""Laitoksen esittelyHenkilokuntaAjankohtaistaPTblogiTutkimusSeminaaritTalousennusteJulkaisutTalous & YhteiskuntaTilastotArkistoLinkkejaSahkopostipalveluPaasivulle""PTlogo   ""
Pitkänsillanranta 3 A 6. krs 00530 Helsinki Puh. (09) 2535 7330  Twitterlogo PT Twitterissä
TIEDOTTEET | LAUSUNNOT | TALOUSKOMMENTIT 1998–2009 | KOLUMNIT 1998–2009
JÄSENTIEDOTTEET 2001–2012 | PT-UUTISET
 

TALOUSKEHITYKSEN KOMMENTOINTIA 18.6.2009

Tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö
Eero Lehto
2535 7350
040-566 0426
E-mail: Etunimi.Sukunimi@labour.fi

Eero Lehto

"Talouskehityksen kommentointia" -palstalla Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat arvioivat toteutunutta talouskehitystä uusimpien tilastotietojen valossa. Kommentit vaihtuivat kerran kuukaudessa lukuunottamatta niitä kuukausia, jolloin Palkansaajien tutkimuslaitos oli juuri julkaissut talousennusteensa tai sen tarkisteen. Palsta yhdistettiin PT-blogiin marraskuussa 2009.

Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 5 -7 prosenttia

Palkansaajien tutkimuslaitos ennusti viime helmikuun alussa, että Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistuu tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna puoli prosenttia. Kokonaistuotanto on sittemmin supistunut niin jyrkästi, että tämän vuoden tuotanto jäänee 5 - 7 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Vastaavasti tämän vuoden vaatimattomat ”pohjat” tekevät mahdolliseksi sen, että kokonaistuotanto kasvaa jo ensi vuonna jonkin verran, vaikka taso jää keskimäärin selvästi vuoden 2008 tason alapuolelle.

Eurooppa sukelsi USA:ta enemmän

Euroalueen kokonaistuotanto supistui tämän vuoden 1. neljänneksellä 4,8 prosenttia viime vuodesta. EU-alueella kokonaistuotanto on supistunut eniten Baltian maissa (Virossa -15,6 %). Ruotsissa kokonaistuotanto supistui 6,4 prosenttia ja Saksassa 6,9 prosenttia. Tämän mukaan juuri Suomen tärkeimmissä vientimaissa tuotanto on supistunut keskimääräistä enemmän. Euroalueen kokonaistuotantoa supisti vuotta aiemmasta eniten kiinteiden investointien noin 10 prosentin notkahdus ja ulkomaankauppa, jossa vienti supistui 15,5 prosenttia ja siten enemmän kuin tuonti (11,7 %). Yksityisen kulutuksen volyymi supistui vain 1,1 prosenttia ja julkinen kulutus kasvoi 1,7 prosenttia.

Euroopan ulkopuolella USA:n tuotanto supistui 2,5 prosenttia ja Japanin jopa 9,1 prosenttia. Venäjän kokonaistuotanto supistui tammikuusta huhtikuuhun arviolta lähes 10 prosenttia. Kiinan tuotanto taas kasvoi 1. neljänneksellä vuotta aiemmasta 6,1 prosenttia.

Suomen BKT supistui keskimääräistä enemmän

Suomen BKT supistui tämän vuoden 1. neljänneksellä 7,5 prosenttia edellisvuodesta. Myös Suomen osalta ulkomaankauppaa selittää pitkälti kokonaistuotannon romahdusta: vienti supistui 25,5 prosenttia ja selvästi tuontia enemmän (-19,4 %). Merkillepantavaa on myös yksityisen kulutuksen roima 4,5 prosentin supistus. Julkinen kulutuskin pysyi edellisvuoden tasolla, eikä kasvanut kuten euroalueella keskimäärin (1,7 %). Yksityiset investoinnit supistuivat 10,7 prosenttia ja julkiset investoinnit kasvoivat 4,4 prosenttia.

Suomen työmarkkinakehitys seuraa pienellä viipeellä kokonaistuotannon kehitystä. Niinpä työttömyysaste alkoi nousta vasta tämän vuoden helmikuusta lähtien. Huhtikuussa työttömyysaste oli kivunnut jo 8,8 prosenttiin, kun se oli ollut vuotta aiemmin vain 6,2 prosenttia. Työllisten määrä alkoi painua viime vuoden tason alapuolelle selvemmin vasta maaliskuusta lähtien. Huhtikuussa se oli jo 69 000 henkilöä viimevuotista pienempi. Edellisten lisäksi työmarkkinoilla on tuhansia lomautettuja, jotka tilastoituvat työlliseksi. Lomautettuja oli tämän vuoden 1. neljänneksellä keskimäärin jonkin verran alle 40 000 henkilöä.

Talouksien avoimuus ei selitä Euroopan romahdusta

Kun hämmästellään Euroopan tuotannon jyrkkää pudotusta suhteessa USA:n huomattavasti pienempää pudotukseen, tarjotaan selitykseksi Euroopan maiden talouksien avoimuutta ja siitä selittyvää haavoittuvaisuutta. Tämä selitys on harhaanjohtava. Euroopan ytimessä rahaliitto ja EU integroivat alueen taloudet toisiinsa. Tämän ja maantieteellisen läheisyyden seurauksena alueen maat käyvät kauppaa pääosin keskenään. Niinpä koko EU:ta voidaan pitää tältä osin USA:han rinnastuvana suurena ”suljettuna taloutena”.

