Tiedotteet

There is no content to display.

Eläkeiän muutokset vaikuttavat eläköitymispäätökseen enemmän kuin kannustinmuutokset

24.10.2019

Julkaisuvapaa HETI

Työeläkejärjestelmää uudistettaessa keskeinen tavoite on ollut pidentää työuria. Eläkeuudistuksissa on pyritty pidentämään työuria nostamalla eläkeikää sekä rakentamalla työurien jatkamiseen liittyviä taloudellisia kannustimia ja erilaisia joustavia osa-aikaeläkejärjestelyjä. Todellisuudessa eläköitymispäätöksiin vaikuttaa eniten lakisääteinen eläkeikä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa eläkeiän muutokset vaikuttivat selvästi enemmän kuin muutokset taloudellisissa kannustimissa. Tämä käy ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Työeläkevakuuttajat Telan tutkimusraportista.

Tutkimuksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska tarkastelevat eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusta ihmisten eläköitymiseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja. Vuoden 2005 uudistuksessa pyrittiin nostamaan eläköitymisikää joustavalla 63-68 vuoden eläkeiällä. Ennen uudistusta lakisääteinen eläkeikä oli 65, mutta yleisin todellinen eläkkeellesiirtymisen ikä 60. Uudistuksessa työssä jatkamista kannustettiin korkeammalla karttumaprosentilla. Vanhuuseläkkeen osalta uudistus vaikutti karttumiin, kuukausieläkkeeseen ja eläkeikään.

– Tutkimus osoittaa, että lakisääteisen eläkeiän muutoksilla on selvästi suurempi vaikutus eläköitymispäätöksiin kuin realistisilla taloudellisten kannustimien muutoksilla. Eläkeiän muutos lisäsi työeläkkeelle eläköitymistä noin 40 prosenttiyksikköä vanhuuseläkkeen alarajassa, kertoo tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen. Vanhuuseläkkeen alaraja laski vuoden 2005 uudistuksessa 65:stä 63 ikävuoteen.

Tutkimuksessa havaittiin, että kannustinmuutokset vaikuttivat odotetusti. Korkeampi karttumaprosentti kannusti jatkamaan työssä pidempään. Toisaalta, korkeampi työhistorian aikana karttunut eläke kannusti myös eläköitymään aiemmin. Taloudellisten kannustimien merkitys ihmisten eläköitymispäätöksissä oli kuitenkin yllättävän vähäinen eläkeikään verrattuna. Myöskään osa-aikaeläke ei tutkimuksen perusteella pidentänyt työuria merkittävästi.

– Kun eläkeikää muutetaan, siitä tulee nopeasti normi, jota ihmiset seuraavat, toteaa Kanninen.

Kun väestö ikääntyy ja elää yhä pitempään, tarvitaan myös yhä pitempiä työuria. Tutkimus osoittaa, että eläkeiän nostaminen on vaikuttavin keino.

– Väestön ikääntyminen on koko Euroopan yhteinen haaste. Asia on vahvasti myös uuden komission agendalla. Komissio on jo pitkään kiinnittänyt huomiota eläkeikien nostamiseen ja sitomiseen elinajanodotteeseen eläkejärjestelmiä kehitettäessä. Suomessa tämä tehtiin vuoden 2017 uudistuksessa. Alin eläkeikä nousi ja nousee edelleen kiinnittyen elinajanodotteisiin, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Kannisen mukaan eläkeiän alarajan nostolla todennäköisesti saataisiin pidennettyä työuria edelleen, mutta vielä ei tiedetä riittävästi eläkeiän noston vaikutuksista hyvinvointiin.

– Hyvinvointia, hyvää vanhuutta ja yhteiskunnan parantamista ei kuitenkaan pidä unohtaa näissä päätöksissä, toteaa Kanninen.

Työeläkevakuuttajat Tela tilasi tutkimusraportin EU:ssa käytävän eläkepoliittisen keskustelun tueksi. Englanninkielisen raportin avulla voidaan tehdä Suomen eläkejärjestelmän perusteita ja uudistuksia tunnetuksi. Raportissa myös tarkastellaan eläkeuudistuksia kansainvälisesti. Tutkimusraportti julkaistaan seminaarissa Helsingin Musiikkitalossa 24.10.2019.

Tutkimuksen tulokset pähkinänkuoressa:

  • Lakisääteisellä eläkeiällä on selvästi suurempi vaikutus eläköitymispäätöksiin kuin taloudellisilla kannustimilla. Eläkeiän muutos lisäsi työeläkkeelle eläköitymistä noin 40 prosenttiyksikköä 63 vuoden iässä. Tämä osio tutkimuksesta on julkaistu aikaisemmin keväällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa. Linkki työpaperiin: http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopapereita/tyopapereita-328/
  • Tutkimuksessa selvitettiin myös osa-aikaeläkeiän laskemisen vaikutuksia työuriin. Osa-aikaeläkeiän laskeminen lisäsi jonkin verran työssä jatkamista niiden kohdalla, joilla on suhteellisesti heikko terveys. Osa-aikaeläköitymisen helpottaminen ei kuitenkaan keskimäärin pidentänyt työuria. Yksi osa-aikaeläkkeen tavoitteista oli vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta sitä hyödynsivät usein hyvätuloiset ja terveet.
  • Vuoden 2005 uudistus ja Eläketurvakeskuksen aineisto mahdollistivat eläkeiän vaikutuksen tarkastelun muista tekijöitä erillään.

Lisätiedot:

Ohto Kanninen, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos, puh. (09) 2535 7348

Terhi Ravaska, vanhempi tutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos, puh. (09) 2535 7334

Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat Tela, puh. 040 041 4303, suvi-anne.siimes@tela.fi

Julkaisu

Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska
Towards an Agile and Evidence-based Pension System
Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 40, 2019.

 

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share