Tiedotteet

There is no content to display.

Esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys jatkuu heikkona

Tiedote 20.9.2017

Julkaisuvapaa 20.9.2017 klo 10.00

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.

Yhteensä aikavälillä 2011–2018 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat eniten yksinhuoltajaperheellä, lähes 12 prosenttia, ja vähiten muilla palkansaajaperheillä 1-3 prosenttia. Vuonna 2017 esimerkkiperheiden ostovoiman muutokset asettuvat välille -1,6 ja 0,8 prosenttia ja vuonna 2018 välille -0,9 ja 0,5 prosenttia. Vuosina 2017–2018 ostovoima kasvaa eniten hyvätuloisella pariskunnalla. Heikointa ostovoiman kehitys ennustevuosina on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevalla työttömällä.

Hyvätuloisella pariskunnalla (vuoden 2017 kuukausipalkat 7 056 ja 5 667 euroa) käytettävissä olevien tulojen kasvu on aiempia vuosia parempaa vuosina 2017–2018. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten tänä vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 863 ja 3 062 euroa) ostovoima kärsii julkisen sektorin lomarahaleikkauksista, sillä toinen perheen palkansaajista työskentelee julkisella sektorilla. Toisaalta perhe on hyötynyt matalista koroista ja asuntovelkaisena kotitaloutena se onkin kohdannut muita perheitä matalamman inflaation viime vuosina.

Työntekijäperheen (2 450 ja 2 349 euroa) nimelliset tulot kasvavat tänä vuonna toimihenkilöperhettä enemmän, koska perheen molemmat palkansaajat ovat yksityisellä sektorilla. Vuokrien nousu kuitenkin syö ostovoimaa verrattuna omistusasujiin.

Yksinhuoltajaperheen (2 078 euroa) ostovoiman kehitys on ollut hyvin nousujohteista aiempina vuosina tulonsiirtojen ansiosta. Ennustevuosina perheen saamat tulonsiirrot kuitenkin leikkaantuvat eikä ansiokehitys riitä kasvattamaan ostovoimaa vaan se alenee.

Työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima laskee vuosina 2017–2018. Leikkaus työttömyyspäivärahaan Esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys jatkuu heikkona tarkoittaa, että työmarkkinatuella oleva esimerkkihenkilö tippuu toimeentulotuen varaan.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 2 989 euroa) elävän työttömän ostovoiman kehitys on ennustevuosina kaikkein heikointa. Vaikka nimellinen kehitys onkin positiivista, seuraa muita perheitä korkeammasta inflaatiosta, että ostovoima heikkenee.

Eläkeläispariskunnan (2 066 euroa ja kansaneläke) ostovoima heikkenee ennustevuosina. Nimellistulojen kehitystä jarruttaa tänä vuonna kansaneläkkeeseen tehty leikkaus. Ensi vuonna takuueläkkeeseen tulee korotus, mutta työeläkeindeksi kasvaa hitaasti.

Tiedote PDF-muodossa
Esimerkkiperheet 2017–2018
Esimerkkiperheet 2017–2018 (PDF)

Lisätietoja

Projektitutkija Henri Keränen
puh. 09 2535 7305

Tiedottaja, erikoistutkija Heikki Taimio
puh. 09 2535 7349

 

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share