Tiedotteet

There is no content to display.

Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyyskehitys eriytyy ikäryhmittäin

Tiedote 11.9.2018

Julkaisuvapaa 11.9.2018 klo 10.00

Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.

Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut viime huhtikuussa julkaisemaansa Suomen talouden kasvuennustetta kuluvalle ja ensi vuodelle 0,4 prosenttiyksiköllä 2,7 ja 2,3 prosenttiin. Talouskasvuarvio on muuttunut viimekeväistä pienemmäksi ennen muuta viennin ja tuonnin kasvuarvioihin tehtyjen muutosten johdosta.

Viennin kasvua uhkaa Yhdysvaltojen asettamien tuontitullien ja niiden vastatullien seurauksena syntyvän kauppasodan mahdollisuus. Pidämme kuitenkin luultavana, että varsinaisen kauppasodan syntymisen sijaan tullit johtavat vain yksittäisten tuoteluokkien kaupan hidastumiseen ja hidastavat ulkomaankaupan kasvua vain vähän. Alkuvuodesta havaittu ulkomaankaupan kasvun hiipuminen jää tilapäiseksi ja kansainvälisen noususuhdanteen heikkenemisestä huolimatta Suomen viennin kasvu nopeutuu ensi vuonna.

Kuluttajahintojen nousu kiihtyy tämän vuoden 1,1 prosentista 1,4 prosenttiin ensi vuonna. Palkansaajien reaalinen ansiotaso kääntyy viime vuoden puolen prosentin laskusta tänä vuonna 0,8 prosentin ja ensi vuonna 1,1 prosentin nousuun. EKP:n odotetaan aloittavan ohjauskorkonsa nostot ensi vuoden lopulla, joten korkotason nousulla ei ole vielä tällä ennustejaksolla merkittävää vaikutusta yksityiseen kulutukseen.

Kotitalouksien yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot kasvavat mm. paranevan työllisyyden myötä, mutta yksityisen kulutuksen kasvua rajoittanee säästämisen lisääntyminen: pitkään negatiivisena pysytellyt säästämisaste alkanee kasvaa (lähestyä nollaa). Investointien kasvu hidastuu vähitellen mm. rakennusinvestointien kasvuvauhdin pienenemisen johdosta, mutta ennusteessamme investointien määrä on vuonna 2019 silti suurin Suomen historiassa.

Viime vuonna nopeutunut talouskasvu näkyi enemmän työllisten määrän kasvuna kuin työttömien määrän vähenemisenä. Tänä vuonna myös työttömyys on vähentynyt ripeästi. Arvioimme, että työttömyysaste vähenee kuluvana vuonna prosenttiyksiköllä 7,6 prosenttiin ja ensi vuonna 7.4 prosenttiin. Parhaassa työiässä olevien (25-54 -vuotiaitten) työntekijöiden kehno työllisyyskehitys sopii huonosti tavanomaiseen käsitykseen, jonka mukaan työllistyminen olisi poikkeuksellisen vaikeaa toisaalta nuorille ja toisaalta ikääntyville työntekijöille. Työllisyyspolitiikka kaipaisikin tuekseen seikkaperäistä tutkimusta työllisyyskehityksen yllättävän ikäpolarisoitumisen syistä.

Sekä valtion että kuntien verotulot kasvavat mm. myönteisen työllisyyskehityksen johdosta, mutta valtiontalous jää tällä ennustejaksolla alijäämäiseksi mm. veronalennusten takia. Kuntatalous kääntyy kokonaisuutena tarkastellen ylijäämäiseksi, ja Suomen julkisen talouden EDP-velka alittaa 60 prosentin viitearvon.

Nykyinen hallitus on pyrkinyt pitämään työn verotuksen kohtuullisena ja siirtämään verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittaveroihin. Haittaverojen dynaamiset vaikutukset (verotettujen tuotteiden kysynnän supistuminen) vähentävät niiden hyödyllisyyttä työn verotuksen korvikkeina. Lisäksi haittaveron kiristys saattaa alentaa prosentuaalisesti pienituloisen ostovoimaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin suurituloisen, mutta työn verotuksen alennus hyödyttää prosentuaalisesti enemmän suurituloista kuin kaikkein pienituloisimpia tai päivärahatulon saajia.

Tiedote PDF-muodossa
Talousennuste vuosille 2018–2019

Lisätietoja

Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
puh. 09 2535 7304

 

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share