Koronakriisin ja sen hillitsemiseksi asetettujen rajoitusten talousvaikutuksista

Policy Briefit 1/2020 Petri Böckerman, Ohto Kanninen, Hannu Karhunen, Merja Kauhanen, Ilkka Kiema, Sakari Lähdemäki, Tuomas Kosonen, Tuomo Virkola

Tähän PT Policy Briefiin on koottu eri lähteistä tietoa ja omia laskelmia koronakriisin toistaiseksi aiheuttamista talousvaikutuksista. Tarkastelun keskiössä ovat rajoitustoimet koronaviruksen aiheuttaman taudin hillitsemiseksi, jotka samalla aiheuttavat suuria hyvinvointitappioita. Kyse näissä tappioissa ei ole pelkästään rahasta, vaan esimerkiksi aiemmat syvät taloustaantumat ovat aiheuttaneet niin ikään esimerkiksi kansalaisten selkeästi huonontuneen terveyden. Tilannekuva on, että koronakriisin aiheuttama taantuma esimerkiksi mitattuna lomautettujen lukumäärällä on ollut poikkeuksellisen nopea verrattuna vuoden 2009 finanssikriisiin. Esittelemme mallin, jonka avulla hahmotellaan, että lyhyillä rajoitustoimilla tämä syvä talouden sukeltaminen voi jäädä lyhytaikaiseksi, mutta pidemmillä rajoitustoimilla myös taantumasta voi tulla pitkäkestoinen, koska silloin moni yritys joutuu lopettamaan toimintansa pysyvästi. Yrityksiä ja työttömiä olisikin tärkeä tukea laajasti tämän estämiseksi, etenkin jos rajoitustoimenpiteet kestävät usean kuukauden.

  1. Koronakriisi on aiheuttanut poikkeuksellisen nopean taantuman, joka ilmenee esim. lomautettujen työntekijöiden määränä.
  2. Tekemämme laskelman
    mukaan toistaiseksi taantuma jäisi lyhytaikaiseksi.
  3. Mutta, jos rajoitustoimet jatkuvat pitkään ja/tai yritysten tukeminen
    ei onnistu, tulee taantumasta pitkäkestoinen, koska moni yritys menisi konkurssiin.
  4. Näin ollen rajoitustoimet aiheuttavat aitoa hyvinvoinnin menetystä, joka aiemmissa syvissä kriiseissä on ilmennyt myös kansalaisten terveyden heikkenemisenä.