Nationalismi ja usko veronalennuksiin vesittivät Euroopan elvytyksen

Voi olla, että Euroopan edistyneimmät kansantaloudet (kuten Saksa) ovat maailmanlaajuisessa työnjaossa koneenrakentajia ja investointien suunnittelijoita, minä vuoksi globaali investointilama iski niihin muita rajummin. Mutta osaltaan Euroopan USA:ta suurempi pudotus selittyy talouspolitiikalla. Euroopan suurista maista erityisesti Ranska ja Italia ovat pidättäytyneet elvyttävästä finanssipolitiikasta. Ne ovat valinneet ”kansallisen linjan” ja tukeneet omaa teollisuuttaan muiden kustannuksella. EU:n komission lanseeraama finanssipolitiikan koordinoitu elvytys – jota todella olisikin tarvittu – on pitkälti epäonnistunut.  

Euroopassa finanssipolitiikan piristys on myös painottunut enemmän veronalennuksiin kuin USA:ssa. Saksa on IMF:n arvion mukaan elvyttänyt muuta Eurooppaa enemmän, mutta siellä finanssipolitiikan ekspansio perustuu 68 prosenttisesti verotuksen kevennykseen. USA:n finanssipolitiikan arvioidaan olevan huomattavasti ekspansiivisempaa kuin Saksassa, kun otetaan huomioon sekä automatiikka että päätösperäinen komponentti yhteensä. Tämän lisäksi USA:n finanssipolitiikan tehoa lisää se, että verotuksen lieventämisen osuus jää siellä vain 34,8 prosenttiin. Kansainväliset järjestöt eivät ole juurikaan arvioineet Suomen talouspolitiikkaa. PT:n laskelmien mukaan Suomen finanssipolitiikka on elvyttämäpää kuin euroalueella keskimäärin, mutta Ruotsin tapaan paino on lähes yksin verotuksen alentamisessa, mikä vähentää politiikan tehoa.

Talouden pudotus on päättymässä

Teollisuuden luottamus on edelleen alamaissa eri maissa.  Yleensä tuotanto-otukset ovat kohentuneet, mutta vallitsevan tilanteen on arvioitu edelleen heikentyneen. Tuotannon pudotus on ollut etenkin Euroopassa ja eri puolilla Aasiaa niin jyrkkä, että vaikka kausitasoitettu tuotanto alkaa kasvaa edellisen kuukauden tasosta, tämän vuoden tuotanto jää helposti yli 10 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Yleensä tuotanto reagoi puolen vuoden viipeellä näkymien heikkenemiseen. Taas näkymien paraneminen heijastuu tuotantoon jonkin verran nopeammin. Jos ajatellaan Suomea, niin erityisesti teräksen jalostuksen ja metsäteollisuuden käyttöasteen nosto tekisi mahdolliseksi tuotannon nopeahkonkin kasvun jo tämän vuoden aikana. Kokonaisuudessaan tilanne ei kuitenkaan kohennu nopeasti, sillä kone- ja laiteteollisuuden vähäiset tilaukset rajoittavat teollisuustuotannon kasvua vielä parinkin vuoden kuluttua.

Kuvio 1. Teollisuustuotanto ja teollisuuden luottamus euroalueella.

kuvio1

Kuvio 2. Teollisuustuotanto ja teollisuuden luottamus Suomessa.

kuvio2

Kuluttajaluottamus on kohentunut selvimmin USA:ssa, mutta myös Suomessa muuta Eurooppaa enemmän. Tämä pysäyttänee yksityisen kulutuksen ja esimerkiksi vähittäiskaupan supistumisen, ja parhaimmillaan se tulee näkymään yksityisen kulutuksen lievänä elpymisenä. Erityisesti yksityisen kulutuksen osalta on syytä myös varautua myös ”takapakkiin”, sillä heikentynyt työmarkkinatilanne rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua vielä pitkään eri maissa.

Suomen osalta voidaan kiinnittää huomio vielä siihen, että sekä rakentaminen että palvelujen tuotannon supistuminen olisi Tilastokeskuksen liikevaihtotietojen mukaan hidastunut merkittävästi jo maaliskuussa. Tämäkin viittaa jonkinlaiseen käänteeseen, muttei vielä anna riittävää todistusta siitä, että talouden supistuminen olisi lopullisesti ohi.

Pitkälti se jäykkyys, joka liittyy heikentyneiden työmarkkinoiden elpymiseen, hidastaa kansantalouden palautumista taantumaa edeltäneelle tasolle. Suomenkaan talous ei siten käänny kovin nopeasti tuntuvaan nousuun. Ensi vuoden kokonaistuotanto jää vielä selvästi vuoden 2008 tason alapuolelle. Mutta talouden normalisoitumiseen tulee liittymään joskus vuosina 2011 ja 2012 kovin nopeankin kasvun vaihe. Tämän mahdollistaa muun muassa teollisuuden kapasiteetin käyttöasteen tuntuva nousu kohti normaalia. Puheet siitä, että Suomessa jäätäisiin muun muassa työllisyyden ja julkisen talouden vajeen osalta pysyvästi jonkinlaiseen kuoppaan, eivät ole realistisia. Niillä legitimoidaan nykyistä varovaista finanssipolitiikkaa ja valmistellaan maaperää ratkaisuille, joilla julkisten menojen kasvua hillitään ja verotusta mahdollisesti kiristetään vielä nykyisen taantumankin aikana.

Kuvio 3. Vähittäiskaupan myynti ja kuluttajaluottamus euroalueella.

kuvio3

Kuvio 4. Vähittäiskaupan myynti ja kuluttajaluottamus Suomessa.

kuvio4
 

Suomi EnglishSvenska