PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Oi näitä päiviä: kelapäivä, työpäivä ja palkkapäivä

VM:n äskettäin julkistamien, kustannuskilpailukyvyn parantamiseen liittyvien taustamuistioiden joukossa olevassa Muistiossa VM/BO/RY (3. versio) 30.9.2015 sivulla 8 lukee: ”Böckerman ym. (2015) mukaan keskimääräinen sairauspäivärahan korvaustaso on 62 % (palkasta). Koska sairauspäivärahaa maksetaan useammin kuin palkkaa, työpäivää kohti laskettuna korvausaste on korkeampia. Soveltamalla jälleen muuntokertoimia arvioidaan, että tämä tarkoittaa 88 %:n korvausastetta työpäivää kohti.” Koska Valtiovarainministeriön budjettiosaston… Lue lisää

Share

Kaipaako työttömyysturva uudistamista? Kannustava ja riittävä työttömyysturva

Sosiaalivakuutuksen Graalin malja on Bailyn (1978) yksinkertainen yhtälö (ks. myös Gruber 1997), joka on yleistettävissä esimerkiksi dynaamisen optimoinnin ympäristöön Chetty (2006) & (2008). Tasapainossa esimerkiksi työttömyysvakuutuksen optimaalinen korvaustaso määräytyy siten, että korvaustason noston aiheuttama rajakustannus (työttömyyden keston lisäyksenä) on yhtä suuri kuin sen rajahyöty (vakuutuskorvauksen antaman suojan paranemisena).1 Korvaustason aiheuttamien kannustin-, siis kustannusvaikutusten mittaamisella on… Lue lisää

Share

Hallituksen toimet perustuvat virheelliseen käsitykseen kustannuskilpailukyvystä

Pääministeri Juha Sipilän hallitus julkisti toissapäivänä uusia toimenpiteitä Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Sinänsä on myönteistä, että tavoitetta kutsutaan nyt suoraan tällä nimellä eikä enää harhaanjohtavasti joksikin ”tuottavuusloikaksi”. Kuitenkin tässä vaiheessa on paikallaan muistuttaa, että hallituksen toimet perustuvat virheelliseen ja harhaanjohtavaan käsitykseen Suomen kustannuskilpailukyvystä, joka on kirjattu hallitusohjelman Tilannekuvaan: ”Kilpailukykymme on rapautunut 10–15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi”.… Lue lisää

Share

Työn organisoinnilla on väliä

Ihmiset viettävät suuren osan ajastaan töissä. Työpaikka on siksi hyvinvoinnin perusta. Tutkitusti työhyvinvointi vaikuttaa mm. työntekijöiden sitoutumiseen yrityksen tavoitteisiin, vaihtuvuuteen ja yritysten tuottavuuteen. Työn luonne on muuttunut monissa yrityksissä. Lukuisissa organisaatioissa on otettu käyttöön itseohjautuvat tiimit, kannustinpalkkaus ja työnantajan tarjoama koulutus. Miten nämä uudistukset vaikuttavat työtekijöiden kokemaan hyvinvointiin? Tilastokeskuksen työolotutkimus sisältää tietoja työntekijöiden kokemasta hyvinvoinnista.… Lue lisää

Share

Taloudellisista verkostoista

Verkostojen tärkeys taloudellisen toiminnan osana on ilmeinen. Taloudellisten verkostojen mallintaminen ja hahmottaminen ovatkin tuottaneet mielenkiintoisia julkaisuja. Näistä esimerkkinä seuraavat: 1. Vitali S., Glattfelder J.B. & Battiston S. (2011) The Network of Global Corporate Control. PLoS ONE 6(10), e25995. Glattfelder piti tutkimuksen pohjalta vuonna 2012 TED konferenssissa puheen otsikolla: Who controls the world?. Tutkimus paljastaa, että… Lue lisää

Share

Euro tarvitsee saksalaista lääkettä haavoihinsa

EU-johtajien keskustelu Kreikan euroerosta on yksi osoitus rahaliiton epätäydellisyydestä ja haavoittuvuudesta. Näin totesi EKP:n pääjohtaja Mario Draghi heinäkuun puolivälin lehdistötilaisuudessaan. Hänen lääkkeensä EMU:n ongelmiin on integraation lisääminen euroalueella, mikä ei sinänsä ole yllätys. Pääjohtaja oli yksi kirjoittajista tuoreessa ns. viiden puheenjohtajan raportissa, missä pääviesti on juuri euromaiden välisen taloudellisen ja poliittisen integraation vahvistaminen. Arvovaltainen raportti… Lue lisää

Share

Tummia pilviä Berliinin taivaalla

Viikonlopun neuvotteluissa Suomi esitti kovia vaatimuksia Kreikalle. Suomen taktiikkana on yleensä ollut Saksan peesaus. Näin voimakas esiintulo oli yllätys eikä se hyödytä. On turhaa heikentää suhteita sekä itään että länteen. Kun ulkoinen paine nytkäyttää Saksan akselin liikkeelle, voi Suomi tulla yllätetyksi kuten ennenkin. Sinänsä Suomen hallituksen kannalla ei ole juuri merkitystä Euroopan vakausmekanismin (EVM) päätöksenteossa… Lue lisää

Share

Eläkeikä ja enemmistön tyrannia

Eläkeikä laskettiin Suomessa 63 ikävuoteen vuoden 2005 eläkeuudistuksessa ja samalla järjestelmään lisättiin superkarttumat. Nyt eläkeikää nostetaan takaisin 65 ikävuoteen kuvion 1 esittämällä tavalla. Eläkeikä on esitetty kuviossa käänteisellä asteikolla. Tällaista eläkeiän heilahtelua on vaikea perustella optimaalisuudella. Onko tämän ilmiön taustalla yksinkertaisesti se, että suuret ikäluokat (laveasti määriteltynä) ovat asettaneet itselleen edeltäviä ja seuraavia ikäluokkia alhaisemman… Lue lisää

Share

Suomen Pankki ei laskenut työajan pidennyksen vaikutuksia, vaan oletti ne

Viimekeväiset neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta nostivat julkiseen keskusteluun Elinkeinoelämän keskusliitosta lähtöisin olleen ehdotuksen työajan huomattavasta (vuositasolla jopa sadan tunnin suuruisesta) lisäyksestä. Työajan lisäyksen tavoitteena esitettiin olevan mm. bruttokansantuotteen kasvua edistävä hintakilpailukyvyn parantaminen, ja sitä puolustettiin mm. vetoamalla Suomen Pankin sisäiseen muistioon, jossa esiteltiin työajan pidentämisen vaikutuksia koskeneita, pankin Aino-mallia hyödyntäneitä laskelmia. ”Tekniseksi laskelmaksi” nimitetyssä, sittemmin julkistetussa muistiossa… Lue lisää

Share

Sipilän säkeet

Uuden hallituksen tavoitteena on yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallituksen esitys sopimuksen sisällöksi selvinnee heinäkuun loppuun mennessä. Se tiedetään, että mukana ovat esitykset yksikkötyökustannusten alentamisesta vähintään 5 prosentilla sekä muutosturvasta ja siihen liittyvästä koulutusmallista. Pääministeri Sipilä on julkisuudessa todennut, että toteutuessaan yhteiskuntasopimus sisältää kipeitä toimia ja tuottaa tuskaa päätöksentekoon. Déjà vu -tilanne alkaa tuntua tutulta. Yhteiskuntasopimusta tavoitteli… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share