PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Esitys liikenneverkon kehittämisestä on floppi

Liikenneministeri Bernerin toimeksiannosta tehty mietintö ”Parempia väyliä – sujuvampaa liikennettä ” esittää Suomen liikenneverkon yhtiöittämistä. Lisäksi siinä esitetään autoveron poistoa, ajoneuvoveron tuoton alentamista 547 miljoonaa euroa, polttoaineverotuoton alentamista 200 miljoonaa euroa sekä tilalle uutta liikenneverkon käyttäjien ”asiakasmaksua”. Tunnetusti Bernerin hankkeen valmistelutyö on keskeytetty. Autoveron jo maksaneille auton omistajille koituvat tappiot, autokaupan tyrehtyminen sekä näköpiirissä olevat… Lue lisää

Share

Populismi ei ole ratkaisu globalisaation trilemmaan

Nationalismin ja populismin suosio on viime aikoina kasvanut Atlantin molemmin puolin. Suomessahan tämä ilmiö on jo vanha ja kääntynyt laskuun. Poikkeama kansainvälisestä trendistä ei kuitenkaan välttämättä ole peruuttamaton. Näinä aikoina Dani Rodrikin (kansainvälisen poliittisen taloustieteen professori Harvardissa) lanseeraama ”globalisaation trilemma” on erittäin relevantti. Sen mukaan on mahdollista valita vain kaksi kolmesta seuraavasta: demokratia, globalisaatio ja… Lue lisää

Share

Mitä Japani edellä, sitä Suomi perässä? Työikäisen väestön vähenemisen vaikutus Suomen talouskasvuun

Japanissa työikäisen väestön kasvu kääntyi kiihtyvään laskuun vuoden 1995 jälkeen. Samoihin aikoihin Japanissa bkt:n kasvu on hidastunut huomattavasti. Suomessa väestön osalta sama ilmiö tapahtui 14 vuotta myöhemmin vuoden 2009 jälkeen (kuvio 1a). Suomea ja Japania erottavat nuo 14 vuotta ja se, että Japanissa työikäisen väestön kasvu oli huomattavasti nopeampaa käännöstä edeltävinä vuosikymmeninä. Suomen kehitys siis… Lue lisää

Share

Suomen Kultahattu-käyrä

Kuten Markku Lehmus taannoisessa PT-blogin kirjoituksessaan kertoi, Yhdysvaltain presidentin talousneuvonantajien neuvoston puheenjohtaja Alan Krueger nosti (v. 2012) Kultahattu-käyrän (Great Gatsby Curve) kuuluisuuteen.[1] Käyrän kuvaajasta käy ilmi, että mitä suuremmat tuloerot maassa on, sitä vähäisempää on maassa myös sosiaalinen liikkuvuus, ts. lasten tuloasema riippuu voimakkaammin vanhempien tuloasemasta. Tämä tarkoittaa eriarvoisuutta lähtökohtien suhteen. Tutkin tulonjakoa Suomen Akatemian… Lue lisää

Share

Tuho ylhäältä

Terveyteen vaikuttavat lukemattomat tekijät. Niihin sisältyvät muun muassa terveyskäyttäytyminen kuten tupakointi. Myös elinympäristön rooli on merkittävä. Sen vaikutusta on kuitenkin vaikeata erottaa muista tekijöistä. Ilmansaasteet ovat huomattava terveyshaitta. Tuoreessa amerikkalaisessa tutkimuksessa tarkastellaan ilmansaasteiden vaikutusta kuolleisuuteen, menetettyihin elinvuosiin ja terveyspalveluiden käyttöön. Tutkimuksessa keskitytään vaikutuksiin vanhusväestön keskuudessa, jossa vaikutukset ovat oletettavasti suurimpia. Ilmansaasteiden itsenäisen vaikutuksen arviointi on… Lue lisää

Share

Päivähoidon vaikutus koulutustasoon – sattuma vai kausaalivaikutus?

Tulisiko lapset laittaa aikaisemmin varhaiskasvatukseen, vai olisiko itse asiassa alle kolmivuotiaan lapsen paras paikka kotona oman äidin hoitamana? Julkinen keskustelu tästä käy niin kiivaana, että se näyttää jo vaikuttavan tutkijoiden herkkyyteen antaa politiikkasuosituksia. Tämä tuli mieleeni, kuin luin torstaina 17.11. julkaistua tiedotetta TITA-hankkeen tutkimuksesta: Erolan, Karhulan ja Kilpi-Jakolan tutkimuksen mukaan varhaisemmin päivähoitoon hakeutuneet lapset kouluttautuvat… Lue lisää

Share

Työmarkkinoiden rakennemuutos ja kohtaanto-ongelma – lisää alueellista liikkuvuutta?

Ammattirakenteen muutos on keskeinen työmarkkinoiden kehitystrendi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa rutiininomaiset työtehtävät ovat katoamassa nopeaan tahtiin. Suurimman tuhon kohteena ovat paljon toistoa sisältävät tehtävät, joita on helppo automatisoida robottien tehtäväksi. Näitä ovat muun muassa perinteisten teollisuuden toimialojen ammatit. Samaan aikaan kuitenkin syntyy uutta palkkatyötä palvelu- ja asiantuntijatehtäviin. Suomen työmarkkinat ovat sopeutuneet hitaasti paitsi taantuman… Lue lisää

Share

Miten paljon big data muuttaa talousennustajan työtä?

Käsitteellä big data viitataan suuriin tietojoukkoihin, joiden luomisen ja käsittelyn tietokoneet ovat mahdollistaneet. Ilmeisimpiä esimerkkejä ekonomistin kannalta relevantista big datasta ovat pankkien ja suurten kauppaketjujen asiakkaittensa maksutapahtumista keräämät tiedot, mutta myös tekstiaineistot ja internetin käytön ”sivutuotteena” syntyvät, taloustoimiin suoraan liittymättömät aineistot voivat olla hyödyllisiä ekonomisteille. Perinteisten ekonometristen menetelmien soveltaminen big data -aineistoihin on haasteellista osin… Lue lisää

Share

Mitä PT:ssä oikein tutkitaan?

Ajankohta on otollinen kysymykselle, mitä PT:ssä oikein tutkitaan. Tässä yksi ajankohtainen esimerkki: tutkimme työssä vaadittavien taitojen kysynnän ja tarjonnan tasapainoa globalisaation ja teknologisen kehityksen kiivaasti edetessä. Kysymyksessä on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama hanke ”Taidot Työhön”. Samaa aihepiiriä tutkitaan PT:ssä myös toisessa STN- konsortiossa ”Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka”. Aihealueesta on tehty maailmalla useita… Lue lisää

Share

Suurilla palkkaeroillako korkeaan työllisyysasteeseen?

Onko palkkaerojen ja matalapalkkatyön osuuden kasvu välttämätön edellytys parempaan työllisyysasteeseen pääsemiseksi? Pohjoismaat ovat aika hyviä esimerkkejä siitä, että näin ei tarvitse olla. Ne ovat pienten palkkaerojen maita, joissa työllisyysasteet ovat olleet ja ovat edelleen kansainvälisesti verraten hyvin korkealla tasolla. EU-maiden (ml. Norja) välisessä vertailussa Ruotsin työllisyysaste (75,5 %) oli korkein vuonna 2015, Norjan toiseksi korkein… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share