PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Lainatakuut, opintoraha ja verotus

Opetusministerin asettama selvitysmies, professori Roope Uusitalo esitteli vaihtoehtoisia keinoja leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotukea. Raportissa arvioitiin eri vaihtoehtoja ja esiteltiin lähinnä opintotuen keskimääräisiä tai väestöryhmäkohtaisia vaikutuksia. Julkistalouden malleissa politiikkavaihtoehtoja arvioidaan tehokkuus- ja oikeudenmukaisuuskriteerien perusteella, jolloin lopputulokseen vaikuttaa havaitsemattomilta ominaisuuksiltaan eroavien taloustoimijoiden käyttäytyminen. Opintotuessa kietoutuvat yhteen riskinkaihtaminen, haitallinen valikointi sekä käyttäytymisestä aiheutuva “moral hazard” -ongelma. Tuon esiin näkökohtia,… Lue lisää

Share

Terveys on vaikea valinta

Terveys ei ole pelkästään geenien antama lahja. Terveystaloustieteen näkemyksen mukaan terveydentila määräytyy henkilön tekemien terveysinvestointien lopputuloksena. Panostukset terveyteen kerryttävät terveyspääomaa. Se rapistuu ilman jatkuvia satsauksia. Terveysinvestoinnit ovat monimuotoisia. Niihin lukeutuvat mm. elintavat, ruokavalio ja liikunta. Jokapäiväisten valintojensa kautta henkilö viime kädessä valitsee itselleen terveydentilan. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi alkoholijuomien kulutuksella on selkeitä yhteyksiä myös työmarkkinatulemiin… Lue lisää

Share

Suomen kulutustavaratuotannon osuus valmistavassa teollisuudessa

Uudehko tietokanta, World Input-Output Database tarjoaa 27 EU-maalle ja 13 muulle merkittävälle maalle kansainvälisen panos-tuotos-taulun. Taulusta voidaan laskea arvio sille, millainen on kulu-tustavaroiden osuus maailman tuotannosta sektoreittain. Tällöin kulutukseen menevä tuotanto jae-taan investointien, välituotekäytön ja kulutuksen summalla, toisin sanoen koko tuotannolla. Nämä luvut kuvaavat sitä, miten paljon kunkin sektorin tuotannosta kulutetaan lopputuotteina ja toisaalta miten… Lue lisää

Share

Hallitus ja pakkoelvytys

Eduskunta hyväksyi viime töinään ennen joululomia valtion ensi vuoden talousarvion. Budjetin loppusummaksi tuli 54,4 miljardia euroa ja se on noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen alkuperäisessä talousarvioesityksessä syyskuulta. Loppusumman kasvussa ei ole kyse eduskunnan tavallista anteliaammista joululahjarahoista vaan hallituksen loppusyksyllä antaman täydentävän talousarvioesityksen menolisäyksistä. Niiden taustalla on ennen kaikkea turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ja hallitus… Lue lisää

Share

Nokia ja Suomen kustannuskilpailukyky – muutama lisäkommentti

Kansantaloudellisen aikakauskirjan (KAK) tuoreessa numerossa 4/2015 on kommenttini Lauri Kajanojan edellisessä numerossa ilmestyneeseen artikkeliin, joka käsitteli kustannuskilpailukyvyn parantamistarvetta. Kajanojan artikkelin pääviesti oli se, että Suomessa kustannuskilpailukyvyn parantamistarve on suurin piirtein 10–15 prosenttia – ja ehkä pikemminkin noin 10 kuin noin15 prosenttia. Kommentissani kiinnitin huomion yhteen mielestäni oleelliseen seikkaan eli siihen, että Nokia on vaikuttanut huomattavasti… Lue lisää

Share

Mikä on Suomen talouden tila? Asia, josta ei keskustella

Tunnetusti Suomen talouskasvu on jäänyt muusta Euroopasta ja euroalueestakin jälkeen viimeisen parin vuoden aikana. Mielestäni tästä on vedetty liian hätäisiä johtopäätöksiä Suomen kansantalouden rakenteiden rapautumisesta. Pääosin nämä virhepäätelmät aiheutuvat siitä tavasta, jolla EU:ssa arvioidaan jäsenmaiden talouskehitystä. Euroopan komissio arvioi eri maiden taloudellista kehitystä ja siinä potentiaalista tuotantoa ja julkisen talouden tilaa (suhdannekorjattua rahoitusjäämää) hyvin rajalliseen… Lue lisää

Share

Onko pomolla väliä?

Huonoista pomoista ei kukaan pidä, eikä aina hyvistäkään. On helppo toisaalta sanoa, että kehnoista alaisista ei hyväkään esimies saa kaikkea irti. Yksittäisten työntekijöiden tuottavuuden mittaaminen on monissa töissä pahamaineisen vaikeaa, ja vielä vaikeampaa se on ryhmätyössä. Joissakin tehtävissä tuottavuutta voidaan mitata, ja hiljakkoin Journal of Labor Economicsissa julkaistussa tutkimuksessa on selvitetty esimiesten tuottavuutta ja sen… Lue lisää

Share

Onko huonosti palkattu sairaanhoitaja hyvä sairaanhoitaja?

Useimpien meidän mielestä sairaanhoitajat saavat työn vaativuuteen ja arvostukseen nähden liian vähän palkkaa. Journal of Health Economics -sarjassa julkaistu tutkimus näyttäisi kumoavan tämän väitteen (Heyes 2005). Tutkimuksessa nimittäin todetaan, että huonosti palkattu hoitaja on hyvä hoitaja. Sairaanhoitajan työ mielletään helposti kutsumusammatiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ko. ammatin harjoittajalta vaaditaan erityistä kutsumusta ja omistautumista toimia ammatissaan,… Lue lisää

Share

Oi näitä päiviä: kelapäivä, työpäivä ja palkkapäivä

VM:n äskettäin julkistamien, kustannuskilpailukyvyn parantamiseen liittyvien taustamuistioiden joukossa olevassa Muistiossa VM/BO/RY (3. versio) 30.9.2015 sivulla 8 lukee: ”Böckerman ym. (2015) mukaan keskimääräinen sairauspäivärahan korvaustaso on 62 % (palkasta). Koska sairauspäivärahaa maksetaan useammin kuin palkkaa, työpäivää kohti laskettuna korvausaste on korkeampia. Soveltamalla jälleen muuntokertoimia arvioidaan, että tämä tarkoittaa 88 %:n korvausastetta työpäivää kohti.” Koska Valtiovarainministeriön budjettiosaston… Lue lisää

Share

Kaipaako työttömyysturva uudistamista? Kannustava ja riittävä työttömyysturva

Sosiaalivakuutuksen Graalin malja on Bailyn (1978) yksinkertainen yhtälö (ks. myös Gruber 1997), joka on yleistettävissä esimerkiksi dynaamisen optimoinnin ympäristöön Chetty (2006) & (2008). Tasapainossa esimerkiksi työttömyysvakuutuksen optimaalinen korvaustaso määräytyy siten, että korvaustason noston aiheuttama rajakustannus (työttömyyden keston lisäyksenä) on yhtä suuri kuin sen rajahyöty (vakuutuskorvauksen antaman suojan paranemisena).1 Korvaustason aiheuttamien kannustin-, siis kustannusvaikutusten mittaamisella on… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share