekään ei liene epäselvää, että nykyisen hyvinvoinnin ylläpitäminen Suomessa edellyttää työurien pitenemistä tavalla tai toisella. Tätä seikkaa on viime aikoina erityisesti korostettu, kun uusimpien laskelmien mukaan suomalaisten elinajanodote on kasvanut ennakoitua selvästi nopeammin. On pidetty itsestään selvänä, että taloudellinen kasvu ja vaurastuminen johtavat jatkossakin vastaavaan elinajanodotteen nousuun. Suomea vauraammassa Yhdysvalloissa tilastollinen elinajanodote kääntyi laskuun vuonna… Lue lisää

Share

Saksalainen talouskuri kääntyy itseään vastaan

Huvittava legenda kertoo Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksesta, jossa puhuja toisensa jälkeen vannoi maansa pyrkivän parantamaan kilpailukykyään ja sen avulla vaihtotaseen ylijäämään. Viimeisenä tuli vuoroon pienenpienen Islannin edustaja, joka kauhuissaan ilmoitti, ettei hänen maansa mitenkään kykene ottamaan vastaan kaikkien muiden vientiylijäämiä. Saksa on perinteisesti tähdännyt ulkomaankaupan ylijäämään ja yleensä onnistunutkin siinä. Vuonna 2000 se oli kuitenkin hyvin… Lue lisää

Share

Kuka pelkää finanssipolitiikan viisastenkerhoa?

Syvä talouskriisi jättää aina jälkensä – sekä talouteen että myös yhteiskuntapolitiikkaan. Nytkin erityisesti Euroopasssa ja Yhdysvalloissa siitä on jäämässä muistoksi pitkittynyt työttömyys ja julkisen talouden velkaongelmat. Kärjistetyimmillään nämä seurausvaikutukset tuntuvat ns. reunavaltiossa (PIGS-maat), joissa tiukat leikkaus- ja kiristyspaketit seuraavat toistaan. Sijoittajien silmissä lopullista varmuutta saneerausohjelmien uskottavuudesta ei ole, ja näiden maiden kansalaiset saavat vielä pitkään… Lue lisää

Share

Ovatko porkkanat nousukauden herkkua?

Talouden tila vaikuttaa ihmisten terveyteen. Suhdanteet muuttavat tuloja ja työllisyyttä. Tämä voi vaikuttaa myös siihen, millaista ruokaa ihmiset hankkivat ja kuluttavat. Tulojen supistuminen ja työllisyyden heikkeneminen saattaa johtaa roskaruuan kulutuksen kasvuun terveellisten vaihtoehtojen kustannuksella. Terveellinen ravinto on usein hieman kalliimpaa kuin ns. roskaruoka. Tuoreessa tutkimuksessa on arvioitu työttömyyden vaikutusta erilaisten elintarvikkeiden kulutukseen. Tutkimuksessa käytetään amerikkalaista… Lue lisää

Share

Verotuksen kehittämistyöryhmä esittää…

”…verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutukseen.” Hyvä verojärjestelmä pyrkii oikeudenmukaiseen tulonjakoon tulojen uudelleenjaolla. Annetun tasa-arvotavoitteen saavuttamista rajoittavat tehokkuusnäkökohdat: verot olisi kerättävä siten, että niistä aiheutuva taloudellinen rasite olisi pienimmillään. Usein tehokkuusrajoite yksinkertaistuu työn tarjontahalukkuuden turvaamiseksi ja täystyöllisyydeksi ja muut tehokkuuden tekijät, kuten talouskasvu, ovat seurausta siitä. Edistääkö esitetty painopisteen muutos oikeudenmukaisuutta vai työllisyyttä? Toki… Lue lisää

Share

Lannistavatko vai kannustavatko palkkaerot?

Yleensä ajatellaan, että työtekijän oma palkka muiden työolojen ohella on keskeistä sen kannalta, kuinka tyytyväinen hän on työhönsä. Kuitenkin työntekijät havainnoivat myös muiden palkkaa omassa työyhteisössään, ja myös palkkarakenteilla muutoin kuin heidän oman palkkansa osalta voi olla vaikutusta työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen. Tuloerot laajemmin ja niiden vaikutus hyvinvointiin ovat perinteisesti olleet taloustieteilijöiden huolenaiheina, ja palkkaeroilla on… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share