Tiedotteet

There is no content to display.

Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa

Tiedote 17.9.2019

Julkaisuvapaa 17.9.2019

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia, mikä on 0,1 ja 0,4 prosenttiyksikköä viimekeväistä ennustetta vähemmän. Kasvua hidastaa eniten kuluttajaluottamuksen heikentyminen ja yksityisen kulutuksen kasvun jääminen noin prosenttiyksikön verran keväällä ennustamaamme hitaammaksi. Työllisyysasteen kasvu hidastuu. Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen toteutumista voi olla vaikea arvioida, koska hallituksen tavoite on rakenteellinen eikä tavoitteesta jäämistä katsota poikkeamaksi silloin, kun se johtuu odotettua heikommasta kansainvälisen talouden kehityksestä.

Sekä yksityinen että julkinen kulutus kasvavat kuluvana vuonna vain noin prosentin. Ensi vuonna julkinen kulutus kasvaa mm. uuden hallituksen päätösten takia. Uusi hallitus pitäytyy edeltäjänsä veropoliittisissa linjauksissa, joten myöskään verotulot eivät riitä kuromaan julkisen talouden alijäämää umpeen.

Vienti kasvaa tänä vuonna ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Myös heikko tuonnin kasvu edesauttaa bruttokansantuotteen kasvua. Rakennusinvestoinnit supistuvat ensi vuonna ja vievät yhteenlasketut investoinnit laskuun. Kone- ja laiteinvestoinnit sekä T&K -investoinnit kasvavat silti edelleen.

Kone- ja laiteinvestoinnit ovat olleet Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutettuina perinteisesti tärkeimpiä verrokkimaita alhaisemmalla tasolla, vaikka viime vuosina niiden osuus on jonkin verran kasvanut. T&K-investoinneissa näkyy vuodesta 2009 alkanut laskeva trendi, joka kääntyi kasvuun vasta viime vuonna. Ilmeinen selitys investointien pitkälliseen, vasta 2018 lakanneeseen supistumiseen on Nokian matkapuhelinliiketoiminnan lopettaminen. Suomeen investoidaan siis edelleen, tosin vähemmän kuin moniin kilpailijamaihin. Investointiasteen kasvattamiseksi julkinen sektori voi tehdä infrastruktuuri-investointeja sekä T&K-satsauksia.

Työllisyyskehitys jää vaatimattomaksi koko ennustejaksolla. Työllisyysaste nousee kuluvana vuonna 72,6 prosenttiin ja ensi vuonna 72,7 prosenttiin. Työttömyysasteen ennustetaan painuvan 6,6 prosenttiin tänä vuonna ja pysyvän samalla tasolla vuonna 2020.

Hallitusohjelmassa esitetään 75 prosentin rakenteellinen työllisyysastetavoite sekä budjetin rakenteellisen tasapainon tavoite. Ohjelman mukaan kansainvälisen talouden odotettua heikommasta kehityksestä aiheutuvaa budjettialijäämää tai heikompaa työllisyysastetta ei ole syytä tulkita tavoitteista poikkeamiseksi.

Kansainvälisen talouden kehitystä varjostavat kauppasota, Brexit, Kiinan elvytyksen vaimeat tulokset ja autoteollisuuden vaikeudet, jotka ovat suistamassa Saksan taantumaan.

Siksi hallituksen onnistumisen arviointi työllisyysastetta ja julkisen talouden tasapainoa koskevissa tavoitteissaan edellyttää arviota (toteutuneen työttömyyden ja alijäämän sijasta) Suomen rakenteellisen työttömyyden ja julkisen talouden rakenteellisen alijäämän tasosta. Kummankin arviointi on haastava tehtävä.

Tiedote PDF-muodossa
Talousennuste vuosille 2019–2020

Lisätietoja

Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
puh. 09 2535 7304

 

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share