PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Suomen Kultahattu-käyrä

Kuten Markku Lehmus taannoisessa PT-blogin kirjoituksessaan kertoi, Yhdysvaltain presidentin talousneuvonantajien neuvoston puheenjohtaja Alan Krueger nosti (v. 2012) Kultahattu-käyrän (Great Gatsby Curve) kuuluisuuteen.[1] Käyrän kuvaajasta käy ilmi, että mitä suuremmat tuloerot maassa on, sitä vähäisempää on maassa myös sosiaalinen liikkuvuus, ts. lasten tuloasema riippuu voimakkaammin vanhempien tuloasemasta. Tämä tarkoittaa eriarvoisuutta lähtökohtien suhteen. Tutkin tulonjakoa Suomen Akatemian… Lue lisää

Share

Tuho ylhäältä

Terveyteen vaikuttavat lukemattomat tekijät. Niihin sisältyvät muun muassa terveyskäyttäytyminen kuten tupakointi. Myös elinympäristön rooli on merkittävä. Sen vaikutusta on kuitenkin vaikeata erottaa muista tekijöistä. Ilmansaasteet ovat huomattava terveyshaitta. Tuoreessa amerikkalaisessa tutkimuksessa tarkastellaan ilmansaasteiden vaikutusta kuolleisuuteen, menetettyihin elinvuosiin ja terveyspalveluiden käyttöön. Tutkimuksessa keskitytään vaikutuksiin vanhusväestön keskuudessa, jossa vaikutukset ovat oletettavasti suurimpia. Ilmansaasteiden itsenäisen vaikutuksen arviointi on… Lue lisää

Share

Päivähoidon vaikutus koulutustasoon – sattuma vai kausaalivaikutus?

Tulisiko lapset laittaa aikaisemmin varhaiskasvatukseen, vai olisiko itse asiassa alle kolmivuotiaan lapsen paras paikka kotona oman äidin hoitamana? Julkinen keskustelu tästä käy niin kiivaana, että se näyttää jo vaikuttavan tutkijoiden herkkyyteen antaa politiikkasuosituksia. Tämä tuli mieleeni, kuin luin torstaina 17.11. julkaistua tiedotetta TITA-hankkeen tutkimuksesta: Erolan, Karhulan ja Kilpi-Jakolan tutkimuksen mukaan varhaisemmin päivähoitoon hakeutuneet lapset kouluttautuvat… Lue lisää

Share

Työmarkkinoiden rakennemuutos ja kohtaanto-ongelma – lisää alueellista liikkuvuutta?

Ammattirakenteen muutos on keskeinen työmarkkinoiden kehitystrendi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa rutiininomaiset työtehtävät ovat katoamassa nopeaan tahtiin. Suurimman tuhon kohteena ovat paljon toistoa sisältävät tehtävät, joita on helppo automatisoida robottien tehtäväksi. Näitä ovat muun muassa perinteisten teollisuuden toimialojen ammatit. Samaan aikaan kuitenkin syntyy uutta palkkatyötä palvelu- ja asiantuntijatehtäviin. Suomen työmarkkinat ovat sopeutuneet hitaasti paitsi taantuman… Lue lisää

Share

Miten paljon big data muuttaa talousennustajan työtä?

Käsitteellä big data viitataan suuriin tietojoukkoihin, joiden luomisen ja käsittelyn tietokoneet ovat mahdollistaneet. Ilmeisimpiä esimerkkejä ekonomistin kannalta relevantista big datasta ovat pankkien ja suurten kauppaketjujen asiakkaittensa maksutapahtumista keräämät tiedot, mutta myös tekstiaineistot ja internetin käytön ”sivutuotteena” syntyvät, taloustoimiin suoraan liittymättömät aineistot voivat olla hyödyllisiä ekonomisteille. Perinteisten ekonometristen menetelmien soveltaminen big data -aineistoihin on haasteellista osin… Lue lisää

Share

Mitä PT:ssä oikein tutkitaan?

Ajankohta on otollinen kysymykselle, mitä PT:ssä oikein tutkitaan. Tässä yksi ajankohtainen esimerkki: tutkimme työssä vaadittavien taitojen kysynnän ja tarjonnan tasapainoa globalisaation ja teknologisen kehityksen kiivaasti edetessä. Kysymyksessä on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama hanke ”Taidot Työhön”. Samaa aihepiiriä tutkitaan PT:ssä myös toisessa STN- konsortiossa ”Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka”. Aihealueesta on tehty maailmalla useita… Lue lisää

Share

Suurilla palkkaeroillako korkeaan työllisyysasteeseen?

Onko palkkaerojen ja matalapalkkatyön osuuden kasvu välttämätön edellytys parempaan työllisyysasteeseen pääsemiseksi? Pohjoismaat ovat aika hyviä esimerkkejä siitä, että näin ei tarvitse olla. Ne ovat pienten palkkaerojen maita, joissa työllisyysasteet ovat olleet ja ovat edelleen kansainvälisesti verraten hyvin korkealla tasolla. EU-maiden (ml. Norja) välisessä vertailussa Ruotsin työllisyysaste (75,5 %) oli korkein vuonna 2015, Norjan toiseksi korkein… Lue lisää

Share

Suomen työllisyydestä ja hallituksen työllisyystavoitteesta

Tässä kirjoituksessa jatkan Suomen työllisyysasteen pohdintaa. Koska mielestäni deskription tulee olla kohdillaan ennen preskriptiota, kuvailen tässä tekstissä työllisyysasteita ja hallituksen tavoitetta eri näkökulmista ja pohdin tarkasteluiden pohjalta mahdollisia rakenteellisia uudistuksia, joilla työllisyysastetta voidaan nostaa. Suomessa puhutaan paljon rakenteellisten uudistusten tarpeesta. Rakenteelliset uudistukset usein vaikuttavat kokonaisuudessaan vasta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, joten tarkastelen Suomen työllisyysastetta hieman… Lue lisää

Share

Suomen ”eteläeurooppalainen” työllisyysaste

Helsingin Sanomat julkaisi Valtiovarainministeriön johtavan virkamiehen Martti Hetemäen haastattelun 10.8.2016. Haastattelussa Martti Hetemäki toteaa, että ”Meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen”. Tarkastellaan tämän väitteen todenperäisyyttä. Työllisyysasteella tarkoitetaan työllisten osuutta samanikäisestä eli 15–64-vuotiaasta väestöstä. Kuviossa 1 on esitetty Suomen, muiden Pohjoismaiden (Islanti, Ruotsi, Norja ja Tanska) sekä Etelä-Euroopan (Ranska, Italia, Portugali… Lue lisää

Share

Opiskelijapolitiikka - hyödyllinen satsaus työuraan?

Yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa pyörähtää piakkoin uusi lukukausi käyntiin. Opiskelijat ovat lukuisien valintojen edessä: Mitä kursseja kannattaa valita? Mikä aine sopisi sivuaineeksi? Kuinka monta opintopistettä pitää suorittaa tänä vuonna? Innokkaimpien opiskelijoiden kalenterit ovat jo elokuussa täyttyneet seminaareista, vierailuluennoista ja kurssitapaamisista. Opiskeluintoa rajoittaa vain aika ja sille ajalle on myös muita ottajia. Ainakin fukseilla ensimmäiset viikot… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share