PT-blogi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.

Julkisen palvelun motivaatio on vasemmistolaisilla muita korkeampi – so what?

Viime maanantaina 18.5. ilmestyi ensimmäinen suomalainen tutkimus julkisen palvelun motivaatiosta. Julkisen palvelun motivaatiolla tarkoitetaan valtion ja kuntien järjestämien palvelujen tuotannossa työskentelevien halua tavoitella oman etunsa sijasta muiden ihmisten tai laajemman yhteisön, kuten yhteiskunnan tai koko ihmiskunnan etua. Tätä amerikkalaisten Perryn ja Wisen 25 vuotta sitten esittelemää käsitettä ei ole Suomessa toistaiseksi ole juuri käytetty –… Lue lisää

Share

Tilanneanalyysin merkitys keskeinen Suomen talousongelmien ratkaisemisessa

Finanssipolitiikka tulee olemaan kireää. Tulevan hallituksen talouspolitiikka tulee olemaan sidoksissa Suomen kansantalouden lähivuosien talousnäkymiin: mitä heikompaa kehitystä odotetaan, sitä kireämmälle finanssipolitiikka säädetään. Koska verotusta ei juuri haluta kiristää, ovat edessä julkisten menojen leikkaukset. Jos Suomen kehitys osoittautuu esimerkiksi vuosina 2017–2019 odotettua paremmaksi, finanssipolitiikka viritetään taas aiempaa kevyemmäksi. Joka tapauksessa lähivuosien finanssipolitiikka tulee voimistamaan suhdannevaihtelua. Tilanne… Lue lisää

Share

Miksi palkat eivät jousta?

Korkeasta työttömyydestä on vanhastaan syytetty palkkojen joustamattomuutta. Toisin kuin keskustelusta voisi toisinaan päätellä, yksilöllisten palkkojen joustamattomuus alaspäin ei ole suinkaan ainoastaan voimakkaasti säännellyillä työmarkkinoilla esiintyvä ilmiö. Itse asiassa palkkajäykkyyttä yksilötasolla on havaittavissa jossain määrin kaikissa kehittyneissä maissa, joskin sen laajuus vaihtelee (Dickens et al. 2007). Kuten tuonnempana todetaan, palkkajäykkyys ei myöskään rajoitu vain kehittyneisiin talouksiin.… Lue lisää

Share

Hutkijan ja tutkijan ero

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 9.3.2015 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen tutkijoiden laatiman raportin ”Työelämän muutoksen vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen”. Tutkimuksen tuloksia uutisoitiin laajasti tiedotusvälineissä. Talouselämä–lehden uutisointi sai heti yhden lukijakommentin työ- ja palkkatutkijaksi itseään kutsuvalta Pauli Sumaselta. Kommentti alkoi: ”Kukaan tuon tutkimuksen tekijöistä ei ole koskaan tehnyt tasa-arvoista palkkaerotutkimusta, tuskin ovat… Lue lisää

Share

Järjestäytyminen vahvistaa palkansaajajärjestöjen neuvotteluvoimaa

Ammattiliitoille ollaan kokoamassa uutta, isompaa keskusjärjestöä. Hanke merkitsee toisensuuntaista pyrkimystä kuin viimeaikaiset ehdotukset paikallisen sopimisen lisäämiseksi tai työttömyysturvan uudistamiseksi, joilla on tähdätty palkansaajajärjestöjen neuvotteluvoiman heikentämiseen. Taloustieteen monissa malleissa, jotka analysoivat ay-liikkeen neuvotteluvoiman vaikutuksia, on järjestäytymisasteella – ammattiliittoihin kuuluvien palkansaajien osuudella kaikista palkansaajista – kuitenkin suurempi merkitys kuin keskusjärjestöjen lukumäärällä. Sen lisäksi voidaan ottaa huomioon mm.… Lue lisää

Share

Iso lasku

Vuonna 1993 palkansaajien ammatillinen järjestäytymisaste oli Suomessa lähes 84 prosenttia. OECD:n tuoreimpien tilastotietojen mukaan se oli vuonna 2012 68,6 prosenttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsissa järjestäytymisaste laski vuosina 1999–2013 80,6 prosentista 67,7 prosenttiin. Järjestäytymisasteen laskuun on Suomessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa syytä. Ensinnäkin ammattiliitoista riippumaton Yleinen työttömyyskassa on kasvattanut nopeasti jäsenmääräänsä. Työttömyyskassoihin kuuluvien palkansaajien osuus ei… Lue lisää

Share

Maailmantalouden painopiste

Esittelen tässä blogikirjoituksessa lyhyesti käsitettä maailmantalouden painopiste (“world’s economic centre of gravity”)LSE:n taloustieteen professorin Danny Quahin (2011) artikkelin pohjalta. Artikkeli ei ole uunituore, mutta voitti 2011 Global public policy networkin parhaan artikkelin palkinnon. Artikkelin ansioksi on luettava sen visuaalisuus, joka popularisoi käsiteltyä aihetta mielekkäästi. Maailmantalouden painopiste on laskettu lähes 700 eri talousalueen ostovoimakorjattujen bkt-lukujen pohjalta.… Lue lisää

Share

Onko alkoholiin kuoleminen katoavaa kansanperinnettä?

Alkoholikuolemat ovat lisääntyneet Suomessa vuodesta 1969 huimasti (kuvio 1). Alkoholikuolleisuus on kuitenkin kovin erilainen eri ikäluokilla (kuvio 2). Keskimmäisessä ja vanhimmassa ikäryhmässä alkoholikuolemat kasvavat. Nuorimmassa ikäryhmässä on ollut laskua vuodesta 1990 lähtien. Vertailu sukupolvien välillä osoittaa, että nuoret sukupolvet ovat kuolleet noin puolet vähemmän alkoholiin kuin 1949–1953 syntyneet 33 ikävuoteen mennessä (kuvio 3). Onko alkoholiin… Lue lisää

Share

Potentiaalinen tuotanto on potentiaalinen ongelma

Rakenteellinen rahoitusasema on teoreettinen käsite, joka lasketaan toteutuneen julkisen sektorin alijäämän ja talouden niin sanotun tuotantokuilun perusteella. Jos maan talous on yhtä suuri kuin sen potentiaali, tuotantokuilua ei ole ja rakenteellinen alijäämä on yhtä suuri kuin toteutunut alijäämä. Mitä kauempana talous on potentiaalistaan eli mitä suurempi on tuotantokuilu, sitä kauempana on myös toteutunut alijäämä rakenteellisesta… Lue lisää

Share

Euroopasta ei puutu hyviä investointikohteita vaan poliittista tahtoa

Pari viikkoa sitten Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja varapuheenjohtaja Jyrki Katainen julkistivat komission ehdotuksen 315 miljardin euron suuruisesta investointiohjelmasta. Ohjelmaa on jo ehditty perustellusti arvostella siitä, ettei se sisällä yhtään lisärahaa EU:n budjetista tai Euroopan investointipankista – vain takauksia noin 20 miljardin euron edestä ja toiveen siitä, että yksityiset investoijat alkaisivat toteuttaa ohjelmaan kuuluvia… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share