Tilaukset

Julkaisusihteeri
Irmeli Honka
Puh. (09) 2535 7338
E-mail: etunimi.sukunimi@labour.fi

Essays on Mergers and Acquisitions and Trade on Innovations

Tutkimuksia 108

Tekijä(t): Eero Lehto

Tämä väitöskirja koostuu viidestä aiemmin julkaistusta artikkelista, joista neljän aihe liittyy yrityskauppoihin. Yrityskauppa-analyysin kolmessa ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan niitä tekijöitä, jotka saavat yrityksen tulemaan joko yrityskaupan kohteeksi tai ostajaksi. Ensin tarkastellaan vain kotimaisia yrityskauppoja ja tämän jälkeen tarkastelu ulotetaan kattamaan myös kansainväliset yrityskaupat. Neljännessä artikkelissa tutkitaan yrityskauppojen vaikutuksia. Viides artikkeli on teoreettinen työ, jossa analysoidaan innovaatioiden markkinoita.

Tämän tutkimuksen piiriin kuuluva empiirinen tarkastelu käyttää pitkälti itse keräämääni aineistoa yrityskaupoista, joissa vähintään toinen osapuoli on kotimainen yritys. Tämä aineisto on yhdistetty Tilastokeskuksen yritysaineistoihin. Osin käytössä olleen aineiston kattavuuden ansiota tähän väitöskirjaan sisältyvä tutkimus on saanut osakseen vastakaikua myös kansainvälisessä tutkimusyhteisössä.

Tarkasteltaessa yrityskauppojen motiiveita, tässä työssä kiinnitetään huomio erityisesti siihen, liittykö yrityskaupoihin aikomuksia saavuttaa synergiaetuja erilaisten teknologian siirtojen välityksellä. Ensimmäisessä artikkeleissa esitetäänkin kysymys, onko potentiaali erityyppisiin teknologian siirtoihin ollut yrityskaupan vaikutin. Tätä tutkitaan tilastollisin menetelmin. Tutkimustulosten mukaan teknolgian siirrot liittyvät läheisesti yrityskauppoihin ja siten niitä voidaan pitää näiden kauppojen keskeisenä vaikuttimena.

Väitöskirjan toisessa ja kolmannessa artikkelissa tarkastellaan yrityskauppojen maantieteellisiä ulottuvaisuuksia. Kysymystä siitä, onko kaupan kohteena ja ostajan maantieteellisellä sijainnilla merkitystä ja miten ostajan ja kohteen välinen etäisyys vaikuttaa kauppojen syntymiseen arvioidaan ensin teoreettisesti. Yritysten valikoitumisen yrityskaupan osapuoliksi uskotaan riippuvan muun muuassa siitä, kuinka tarkkaa tietoa kohdeyrityksestä ostajalla on. Tutkimuksessa esitetäänkin hypoteesi, jonka mukaan ostajan tieto kaukana sijaitsevista ostokohteista on heikompaa kuin läheläl sijaitsevista ostokohteista. Tämän vuoksi kauempana olevien yritysten hankkiminen edellyttää lisäinventointeja tarkemman tiedon saamiseksi. Taas,jos tyydytään heikkoon ja karkeaan tietoon ostokohteen ominaisuuksista, yritysosto osoittautuu usein huonoksi hankinnaksi, kun markkinoilla on samaan aikaan muita paremmin informoituja ostajia. Kumpikin tekijä – sekä tarvittavat lisäinvestoinnit että huono informaatio kaupantekohetkellä – supistavat sellaisten kauppojen määrää, joissa ostaja ja kohde oat kaukana toisistaan. Tehdyt havainnot erityyppiseten kauppojen lukumääristä sekä ekonometrinen analyysi kauppojen syntymisen todennäköisyyksistä tukevat vahvassti edellä esitettyä hypoteesia.

Niissä artikkeleissa, joissa tarkasteltiin yrityskauppojen motiiveita, jäi kuitenkin jossain määrin epäselväksi, kuinka hallitsevia eri vaikuttimet ovat ja missä määrin ne vaikuttavat osapuolina oleviin yrityksiin itse yrityskauppatapahtuman jälkeen. Neljännessä artikkelissa arvoidaan sitten empiirisesti yrityskauppojen vaikutuksia lähinnä kohdeyritysten toimipaikkojen henkilöstön määrään. Tuolloin saadaan jonkinlainen käsitys myös siitä, missä määrin sellaiset motiivit kuten pyrkimys rajoittaa kilpailua tai päästä irti vanhoista epämuodollisista sopimuksista vaihtamalla kohdeyritysten johtoa, eikä vain halu sisäistää syenergiaetuja, oat yrityskauppojen taustalla. Tulosten mukaan myös ensin mainitut motiivit voivat olla merkittäviä, koska havaittiin, että kaikentyyppiset yrityskaupat – niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin – pyrkivät supistamaan ostokohteina olevien toimipaikkojen henkilökunnan määrää.

Lopulta tarkastelen teoreettisessa kehikossa, miten yritykset käyvät kauppaa innovaatiosta. Tarkastellussa tilanteessa osa yrityksistä on pelkkiä innovaatioiden tuottajia ja taas osa sellaisia,joilla on myös laajamittaista tuotantoa. Jälkimmäiset yritykset saattavat ostaa innovaatioita markkinoilta ja myös pyrkiä innovoimaan itse investoimalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Analyysi kiinnittää huomion siihen, miten innovaatioiden myyjien ja ostajien määrän mukaan riippuva markkinarakenne vaikuttaa innovaation markkinahintaan sitä kautta siihen, missä määrin tuotannolliset yrityksen pyrkivät innovimaan itse tai vaihtoehtoisesti tyytyvät vain ostamaan tarvittavia innovaatioita (tai siihen rinnastettavaa tietoa) suoraan markkinoilta. Tuolloin osoitan, että tuotannolliset yritykset eivät välttämättä erikoistu pelkästään ostamaan innovaatiota, vaan ne investoivat myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ne ostavatkin markkinoilta innovaatioita, jos T&K-investointi ei tuota toivottua tulosta. Tässä kehikossa tutkitaan myös julkisen T&K-tuen vaikutuksia. Tuolloin osoitan, että julkisen T&K-tuen vaikutus kaikkien yritysten yhteenlaskettuihin T&K-investointeihin vaimenee helposti epäsuorien markkinavaikutusten vuoksi. Kun tuki suunnataan markkinoille jo vakiintuneille tuottajille, erikoistuneiden innovaattoreiden tulo markkinoille vähenee. Kun taas tuki kohdistetaan erikoistuneille innovaattoreille, tuotannollisten yritysten T&K-investoinnit supistuvat.

Julkaistu: 1.10.2009
ISBN: 978-952-209-071-3
ISSN: 1236-7176
Hinta: 13,50 €
Lehdistötiedote

Share
Tutkimuksia 108

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share