Tiedotteet

There is no content to display.

Suomi pysähtyi – nopea kriisistä toipuminen saattaa yhä onnistua

Tiedote 8.4.2020

Julkaisuvapaa 8.4.2020

Kuluvan ja seuraavan vuoden talouskehitys riippuu koronaviruksen aiheuttaman talouden seisahtumisen kestosta ja siitä, leviääkö kriisi finanssisektorille. Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste perustuu oletukseen talouden syvästä ja lyhyehköstä sukelluksesta, joka päättyy viimeistään ensi syksynä. Ennusteessa bruttokansantuote supistuu tänä vuonna noin viisi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna noin neljä ja puoli prosenttia. Yritysten laajan konkurssiaallon kustannukset olisivat paljon suuremmat kuin yritystoiminnan keskeytymisen haittojen korvaamisesta aiheutuvat kustannukset. Suoraa tukea kriisistä kärsiville yrityksille ja kotitalouksille tarvitaan lisää.

Tulevaa talouskehitystä koskeva epävarmuus on nyt täysin toisenlaista kuin tavallisesti. Talouspoliittisia päätöksiä ei kuitenkaan ole edes poikkeusoloissa mahdollista tehdä ilman kuvaa tulevista olosuhteista, joihin ne vaikuttavat. Siksi Palkansaajien tutkimuslaitos on päättänyt julkistaa karkean ennusteskenaarion myös nykyisessä poikkeustilanteessa. Sen sisältämät luvut tulee tulkita suuntaa antaviksi.

Tämän ennusteen lähtökohtana toimii oletus syvästä mutta kestoltaan lyhyestä V:n muotoisesta talouden sukelluksesta. Kriisin lyhyen keston ja hallituksen myöntämän tuen ansiosta koronakriisi ei johda laajamittaiseen konkurssiaaltoon, vaan työllisyys kohenee jälleen kesällä ja syksyllä. Käsityksemme valmiustilalakiin perustuvien rajoitusten kestosta perustuu ensisijaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusimpaan (25.3.2020) arvioon.

Yksityinen kulutus supistuu kuluvana vuonna voimakkaasti etenkin palvelujen kysynnän osalta. Julkinen kulutus lisääntyy kuitenkin voimakkaasti mm. kasvaneiden terveydenhoitomenojen takia. Tämä ja tulonsiirtojen lisääntyminen näkyvät ensisijaisesti valtion eikä kuntien suurempana alijäämänä mm. siksi, että kuntien valtionosuuksia lisätään.

Investoinnit olisivat supistuneet kuluvana vuonna ilman koronaviruksen aiheuttamaa kriisiäkin mm. rakennusalan noususuhdanteen hiipumisen takia. Tavaravienti sukeltaa syvimmin välituotteiden puutteen ja hiipuvan kysynnän takia. Vienti kasvaa jälleen voimakkaasti jo ensi vuonna.

Hallituksen tukitoimet ovat tähän asti olleet suurimmaksi osaksi takauksia luotoille ja erilaisten maksujen lykkäyksiä. Myös Suomen Pankki ja Valtion eläkerahasto helpottavat yritysten luotonsaantia yritystodistuksia ostamalla. Finanssivalvonta on alentanut luottolaitosten pääomavaatimuksia. On epävarmaa, missä määrin yritykset hyödyntävät parantuneita mahdollisuuksiaan saada luottoja nykyisessä tilanteessa, eivätkä ne poista kannusteita irtisanoa työntekijät luoton ottamisen sijasta, jos kriisi pitkittyy.

Konkurssiaalto tulisi kalliimmaksi kuin kriisin pysäyttäminen yritysten tilapäisellä tukemisella. Suoraa tukea yrityksille onkin perusteltua lisätä huomattavasti. Vaikeuksissa olevia kotitalouksia pitäisi tukea ja palveluyritysten kohtaamaa kysyntää pitäisi vahvistaa lisäämällä lomautetuille ja työttömiksi jääneille palkansaajille kohdistettuja tulonsiirtoja.

Koronakriisissä julkisen talouden alijäämä ja velkataakka kasvaa voimakkaasti. Velkaantumista helpottaa kuitenkin se, että monien euromaiden, ml. Suomen valtionvelkakirjojen korot ovat negatiivisia EKP:n arvopaperiostojen ansiosta. Lisäksi vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitteista on luovuttu.  Koronakriisi saattaa muuttaa euroalueen talouspoliittisen koordinaation luonnetta pysyvästi, mikäli toteutetaan laajoja yhteisiä tukitoimia rahoittamalla ne ns. koronabondeilla tai muilla samansuuntaisilla tavoilla. Viime vuosikymmenen verrattain hidas talous- ja työllisyyskehitys voi toistua, jos tälläkin kertaa euromaiden julkinen velka yritetään kriisin jälkeen palauttaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiselle tai edes nykyiselle tasolle

Tiedote PDF-muodossa

Talousennuste vuosille 2020–2021

Lisätietoja

Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
puh. 09 2535 7304

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share