Tiedotteet

There is no content to display.

Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna nopeammin kuin muulla euroalueella

Tiedote 20.9.2017

Julkaisuvapaa 20.9.2017 klo 10.00

Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.

Toteutunut kehitys vastaa PT:n syksyn 2015 talousennusteessa esitettyä näkemystä, että Suomen edellisten vuosien kehno taloudellinen menestys oli johtunut ennen kaikkea joukosta erityistekijöitä, joiden merkitys oli jo tuolloin vähenemässä. Tuolloisen arvion mukaan Suomi pääsisi mukaan muun Euroopan kasvuvauhtiin ja ehkä jonkin aikaa ylittäisikin sen jo 2017. Tämä arvio pitää edelleen paikkansa.

Yksikkötyökustannuksia alentava kilpailukykysopimus vauhdittaa talouskasvua ennustejaksolla. Vuosiin 2012–2014 ajoittunut bruttokansantuotteen supistuminen vaihtui kuitenkin ripeään talouskasvuun jo ennen kuin Suomen kustannuskilpailukyvyssä ehti tapahtua mitään suurta parannusta. Talouskasvun liikkeellelähtöä ei siksi voida selittää ensisijaisesti kustannuskilpailukyvyn kohenemisella eikä Suomen aiempaa kehnoa menestystä puuttuvalla kustannuskilpailukyvyllä.

Suomen talouden myönteistä käännettä selittää osin talouskasvun kiihtyminen vientimaissamme ja myös vientimme painottuminen investointihyödykkeisiin, joiden kysyntä kasvaa vientimaissa. Suomen vientimaissa suhdannekäänne on kuitenkin ollut paljon Suomen käännettä maltillisempi ( ja niistä monissa käännettä ei ole ollut lainkaan), ja siksi myös vientimaiden kehitystä on vaikea pitää yksinään viennin ripeän kasvun selityksenä.

Vähintään yhtä tärkeän selityksen käänteelle muodostavat toimialakohtaiset erityistekijät, kuten esimerkiksi Valmet Automotiven autotehtaan odottamaton menestys ja aiemmin kriisiytyneen telakkateollisuuden toipuminen ja voimakas laajentuminen. Ennustejaksolla tavaravientiä kasvattaa lisäksi myös Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen.

Ansiokehitys on maltillista, mutta vahva kuluttajaluottamus, veronalennukset ja velkaantuminen pitävät yllä yksityistä kulutusta. Työllisyysaste nousee, mutta työttömyysaste laskee vain lievästi. Talouskasvun kiihtyminen supistaa julkisen sektorin alijäämää, vaikka veroasteen lasku hidastaa tasapainottumista. Julkisia koulutusmenoja sekä T&K-tukea olisi perusteltua lisätä sen sijaan, että kaikki syntynyt liikkumavara käytetään veroasteen laskuun.

Heikko palkkakehitys, hintakilpailu elintarvikemarkkinoilla sekä asumiskustannusten ja polttoaineiden hintojen maltillinen kehitys saavat inflaation pysymään kuluvana vuonna alhaisena. Arvioimme, että EKP:n alhaiset, velkaantumiseen kannustavat ohjauskorot eivät vielä ennustejaksolla nouse.

Todennäköisimmät Suomen talouskasvun uhkakuvat ovat ulkoisia: esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin arvaamaton ja tempoileva politikka, geopoliittisten jännitteiden kiristyminen tai euron voimakas vahvistuminen saattaa johtaa taantumaan, joka heijastuu myös Suomeen.

Tiedote PDF-muodossa
Talousennuste vuosille 2017–2018

Lisätietoja

Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
puh. 09 2535 7304

 

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share