PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Verotuksen kehittämistyöryhmä esittää…

”…verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutukseen.” Hyvä verojärjestelmä pyrkii oikeudenmukaiseen tulonjakoon tulojen uudelleenjaolla. Annetun tasa-arvotavoitteen saavuttamista rajoittavat tehokkuusnäkökohdat: verot olisi kerättävä siten, että niistä aiheutuva taloudellinen rasite olisi pienimmillään. Usein tehokkuusrajoite yksinkertaistuu työn tarjontahalukkuuden turvaamiseksi ja täystyöllisyydeksi ja muut tehokkuuden tekijät, kuten talouskasvu, ovat seurausta siitä. Edistääkö esitetty painopisteen muutos oikeudenmukaisuutta vai työllisyyttä? Toki… Lue lisää

Share

Lannistavatko vai kannustavatko palkkaerot?

Yleensä ajatellaan, että työtekijän oma palkka muiden työolojen ohella on keskeistä sen kannalta, kuinka tyytyväinen hän on työhönsä. Kuitenkin työntekijät havainnoivat myös muiden palkkaa omassa työyhteisössään, ja myös palkkarakenteilla muutoin kuin heidän oman palkkansa osalta voi olla vaikutusta työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen. Tuloerot laajemmin ja niiden vaikutus hyvinvointiin ovat perinteisesti olleet taloustieteilijöiden huolenaiheina, ja palkkaeroilla on… Lue lisää

Share

Euro ei hajoa – ainakaan vielä

Irlannin tukemisesta ja Euroopan rahaliitosta käytävä julkinen keskustelu on niin häkellyttävää, ettei sitä oikein jaksaisi seurata. Tavallinen kansa ei ymmärrä asiasta juuri mitään. Nettikeskusteluissa käytetään toinen toistaan päättömämpiä puheenvuoroja. Miten on mahdollista, että vaikka kansalaisten koulutustaso on noussut huimasti, se ei ymmärrä talousasioita? Perussuomalaiset – joiden kannattajia nettikeskustelijoista lienee melkoinen osa – kosiskelevat kansaa ja… Lue lisää

Share

Mirrlees Review (ja yksi pienimuotoisempi veroselvitys) julkaistiin

Marraskuun 10. päivänä julkaistiin kauan odotettu yhteenvetoluku Mirrlees Review:stä (MR), Isossa-Britanniassa järjestetystä laajasta hyvää verojärjestelmää tarkastelleesta jättihankkeesta. MR:ssä on kaksi osaa. Ensimmäinen osa on iso joukko maailman parhaimpien veroekonomistien kirjoittamia katsauksia eri verotuksen teemoihin. Tämä aineisto on ollut saatavilla netissä jo vuosia. Nyt julkaistiin MR:n toinen osa, päätoimittajatiimin synteesi siitä, millainen hyvä verojärjestelmä kokonaisuutena on,… Lue lisää

Share

Villin Lännen kriisi

Dublinia kutsuttiin Irlannin talouskriisiä edeltäneen nousukauden aikana Euroopan Villiksi Länneksi. Alkusysäys lopulta holtittomaksi muuttuneelle kehitykselle saatiin jo 1990-luvulla. Hallitukset ovat yrittäneet tehdä Irlannista mahdollisimman yritysystävällisen maan, joka houkuttelisi erityisesti ulkomaista pääomaa. Tähän on pyritty muun muassa yritystoimintaa vähän holhoavalla säätelyllä sekä huippukeveällä 12,5 prosentin suuruisella yritysverolla. Irlannin liittyminen EMUun johti maassa korkotason laskuun, mikä antoi… Lue lisää

Share

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkunut

Kansainvälinen talouskriisi on koetellut voimakkaasti työmarkkinoita. Sen aikana työttömien määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti yli 30 miljoonalla. EU-maissa työttömyysaste on kohonnut korkeimmalle tasolle koko 2000-luvun aikana ja työttömiä on noin seitsemän miljoonaa enemmän kuin vuoden 2008 alussa. Suomessa työttömien kausitasoitettu määrä oli viime elokuussa 225 000, mikä on noin 60 000 enemmän kuin alkuvuodesta 2008. Työttömyysaste… Lue lisää

Share

Degrowth – talouslasku

Julkisuudessa on viime aikoina käyty paljon keskustelua talouskasvun merkityksestä taantuman aiheuttamien vaurioiden korjaamisessa. Riittävällä kasvulla saadaan työttömyys ja julkinen velka alas sekä verotulot kasvuun. Tälle perinteiselle talousajattelulle ja kapitalistiselle yhteiskunnalle on noussut vastavoimaksi ja kritiikiksi ns. Degrowth-liike. Degrowth-liike (suomeksi “talouslasku”, “ei-kasvu”, “negatiivinen kasvu”, “kasvun purku/poisto”, “myötämäki” tai ”kohtuutalous”) hylkää jatkuvan kasvun ajatuksen, myös kestävän kehityksen… Lue lisää

Share

Talouskasvu tavoitteena

Suomen talouden sukelluttua syvän taantuman alhoon vuonna 2009 alkoivat päättäjät puhua talouskasvun tarpeellisuudesta. Kasvun tärkeydestä aletaan yleensä puhua silloin kun sitä ei ole. Taantumassa ja varsinkin talouden supistuessa monille konkretisoituu nopeasti kasvun tarpeellisuus. Kasvun välttämättömyydestä puhuvat useimmiten talouspolitiikan päättäjät ja työmarkkinajärjestöt. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Talouskasvu helpottaa talouspoliittisten päättäjien työtä, koska verotulojen kasvaessa julkisten menojen… Lue lisää

Share

Potta päähän ja menoksi?

Säännöksillä on sekä haluttuja että tahattomia vaikutuksia. Näiden vaikutusten selviminen on hankalaa. Useissa maissa on kiinnitetty huomiota pyöräilijöiden suojavarusteisiin. Tämä on järkevää, koska pyöräilijä on tavallisesti heikoilla rautaratsun kanssa mitellessään. Joissakin maissa on vaadittu kypäräpakkoa. Suomessa tieliikennelain mukaan sekä polkupyöräilijän että polkupyörän matkustajan on yleensä käytettävä asianmukaista kypärää. Käytännössä Suomessa ei ole kuitenkaan kypäräpakkoa. Ainakin… Lue lisää

Share

Elinkaarinäkökulma sukupuolten välisiin palkkaeroihin – järkeä vai ei?

Sukupuolten välisistä palkkaeroista keskusteltaessa olen useammin kuin kerran kuullut väitteen, jonka mukaan työuran aikaiset sukupuolten palkkaerot kompensoituvat sillä, että pidemmän elinikänsä ansiosta naiset nauttivat miehiä kauemmin eläkettä. Minua on aina häirinnyt tällaisen ajattelutavan epäloogisuus. Sukupuolten palkkaeroihin vaikuttaa se, miten työmarkkinoilla arvotetaan naisten ja miesten tekemiä töitä, kun taas elinajan odotteen eroihin vaikuttavat erot elintavoissa ja… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share