PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Päivähoidon vaikutus koulutustasoon – sattuma vai kausaalivaikutus?

Tulisiko lapset laittaa aikaisemmin varhaiskasvatukseen, vai olisiko itse asiassa alle kolmivuotiaan lapsen paras paikka kotona oman äidin hoitamana? Julkinen keskustelu tästä käy niin kiivaana, että se näyttää jo vaikuttavan tutkijoiden herkkyyteen antaa politiikkasuosituksia. Tämä tuli mieleeni, kuin luin torstaina 17.11. julkaistua tiedotetta TITA-hankkeen tutkimuksesta: Erolan, Karhulan ja Kilpi-Jakolan tutkimuksen mukaan varhaisemmin päivähoitoon hakeutuneet lapset kouluttautuvat… Lue lisää

Share

Työmarkkinoiden rakennemuutos ja kohtaanto-ongelma – lisää alueellista liikkuvuutta?

Ammattirakenteen muutos on keskeinen työmarkkinoiden kehitystrendi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa rutiininomaiset työtehtävät ovat katoamassa nopeaan tahtiin. Suurimman tuhon kohteena ovat paljon toistoa sisältävät tehtävät, joita on helppo automatisoida robottien tehtäväksi. Näitä ovat muun muassa perinteisten teollisuuden toimialojen ammatit. Samaan aikaan kuitenkin syntyy uutta palkkatyötä palvelu- ja asiantuntijatehtäviin. Suomen työmarkkinat ovat sopeutuneet hitaasti paitsi taantuman… Lue lisää

Share

Miten paljon big data muuttaa talousennustajan työtä?

Käsitteellä big data viitataan suuriin tietojoukkoihin, joiden luomisen ja käsittelyn tietokoneet ovat mahdollistaneet. Ilmeisimpiä esimerkkejä ekonomistin kannalta relevantista big datasta ovat pankkien ja suurten kauppaketjujen asiakkaittensa maksutapahtumista keräämät tiedot, mutta myös tekstiaineistot ja internetin käytön ”sivutuotteena” syntyvät, taloustoimiin suoraan liittymättömät aineistot voivat olla hyödyllisiä ekonomisteille. Perinteisten ekonometristen menetelmien soveltaminen big data -aineistoihin on haasteellista osin… Lue lisää

Share

Mitä PT:ssä oikein tutkitaan?

Ajankohta on otollinen kysymykselle, mitä PT:ssä oikein tutkitaan. Tässä yksi ajankohtainen esimerkki: tutkimme työssä vaadittavien taitojen kysynnän ja tarjonnan tasapainoa globalisaation ja teknologisen kehityksen kiivaasti edetessä. Kysymyksessä on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama hanke ”Taidot Työhön”. Samaa aihepiiriä tutkitaan PT:ssä myös toisessa STN- konsortiossa ”Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka”. Aihealueesta on tehty maailmalla useita… Lue lisää

Share

Suurilla palkkaeroillako korkeaan työllisyysasteeseen?

Onko palkkaerojen ja matalapalkkatyön osuuden kasvu välttämätön edellytys parempaan työllisyysasteeseen pääsemiseksi? Pohjoismaat ovat aika hyviä esimerkkejä siitä, että näin ei tarvitse olla. Ne ovat pienten palkkaerojen maita, joissa työllisyysasteet ovat olleet ja ovat edelleen kansainvälisesti verraten hyvin korkealla tasolla. EU-maiden (ml. Norja) välisessä vertailussa Ruotsin työllisyysaste (75,5 %) oli korkein vuonna 2015, Norjan toiseksi korkein… Lue lisää

Share

Suomen työllisyydestä ja hallituksen työllisyystavoitteesta

Tässä kirjoituksessa jatkan Suomen työllisyysasteen pohdintaa. Koska mielestäni deskription tulee olla kohdillaan ennen preskriptiota, kuvailen tässä tekstissä työllisyysasteita ja hallituksen tavoitetta eri näkökulmista ja pohdin tarkasteluiden pohjalta mahdollisia rakenteellisia uudistuksia, joilla työllisyysastetta voidaan nostaa. Suomessa puhutaan paljon rakenteellisten uudistusten tarpeesta. Rakenteelliset uudistukset usein vaikuttavat kokonaisuudessaan vasta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, joten tarkastelen Suomen työllisyysastetta hieman… Lue lisää

Share

Suomen ”eteläeurooppalainen” työllisyysaste

Helsingin Sanomat julkaisi Valtiovarainministeriön johtavan virkamiehen Martti Hetemäen haastattelun 10.8.2016. Haastattelussa Martti Hetemäki toteaa, että ”Meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen”. Tarkastellaan tämän väitteen todenperäisyyttä. Työllisyysasteella tarkoitetaan työllisten osuutta samanikäisestä eli 15–64-vuotiaasta väestöstä. Kuviossa 1 on esitetty Suomen, muiden Pohjoismaiden (Islanti, Ruotsi, Norja ja Tanska) sekä Etelä-Euroopan (Ranska, Italia, Portugali… Lue lisää

Share

Opiskelijapolitiikka - hyödyllinen satsaus työuraan?

Yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa pyörähtää piakkoin uusi lukukausi käyntiin. Opiskelijat ovat lukuisien valintojen edessä: Mitä kursseja kannattaa valita? Mikä aine sopisi sivuaineeksi? Kuinka monta opintopistettä pitää suorittaa tänä vuonna? Innokkaimpien opiskelijoiden kalenterit ovat jo elokuussa täyttyneet seminaareista, vierailuluennoista ja kurssitapaamisista. Opiskeluintoa rajoittaa vain aika ja sille ajalle on myös muita ottajia. Ainakin fukseilla ensimmäiset viikot… Lue lisää

Share

Mihin työttömät siirtyvät ja milloin?

Työ- ja elinkeinoministeriön Toimiala Online -tietopalvelu tarjoaa mielenkiintoista tietoa päättyneiden työttömyysjaksojen kestoista ja päättymissyistä. Tietojen avulla voidaan katsoa esimerkiksi mihin työttömät päätyvät, kuinka kauan päättyneet työttömyysjaksot kestävät ja miten eripituisten työttömyysjaksojen päättymissyyt poikkeavat toisistaan. Vuonna 2015 päättyneet työttömyysjaksot päättyivät todennäköisimmin työhön siirtymiseen, johon päättyi noin 44 prosenttia päättyneistä työttömyysjaksoista (taulukko). Aktiivisiin työvoimapalveluihin siirtyi 31 prosenttia… Lue lisää

Share

Uusi kyseenalainen Suomen ennätys

Tuoreiden työttömyyslukujen perusteella on saavutettu uusi Suomen ennätys: pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli toukokuussa noin 38 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien osuus on viime aikoina noussut voimakkaasti. Lähimmän vertailukohdan eli 1990-luvun lamavuosien ja 1990-luvun lopun taso saavutettiin viime vuoden loppupuolella, ja nyt häämöttää uusi merkkipaalu 40 prosenttia (kuvio). Talouspolitiikan kannalta ennätyksessä… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share