Tiedotteet

There is no content to display.

Tuotannon Tekijät - Palkansaajien Suomi 100 vuotta

Tiedote 23.11.2017

Julkaisuvapaa 23.11.2017 klo 14.00

100-vuotisen itsenäisyytensä aikana köyhästä ja maatalousvaltaisesta Suomesta on kasvanut teollistumisen kautta palveluvaltainen ja kansainvälistynyt maa, jossa kuusi seitsemästä työssäkäyvästä on palkansaajia. Tämä aika voidaan jakaa palkansaajien ja heidän järjestöjensä kannalta kolmeen jaksoon. Sotienvälisenä aikana valta-akseli oli hallitusten ja yritysten välillä, ja työnantajat pyrkivät yksin määräämään työehdot. Sotien jälkeen aina 1990-luvun taitteeseen asti Suomen kasvumalli oli valtiovetoinen samalla kun palkansaajajärjestöt saivat enemmän vaikutusvaltaa työmarkkinoilla ja hyvinvointivaltion rakentamisessa. Viime vuosikymmeniä ovat sävyttäneet mm. työmarkkinajärjestöjen sitoutuminen rahaliiton matalan inflaation tavoitteeseen ja hyvinvointivaltion rapauttaminen. Vielä ei ole selvää, ollaanko siirtymässä jälleen uuteen aikakauteen tulopolitiikan loppumisen ja uuden yhteiskunnallisen valta-asetelman myötä.

Näitä itsenäisen Suomen kehitysvaiheita tarkastellaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimion toimittamassa tietokirjassa ”Tuotannon Tekijät – Palkansaajien Suomi 100 vuotta”, joka julkistetaan tänään. Kirjan 7 eri artikkelin kirjoittajina on PT:n tutkijoita ja heidän kollegoitaan. Artikkelit käsittelevät mm. Suomen kasvumallia tai -tapaa, jäsenyyttä rahaliitossa ja työmarkkinoiden sopeutumista siihen, työllisyyttä ja työttömyyttä, tuloeroja, köyhyyttä ja hyvinvointivaltiota. Pääpaino on viime vuosikymmenien tapahtumissa ja käänteissä.

Suomen sotienjälkeiseen valtiovetoiseen kasvutapaan sisältyi paljon markkinoiden sääntelyä ja säästöjen ohjailua investointeihin. Palkansaajajärjestöjen vaikutusvalta vahvistui työehtosopimusten ja kolmikantaisen päätöksenteon myötä. Tämän perinteisen kasvutavan aikana vallitsi usein liki täystyöllisyys ja rakennettiin hyvinvointivaltiota, mutta se törmäsi ajoittain maksutaseen vajeisiin ja velkaantumiseen ulkomaille. Niihin reagoitiin devalvaatioilla, joiden jälkihoidoksi otettiin käyttöön tulopoliittiset kokonaisratkaisut vuodesta 1968.

Perinteisen kasvutavan murtumista 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla voidaan selittää sekä kansainvälisillä että kotimaisilla tekijöillä. Ensimmäisten öljykriisien jälkeen markkinaehtoisuuden kannatus maailmalla kasvoi, ja Suomikin vapautti rahoitusmarkkinat. Hyvinvointivaltion kasvu pysähtyi ja veroja alettiin keventää. 1990-luvun lama ja jäsenyys rahaliitossa toivat palkkamaltin. Tulonjako kallistui pääoman hyväksi ja monikansallistuvat yritykset investoivat voittojaan ulkomaille. Investointiaste aleni ja työttömyys muodostui pysyvästi aiempaa korkeammaksi. Pääomatulojen verotuksen keventäminen ja sosiaaliturvan leikkaukset lisäsivät tuloeroja. Tässä uudessa kasvutavassa rajoitteeksi muodostui julkisen velan kasvu, jota on pyritty hillitsemään leikkaamalla hyvinvointimenoja.

Elinkeinoelämän keskusliiton vetäytyminen keskitetyistä palkkasopimuksista saattaa merkitä Suomen uuden kasvutavan loppua. Vaikka kilpailukykysopimus on edelleen voimassa ja kolmikantaista sopimista monista muista asioista edelleen jatketaan, on nähtävissä eräitä muitakin merkkejä ainakin keskusjärjestöjen vaikutusvallan heikkenemisestä. Puolueiden ja valtiovallan merkitys on kasvamassa samalla kun palkkamaltti saattaa murtua siirryttäessä liittokohtaisiin ja paikallisiin ratkaisuihin. Myös hyvinvointivaltion kehityksessä on nähtävissä joitakin uusia merkkejä kuten sen keskeisten käsitteiden katoaminen hallitusohjelmista, PISA-tulosten ja nuorten koulutustason heikkeneminen sekä pyrkimykset sote-palvelujen lisääntyvään ulkoistamiseen.

Tiedote PDF-muodossa

 

Lisätietoja

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
puh. (09) 2535 7349

Julkaisu

Heikki Taimio (toim.):
Tuotannon Tekijät – Palkansaajien Suomi 100 vuotta
Palkansaajien tutkimuslaitos, 2017.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share